Uhitteleva Pohjois-Korea kärsii nälkää
Samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim
Jong-un tapasivat hiljattain Vietnamissa, Kimin kotimaassa kiristettiin nälkävyötä.
Maa kärsii vuosikymmenen pahimmasta ruokapulasta. YK:n arvion mukaan pohjoiskorealaisista yli 40 prosenttia, lähes 11 miljoonaa, on aliravittuja. Siitä huolimatta maan johto leikkasi alkuvuodesta väestön jo entuudestaan pieniä ruoka-annoksia lähes puoleen. Syynä on satojen epäonnistuminen useana kesänä.
Kotirintaman ahdinko ei saanut Kimiä taipumaan ydinaseohjelmansa lopettamiseen. Ei vaikka siten maa olisi päästy eroon sitä kurittavista talouspakotteista.
Johtajatapaamisen päättyminen tuloksettomana ei lopulta ollut iso yllätys. Maassa toimiville avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöille se oli kuitenkin pettymys.
– Neuvotteluasetelma oli sellainen, ettei meillä ollut ennakko-odotuksia. Mielellämme olisimme suoneet, että sanktioita olisi lievennetty varsinkin humanitaarisen toiminnan osalta. Mielestämme pakotteet aiheuttavat lisää kärsimystä jo muutenkin paljon kärsivien kansalaisten keskuudessa, Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola toteaa.
Fida on yksi harvoista Pohjois-Koreassa pitkään toimineista ulkomaisista kansalaisjärjestöistä.
Ulkomainen apu välttämätöntä
Kansainväliset sanktiot osuvat Pohjois-Korean ruoantuotantoon, sillä ne hankaloittavat maanviljelyssä tarvittavien laitteiden ja polttoaineen maahantuontia. Silti pakotteet eivät ole ruokapulan ainoa syy. Viime kesänä maa kärsi ennätyksellisestä lämpö- ja kuivuusaallosta ja sen jälkeen rankkasateista. Niiden seurauksena sato jäi edellisvuottakin heikommaksi.
Pohjois-Korean hallitus on kertonut aikovansa tuoda ulkomailta viljaa ja panostavansa aikaisten viljelykasvien, kuten perunan, tuotantoon. Ilmoitetut määrät eivät kuitenkaan riitä. Siksi maa on vedonnut myös ulkomaisiin toimijoihin ruokalahjoitusten saamiseksi.
Suomalaisista kansalaisjärjestöistä suoran avunpyynnön ovat saaneet ainakin Fida ja Kirkon ulkomaanapu. Kirkon ulkomaanapu ei entuudestaan toimi maassa mutta harkitsee avustushankkeen aloittamista.
Fida on jo päättänyt toimittaa maahan ruoka-apua ja on aloittanut keräyksen hätäavun tueksi.
Ruoka-avun pääkohteeksi on valittu koulut ja päiväkodit. Järjestön maassa asuvat suomalaistyöntekijät valvovat avun perillemenoa.
Humanitaarisen avun rinnalla Fida toteuttaa Pohjois-Koreassa kahta Suomen ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyöhanketta, joissa kehitetään aluesairaaloita ja perunanviljelyosaamista. Perunahanketta ollaan parhaillaan laajentamassa uusille alueille.
Miksi apua diktatuurille?
Trumpin ja Kimin tapaamisen jälkeen mediasta sai lukea pessimistisiä arvioita siitä, ettei Pohjois-Koreassa mikään muutu niin kauan kuin Kimien dynastia pitää kiinni vallasta. Maan ihmisoikeudet ovat heikolla tolalla, ja esimerkiksi kristittyihin kansalaisiin kohdistuva vaino on säälimätöntä.
Miksi Fida auttaa tällaista valtiota, Harri Hakola?
– Olemme kokeneet selvästi, että Jumala on avannut meille oven auttaa pohjoiskorealaisia juuri niillä hankkeilla, joissa olemme mukana. 1990-luvun lopussa Pohjois-Korean Ruotsin suurlähetystö pyysi Fidaa auttamaan heidän kansaansa, koska he tiesivät, että kristityt auttavat. Koemme heihin rakkautta niin järjestönä kuin yksilöinä.
Vietnamin johtajatapaamisen epäonnistuttua Trumpin esikunnasta todettiin, että pakotteiden poistaminen ilman vastamyönnytyksiä tarkoittaisi Pohjois-Korean ydinaseohjelman tukemista. Eikö myös ruoka-apu ole diktatuurin pönkittämistä?
– Ei. Päinvastoin toimintamme johdosta pohjoiskorealaiset ymmärtävät, että maailmassa on ihmisiä, jotka välittävät myös heistä. Muuten heille saattaa vahvistua kuva vihollisuudesta. Myös Suomen ulkoministeriö ja EU pitävät apuamme hyvänä ja toivovat meidän jatkavan. Yleisesti ajatellaan, että tällainen yhteistyö on pitkällä tähtäimellä merkittävää rauhantyötä.
Heikki Salmela
11/2019
– Vieraskirjassa on ollut 10–15 kansallisuutta, ja avajaisiin ei kirkkokansa ole yleensä m...
