"Monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa yhteiskunnassa uskonnon opetus ei voi keskittyä vain yhden uskonnon opetukseen. –– Jos yleissivistävässä koulutuksessa halutaan tulevaisuudessakin antaa uskonnon opetusta ja yleensäkin katsomuksiin liittyvää opetusta, sen tulee sisältää eri uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää ainesta.”
Näin kirjoitti uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi jo lähes kymmenen vuotta sitten Katsomusaineiden kehittämishaasteita -julkaisussa (Helsingin yliopisto 2007).
Muun muassa Kallioniemen näkemykset uskonnon oppiaineen vaihtamisesta yhteiseen katsomusaineeseen olivat pohjana viime syksynä vireille pannussa, kaikille yhteistä katsomusainetta ajavassa kansalaisaloitteessa. Vaikka aloite ei päässyt eduskunnan käsiteltäväksi, keskustelu uskonnon opetuksen ympärillä jatkuu.
Nykysysteemi epätasa-arvoinen
Syksyllä 2015 valmistuneissa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa uskonto ja elämänkatsomustieto ovat vielä erillisiä oppiaineita. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo ryhdytty ottamaan askeleita yhteisen katsomusaineen suuntaan.
Tunnetuin lienee niin sanottu Kulosaaren malli, joka tarkoittaa Kulosaaren yhteiskoulun syksyllä 2013 aloittamaa opetusjärjestelyä, jossa eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon oppilaat opiskelevat suurimmaksi osaksi yhdessä.
– Aineita opetetaan tiedon jakamisen ja keskustelun näkökulmasta. Tarpeen tullen oppilaat eriytetään omiin ryhmiinsä luokan tai luokkatason sisällä, uskonnonopettaja Niilo Mähönen kertoo.
Kulosaaressa päädyttiin ratkaisuun, koska erillinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus nähtiin epätasa-arvoiseksi niin opetuksen laadun kuin saatavuudenkin näkökulmasta.
– Lisäksi nykysysteemi mahdollistaa indoktrinaation eli mielipiteenmuokkauksen, jossa opettaja kasvattaa oppilaista uskonnon harjoittajia, esimerkiksi hyviä kristittyjä tai muslimeja.
Kärsiikö laatu?
Osa on nähnyt Kulosaaren mallin poikkeavan nykyisen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden linjauksista.
Samasta syystä joukko Etelä-Pohjanmaan uskonnon lehtoreita kritisoi alueella meneillään olevaa maakunnallista opetussuunnitelmatyöskentelyä, jossa suunnitellaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdistämistä.
– Valtakunnallista opetussuunnitelmaa ei voi sivuuttaa. Mielestäni on tärkeää selvittää, onko kaavailtu yhdistäminen linjassa valtakunnallisen opetussuunnitelman kanssa. Oppilailla on oikeus pätevään opetukseen, Kauhavan yläkoulun ja lukion uskonnon lehtori Hanna Pihlajamäki painottaa.
Pihlajamäki on kollegoineen huolissaan oppiaineksen vähenemisen lisäksi opetuksen laadun kärsimisestä opettajien hypätessä opettamaan itselle vieraita aiheita.
Tavoitteet mallin pohjalla
Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani ymmärtää opettajien huolen.
– Päätöksentekijöillä pitäisi olla ymmärrystä ilmiöstä. Mikäli yhteiseen katsomusaineeseen päädytään, se edellyttää esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta.
Hänen omassa opinahjossaan toteutettiin tutkimushanke, jossa keskityttiin oppilaiden kokemuksiin, opettajien toimintaan sekä pedagogiseen vuorovaikutukseen. Neljän osatutkimuksen pohjana oli Joensuun normaalikoulun yhdeksäsluokkalaisten kanssa syksyllä 2014 toteutettu tutkimusprojekti, jossa kokeiltiin katsomusaineiden yhteisopettajuutta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kunkin katsomusaineen opettajat olivat mukana sekä tuntien suunnittelussa että toteuttamisessa.
– Kokeilu oli onnistunut, mutta resurssien näkökulmasta kokoaikainen kolmen opettajan järjestelmä on mahdoton. Yksi mahdollinen malli voisikin olla se, että osa sisällöistä opetettaisiin yhdessä, osa omissa ryhmissä.
– Ennen kaikkea opetusmuoto tulisi rakentaa kasvatuksen tavoitteiden pohjalle.
Seurakunnan rooli korostuu
Hanna Pihlajamäki muistuttaa, että maakunnallisia ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia tehtäessä kuunnellaan myös oppilaiden vanhempia.
– Toivoisin vanhempien seuraavan aktiivisesti uskonnon opetukseen liittyvää keskustelua ja käyttävän vaikutusmahdollisuuksiaan. Kotien antama tuki opetustyölle on hyvin tärkeää.
Niilo Mähönen näkee, että erillinen uskonnonopetus tulee törmäämään omaan mahdottomuuteensa sitä mukaa kuin Suomi kansainvälistyy ja uskontokuntien määrä lisääntyy. Hän ymmärtää uskovia, jotka ovat huolestuneita kehityssuunnasta, mutta muistuttaa, ettei vapaakristillisissä seurakunnissa koulun rooli hengellisenä kasvattajana ole ollut tärkeä aiemminkaan.
– Esimerkiksi helluntailaisten kirkollinen aktiivisuus ja laadukas pyhäkoulutoiminta turvaavat lasten uskontokasvatusta.
Kotikasvatus ratkaisee
Martin Ubani antaisi hengellisen kasvatusvastuun ennen kaikkea vanhemmille. Tutkimukset tukevat sitä, että kotikasvatus on tärkein lasten ja nuorten vakaumuksen syntymisessä.
– Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on jopa huomattu, etteivät ei-uskonnollisten perheiden lapset ole useinkaan omaksuneet kristillistä vakaumusta, vaikka ovat käyneet kristillistä koulua.
Lisäksi Ubani haluaa rohkaista vanhempia käsittelemään myös kotona erilaisia maailmankatsomuksia.
– Kukaan ei elä umpiossa. Lapselle tulee antaa tilaa etsiä, ihmetellä ja epäillä. Jos vanhemmat eivät tarjoa mallia läpinäkyvästä vaikeiden kysymysten pohdinnasta, lapsi etsii vastaukset muualta.
– Jos kotikasvatus toimii, lapsi tai nuori on valmis kohtaamaan erilaisia ajatuksia koulussa ja muissa yhteisöissä.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...