Unimuna valloittaa maailman lentokenttiä

Esko Koikkalainen esittelee Unimunan ensimmäistä omin käsin tehtyä prototyyppiä. Tästä alkoi pitkä tie menestyneeksi designtuotteeksi. Kuva: Ilkka Partanen
Esko Koikkalainen esittelee Unimunan ensimmäistä omin käsin tehtyä prototyyppiä. Tästä alkoi pitkä tie menestyneeksi designtuotteeksi. Kuva: Ilkka Partanen
Pari viime vuotta ovat olleet mänttäläiselle Esko Koikkalaiselle todella kiireistä aikaa. Sinänsä isompikaan vauhti ei haittaa miestä, joka on tottunut tekemään lujasti töitä ja toiminut yrittäjänä nuoresta saakka.

Suurin yksittäinen syy nykyiseen kiireeseen löytyy Unimunasta, tuotteesta joka on mullistamassa lepäämisen lentoasemilla. Tämä Suomessa vielä vähemmälle huomiolle jäänyt laite valloittaa parhaillaan maailman suuria lentokenttiä. Todennäköisesti se on tällä hetkellä yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia tuotteita.

Esko Koikkalaisen idean pohjalta kehitettyä Unimunaa valmistaa Pieksämäellä toimiva GoSleep LTD. Koikkalainen toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana ja on aktiivisesti mukana myös yhtiön operatiivisessa toiminnassa.

Palataan kuitenkin Unimunaan tuonnempana ja katsotaan, miten tähän on tultu.

Lapsuus Japanissa

Esko syntyi vuonna 1958 Japanissa, jossa hänen vanhempansa toimivat lähetystehtävissä. Pentti ja Pirkko Koikkalainen lähtivät aikoinaan seilaamaan lähetyslaiva Ebeneserillä, jossa Pirkko opetti englantia tuleville lähetystyöntekijöille. Sittemmin he asettuivat Japaniin Kiotoon, jossa perhe kasvoi. Koikkalaiset olivat tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Mäntän helluntaiseurakunnan ensimmäisiä lähettejä.

Myös Esko vietti Japanissa suuren osan lapsuuttaan ja palasi pysyvästi Suomeen vasta lukion toiselle luokalle. Japanissa hän oppi kielen ja tutustui paikalliseen kulttuuriin. Hän uskoo, että Japanin ajalla on ollut suuri vaikutus hänen myöhempiin tekemisiinsä.

Esko kävi Japanin Suomalaista koulua, jossa oli parhaimmillaan yli 20 oppilasta. Saman katon alla opetettiin kaikkia luokkia ala-asteen
ensimmäisestä lukioon. Tästä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut haittaa, koska Suomeen palattuaan Esko suoritti lukion kaksi viimeistä luokkaa normaalisti ja opiskeli heti perään ylioppilasmerkonomiksi. Pian sen jälkeen hän perusti yhdessä kahden uskovan ystävänsä kanssa yrityksen, joka toimii edelleen.

Mänttää kehittämässä

Sitten aukeni uusi ovi. Esko oli puolittain piloillaan jättänyt hakupaperit, kun paikallinen kehitysyhtiö haki uutta toimitusjohtajaa. Hän yllättyi tultuaan valituksi. Esko itse sai tietää valinnasta paikallislehden toimittajalta, joka pyysi haastattelua uudelta toimitusjohtajalta.

Tässä paikassa Esko viihtyi 18 vuotta ja oli omalta osaltaan kehittämässä ison rakennemuutoksen keskellä kamppailevaa Mänttää. Sellutehdas oli juuri lakkautettu, ja paikkakunnalle piti saada korvaavaa teollisuutta.

Tuolta ajalta on olemassa leikekirja, johon Esko on kerännyt lehtileikkeitä kehitysyhtiön aikaansaannoksista.

– Kyllä tuohon aikaan mahtuu todella monta tarinaa, isompaa ja pienempää. Päällimmäisenä siitä ajasta on jäänyt mieleen paljon hyvää. Tämä on ollut hyvä paikka tehdä kehitystyötä, jota paikalliset poliitikot ja kehitysyhtiön hallitus ovat olleet koko ajan hyvin mukana tukemassa, kehaisee Esko.

