Aika purkaa ja aika rakentaa

Viime kuukausina seurakunnissa ja eri yhteisöissämme on rakennettu talousarvioita tälle vuodelle. Vuosikokouksissa etsimme toiminnan ja talouden tasapainoa. Useilta suunnilta kuuluu viestejä siitä, kuinka toimintaa on sopeutettava, koska tulot eivät riitä viime vuosien kaltaiseen toiminnan laajuuteen. Eläköityvän pastorin tilalle ei palkata uutta,  lähetyskannatuksia leikataan eikä evankelioivaa materiaalia jaeta.

 

Yhdistyksissämme henkilökuntaa on mitoitettava uudelleen. Rakenteet, jotka toimivat viime vuosikymmenellä, ovat liian raskaita tänään. Myös herätysliikkeemme yhteinen  lastenlehti Jees on tullut murrosvaiheeseen ja muuttuu kuukausilehdestä projektilehdeksi.

 

 

Leikkaukset tekevät kipeää ja siksi usein pitkitämme niitä liian kauan, toivoen ihmeitä ja positiivisia muutoksia. Lopulta realiteetit on tunnustettava. Leikkausten kohteena ei tule olla työmuodot, joiden vastuunkantajat synnyttävät vähiten meteliä. Leikkauspäätöstä ei tule johtaa tunnesiteet, tai vaikkapa vahvojen sukujen painostus. Seurakunnan strategia ja asetetut päämäärät ohjaavat meitä myös silloin, kun sopeutamme toimintaamme.

 

Johtajuudella on suuri merkitys leikkausten keskellä. Johtajat, jotka pystyvät viemään  leikkaukset lävitse ja samalla määrätietoisesti jatkamaan missiota, ovat äärimmäisen tärkeitä niin seurakunnille kuin yhdistyksillemme.

 

Leikkauksilla on usein lamaannuttava vaikutus ilmapiiriin. Siksi on tärkeää löytää yhteinen tavoite, jota kohti yhteisö on matkalla. On myös muistettava, ettei työmuotoa itsessään ole välttämättä edes tarkoitettu yli vuosikymmenten kestäväksi. Jumala saattaa leikkausten kautta ohjata työtä uuteen. On luonnollista, että uuden syntymä tarkoittaa usein jonkin vanhan kuolemaa.

 

Emme pysty rakentamaan tulevaisuuden toimintaa yksin. Haasteemme johtavat meidät etsimään vahvemmin toisia saman näyn omaavia tahoja. Emme tarvitse ”vielä yhtä  taloudellista ihmettä”, joka nostaa meidät ylös talouskriisistä. Sen sijaan tarvitsemme näkökyvyn rakentaa tulevaisuutta enemmän yhdessä toisten kanssa. Yhteistyö, jota tarvitsemme, ei voi enää tapahtua vain Helluntaiherätyksen rajojen sisäpuolella. Kristittyinä  tarvitsemme toisiamme koko Suomen laajuisesti.

 

Jumalan valtakunta on täynnä toivoa ja sillä on rikas nykyisyys sekä tulevaisuus. Jumalan valtakunta ei kuole pois, vaikka jokin meille tärkeä toiminto lakkaisikin. On aika purkaa ja aika rakentaa. Ehkä meidän Suomen helluntailaisten on nyt yhdessä aika purkaa jotain vanhaa, jotta saisimme myös rakentaa jotain uutta ja elinvoimaista.

 

 

Waltteri Haapala

 

Kirjoittaja on Siilinjärven helluntaiseurakunnan pastori ja Aikamedian hallituksen puheenjohtaja.