Albanian lippu liehuu laakson yli puhaltavassa navakassa etelätuulessa. Kolmikerroksisen rakennuksen edustalla on juuri päättymässä pihan iltasiivous. Nuori tyttö rientää tervehtimään vierasta.
Mazzoleni johdattaa vieraan opiston hallintotehtävissä työskentelevän Lindita Sqapin työhuoneeseen. Osittain myös Suomen helluntaiseurakuntien tuella toimivan oppilaitoksen ilmapiiri on innostunut ja lähetysrakkaus ilmeistä.
– Meillä on nyt runsaat parikymmentä oppilasta. Albanialaisten lisäksi oppilaita on Italiasta, Kosovosta ja Makedoniasta, Sqapi kertoo.
Hänen mukaansa koulussa teoria ja käytäntö pyritään nivomaan tiiviisti yhteen. Albaniassa asuvat oppilaat palvelevat viikonloppuisin kotiseurakunnissaan.
– Opetusohjelmaan kuuluu tiimien lähettäminen Länsi-Balkanin albaniankielisille alueille. Seurakuntien perustaminen ja lähetystyö on tärkeässä asemassa. Jopa niin, että haluamme kehittää toimintaamme entistä lähetyspainotteisemmaksi. Keskitymme naapurimaittemme albaniaa puhuviin väestönosiin.
Seurakunnanistutushankkeita
Sqapin puheet eivät ole vailla katetta. Opiston nuoret ovat parhaillaan perustamassa seurakuntaa Tiranan pohjoispuolelle Patoren kaupunginosaan. Alueen väestö kasvaa nopeasti, koska maan pohjoisosista muuttaa ihmisiä kiihtyvällä tahdilla ruuhkautuvaan suurkaupunkiin.
Kaksi aiemmin valmistunutta opiskelijaryhmää on puolestaan työssä Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Heidän tarkoituksenaan on perustaa sinne maan ensimmäinen albanialaisista koostuva seurakunta.
– Entisiä oppilaitamme toimii lähetystyössä myös muun muassa Kosovossa ja Turkissa, Sqapi luettelee.
Tiranan Evankelinen teologinen opisto sai alkunsa vuonna 2003 kolmen helluntailiikkeen yhteistyönä. Koulua perustamassa olivat Yhdysvaltojen Assemblies of God, brasilialainen Assembléia de Deus sekä Suomen helluntaiseurakunnat lähetysjärjestönsä Fida Internationalin kautta. Kaikki kolme ovat edelleen mukana työssä.
Suomalaisista helluntailäheteistä opiston perustamiseen ja ensimmäisen opetussuunnitelman laatimiseen osallistui Albaniassa 17 vuotta työskennellyt Tauno Toukola.
– Edelleen iloitsemme siitä, että alusta lähtien myös lähetystyö sisällytettiin opetusohjelmaan, Toukola toteaa.
Koulua suunniteltiin aluksi Tiranan itäpuolella sijaitsevaan Surrelin kylään, jossa Fidalla oli oma koulutuskeskus vuosina 1994–2003. Lopulta sijoituspaikaksi valikoitui kuitenkin lähempänä Tiranan kantakaupunkia sijaitseva Sauk.
Evankelisen teologisen opiston opettajista osa on Albanian Assemblies of God -seurakunnista, osa on ulkomaalaisia. Opettajakaartiin lukeutuu myös suomalainen Albanian lähetti Valtteri Tuokkola, joka kuuluu myös koulun hallitukseen.
Opiston rehtorina toimii yhdysvaltalainen Kurt Plagenhoef.
”Jumala poisti ennakkoluuloni”
Italialaisen Denise Mazzolenin tie Tiranaan on värikäs.
– Vuodesta 1991 lähtien Italiaan on saapunut suuria määriä albanialaisia. Aluksi he tuottivat ongelmia, ja minullakin oli voimakkaita ennakkoluuloja heitä kohtaan. Jumala kuitenkin muutti ajatusmaailmani, ja nyt olen opiskelemassa Raamattua Albaniassa! Tavoitteenani on tehdä työtä albaanien keskuudessa, Mazzoleni kertoo.
Nuori nainen huokuu intoa. Muutamassa kuukaudessa hän on oppinut puhumaan luontevaa albanian kieltä.
PääkirjoitusMonet Islamilaiset äärijärjestöt, kuten Taliban, Isis, al-Qaida, Boko Haram ja al-Shabaab, ovat kylväneet viime vuosina terroriteoillaan kauhua eri puolilla maailmaa. Viime kuukausina tehdyt iskut muu...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
MuutLee Strobel on yhdysvaltalainen kirjailija ja kristillinen apologeetikko. Hän on ammatiltaan juristi ja tehnyt myös toimittajan töitä. Hengellisen työn kannuksensa Strobel on hankkinut Willow Creek As...
KolumniMinulla ei ole lapsia. Ja ei ehkä tule olemaankaan. Se, ettei meidän perheeseen kuulu lapsia, ei ole itselleni ollenkaan vaikea asia, mutta tiedän muutaman ihmisen, jolle se on sitä. On ollut jo tovin...
Mielipide”Herra pelasta hänet…” Nuo sanat ja niiden jälkeen uskosta osattomien läheistemme nimet sisältyvät usein rukouksiimme. Mutta kuinka usein saamme kiittää Jumalaa rukouksemme kohteiden pelastumisesta? J...
MielipideKiitos Sanna Urvakselle hänen näkemyksistään koskien naisen asemaa helluntaiseurakunnissa (RV 12). Hienoa, että on näin viisaita naisia puolustamassa ikuisia totuuksia.
MielipideSakari Ahola kutsuu mielipidekirjoituksessaan ”susiksi” niitä julistajia, jotka ”lupaavat paranemista, uutta voimaa ja herätysten alkamista” (RV 13).
MielipideNäin pääsiäisen jälkeen – ja samalla yhtä ehtoollistilaisuutta rikkaampana – haluaisin kommentoida ehtoollisen värejä ja ehtoolliskokousten värimaailmaa, siis värejä kuvaannollisessa mielessä.
Mielipide”Herra, olinko se minä, joka naulat sinun käsiisi löin?” Tähän tapaan kysyy lauluntekijä. Profeetta Jesaja puolestaan toteaa: ”Sinun haavojesi kautta minä olen parattu.”
UutisetTunnustavat kristityt kannattavat Britannian eroamista EU:sta useammin kuin muiden uskonyhteisöjen edustajat, ilmeni Englannissa vastikään tehdyssä laajassa uskontokyselyssä. Eniten EU:ssa pysymistä p...
UutisetTurvapaikkaviranomaisten on otettava hakijoiden uskonnolliseen kääntymykseen liittyvät turvallisuusriskit vakavasti, linjasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) maaliskuun lopulla.
UutisetYhä useampi yhdysvaltalainen ajattelee, että maan uskonnonvapaustilanne on heikentynyt ja että maan kristityt kohtaavat kasvavaa suvaitsemattomuutta. Samalla moni kuitenkin kokee kristittyjen itsensä...
UutisetPääsiäislauantaina tulipalossa tuhoutunut Ylivieskan kirkko oli kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä rakennus. Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Ylivieskan se...
UutisetEuroparlamentaarikkona tunnetuksi tullut vaikuttaja Eija-Riitta Korhola sanoi Radio Deissä, että islamin uskonnollisilla johtajilla on käsissään ratkaisu terrorismin ongelmaan.