Kovimmassa paikassa tuona aikana Esko muistaa olleensa, kun Patrian tehtaan tulo Kuorevedelle ratkaistiin. Toimintaa oltiin väkisin ajamassa Tampereelle, mutta määrätietoinen toiminta ja loppumetreillä neljän tunnin aikana tehty teollisuuskiinteistön rakentamiseen liittyvä tarjous johti lopulta siihen, että Patrian tietyt keskeiset toiminnot jäivät Kuorevedelle.

Kansainvälisiin tehtäviin

Kahdeksan vuotta sitten Eskolle riitti tämä pesti. Hän ei lähtenyt ovet paukkuen, eikä mitään isompaa jäänyt hampaankoloon. Hiukan aktiivisempaa kaavapolitiikkaa hän tosin jäi kaipaamaan.

Esko meni töihin kiinalaiselle firmalle, joka oli erikoistunut teknologian siirtoon. Seitsemän vuoden ajan hän tutustui kiinalaiseen tapaan tehdä kauppaa ja totesi sen olevan vielä erilaisempaa kuin oli kuvitellut.

Reilut kaksi vuotta sitten Esko Koikkalainen perusti oman liikkeenjohdon konsulttifirman ja alkoi matkustaa yhä enemmän. Tänä aikana syntyi idea, joka juuri nyt vahvasti konkretisoituu ympäri maailmaa.

– Pahimmillaan lensin kahden viikon aikana 45 000 kilometriä ja matkustin maan päällä tuhansia kilometrejä. Monesti lennot lähtivät niin, ettei niiden välillä ennättänyt kunnolla levätä, ja koneessa nukkuminenkin on pidemmän päälle ainakin minulle hankalaa. Siitä syntyi idea Unimunasta.

Useiden vaiheiden jälkeen ensimmäiset nykyisenlaiset mallit laitteesta valmistuivat ja niitä päästiin esittelemään isoille kentille. Tuotetta ei lähdettykään kauppaamaan ensin lähimaihin vaan heti maailman suurimmille kansainvälisille kentille. Läpimurto tapahtui vajaa kolme vuotta sitten Abu Dhabin kentällä.

Nyt on edetty kenttä kerrallaan, ja laitteita on pian kymmenellä kentällä. Viime vuoden aikana niitä tuli myös Helsinki-Vantaan kentälle, ja seuraava iso julkistus on tulossa aivan lähiaikoina.

Vielä tällä hetkellä GoSleep Ltd voidaan lukea startup-yrityksiin, jonka liikevaihto ei ole toistaiseksi noussut useisiin miljooniin, mutta kasvu on kovaa.

Rajattomat markkinat

Lepäämiseen tarkoitettuja Unimunia ei ole tarkoitettu pelkästään kansainvälisille lentokentille, joita kuitenkin on maailmassa vain muutama sata. Suurimmat markkinat löytynevät tulevaisuudessa suurista julkisista rakennuksista, kuten toimistoista, sairaaloista ja tavarataloista. Niitä löytyy maailmasta huomattavasti enemmän kuin lentokenttiä.

Tuotteen saama ulkomainen julkisuus on myös jatkuvasti kasvamassa. Unimuna on saanut viimeisen vuoden aikana suurilla englanninkielisillä uutiskanavilla niin paljon huomiota, että sen voitaneen sanoa olevan yksi eniten uutisoiduista suomalaista tuotteista.

Vuosien varrella Koikkalainen on onnistunut solmimaan mahtavat verkostot ympäri maailmaa. Hänen kauppakumppaneinaan on ihmisiä kaikista mahdollisista uskonnoista, ja myös sellaisia, joilla ei mitään uskontoa ole.

– Omasta vakaumuksestani ei nähdäkseni ole ollut ainakaan mitään haittaa, enkä vielä tähän mennessä ole joutunut toimimaan omaa vakaumustani vastaan, tiivistää Esko Koikkalainen.


Ilkka Partanen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja