Sovinto-musiikkinäytelmä tuo esiin kansalaissodan arvet
Kymmenen vuotta sitten Suomessa muisteltiin kansalaissodan
vaiheita erilaisilla tapahtumilla. Päivänvalon silloin sai muun muassa
näytelmä Vihan päivät. Muusikko Lasse
Heikkilä kertoo harmitelleensa silloin,
että hienoista esityksistä huolimatta todellista anteeksi pyytämistä ja
virheiden myöntämistä tapahtui todella vähän.
– Koin silloin, että meillä olisi
tarvetta jonkinlaisen symbolisen sovinnon tekemiselle, jos vain löytyisi
molempia osapuolia edustavia ihmisiä sellaista tekemään.
Pian sen jälkeen Heikkilä löysi
yllättäen omasta sukuhistoriastaan suoraan suomalaisen työväenliikkeen
synnyttäneisiin henkilöihin ulottuvat juuret, mikä haastoi hänen
identiteettinsä.
– Vasemmistolaisuus oli aikaisemmin
näyttäytynyt minulle ateismina, mutta pohjalla kantava ajatus heikompiosaisten
elämän helpottamisesta synnytti nyt jonkinlaista veljeyden tunnetta työväenliikettä
kohtaan.
Suvun historiaan liittyvistä tragedioista
tietoiseksi tuleminen auttoi ymmärtämään oman elämänkaaren kipupisteitä.
– Lapsena en ymmärtänyt, miksi
perheeni näytti monin tavoin ikään kuin rämpivän sivuraiteilla, sekä
taloudellisesti että henkisesti. Nyt ymmärrän.
Simojoki mukaan
Viime syksynä Heikkilä osui samalle keikalle toisen
Pirkanmaalla asuvan muusikon kanssa. Pekka
Simojoki kuuluu tunnettuun pohjalaiseen
talonpoikais- ja pappissukuun. Ei siis ole ihme, että hänen sukunsa
aatemaailma on puolestaan ollut hyvinkin valkoinen.
– Ymmärsin, että puna- ja valkotaustaisia
henkilöitä sovintoa edustamaan ei tarvitse etsiä tämän kauempaa, Heikkilä
kertoo.
Yhteys löytyi ja Simojokikin
pääsi prosessoimaan sadan vuoden takaista historiaa.
– Minulle kansalaissota on aina
ollut vapaussota, jossa venäläiset ajettiin pois maasta, jotta saatiin
itsenäisyys. Mistään muusta en kuullut edes puhuttavan. Vasta joskus
aikuisuuden kynnyksellä tajusin, että sillä puolella oli myös suomalaisia.
Käsikirjoitus valmisteilla
Heikkilä on tällä hetkellä kirjoittamassa Sovinto-nimiseen
näyttämöteokseen käsikirjoitusta, joka perustuu kahden 1900-luvun alkupuolella
eläneen vaikuttajan elämään ja kirjalliseen tuotantoon. Heikkilän ja Simojoen
sukujen aatemaailmat edustavat jyrkkää vastakkainasettelua. Suvuista löytyvät
merkittävät, eri puolilla aktiivisesti toimineet aatemiehet niin valkoisen
kuin punaisenkin Suomen puolelta.
– Laitoimme pari henkilöä tekemään
haastattelututkimusta suvuistamme. Näihin muistoihin liittyy paljon aatteen
paloa mutta myös häpeää. Haastattelijat ovat kertoneet, että keskustelut asianosaisten
kanssa ovat olleet terapeuttisia. Ihmiset ovat saaneet purkaa tuntojaan,
Heikkilä kertoo.
Simojoki pitää rakenteilla olevaa Sovinto-teosta
historiallisena.
– Satavuotismerkkivuosi, minä ja Lasse eri
taustoista, elämme yhtä aikaa, olemme kollegoita ja kummatkin asumme Pirkanmaalla.
Tällainen tilanne tulee historiassa vain kerran.
Laaja teos
Heikkilä
ja Simojoki kirjoittavat yhdessä myös originaalisävellyksen, jonka
tamperelaiset työväen puhallinorkesteri, valkoisia edustava Valkia-ryhmä ja
Pirkanpojat-kuoro tulevat esittämään osana
produktiota. Sovinto-teos liikkuu yli genrerajojen yhdistäen musiikkiteatteria,
konserttielämystä ja reality showmaisia aineksia yhdeksi suurteokseksi.
– Teos käsittelee
sodan ja anteeksiannon teemoja rakentavassa hengessä ja pyrkii antamaan
yleisölle mallin, miten esille nouseviin kipeisiin asioihin voi suhtautua:
suomalaisten ei tarvitse sukuihinsa kohdistuneista vääryyksistä huolimatta
pitää yllä itsenäisyytemme alkutaipaletta leimannutta kahtiajakautumista,
muusikot toteavat.
Suomensisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä
vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot
ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset.
Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia.
Osa eurooppalaista murrosvaihetta
Sisällissota oli osa ensimmäisen
maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta
Euroopassa. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen
suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta
suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen
johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin. Sen
seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta
valtakeskusta. Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 alkaneeseen
sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Sisällissota päättyi valkoisen
Suomen ja Saksan armeijan voittoon.
Noin 38 000 uhria
Sisällissota on Suomen historian
ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan
ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Sodan kuluessa punaisten käsissä
kuoli 1 424 valkoista teloitettuna, ja neljä kuoli vankileirillä. Valkoisten
käsissä kuoli 7 370 punaista teloitettuna, ja 11 652 kuoli vankileirillä.
Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria.
Sisällissota syvensi Suomen kansan
kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen
nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten
hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti rikollisina. Ensimmäisen maailmansodan
lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun
suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan
eheytymisen väestöryhmien kesken.
fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota
Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma
Sisällissodastaon kulunut jo vuosisata, eikä sotaan osallistuneita ole enää
keskuudessamme. Sodasta on jäänyt kuitenkin monien mieleen asioita, joiden läpikäymiseen
ei aiemmin ole tarjoutunut tilaisuutta. Sota kulkee usein mukana sukujen
tarinoissa, joiden äärellä monilla voi olla avoimia kysymyksiä.
Suomen
evankelis-luterilaisessa kirkossa toivotaan, että maahan syntyisi kätkettyjä
sodan traumoja koskevaa keskustelukulttuuria ja muisteluryhmiä. Aihetta
voitaisiin tuoda esiin esimerkiksi erilaisten yhdistysten ja ryhmien kokoontumisissa,
teematilaisuuksissa ja arkisissa kohtaamisissa.
Tarkoituksena on
myös tukea hoitohenkilökuntaa vanhustyössä, jossa sodan aiheuttamien traumojen purkamiselle
on tarvetta. ”Kätketyt kivut” -hankkeen pohjalta on työstetty aineistoa, joka
tukee tällaisia muisteluryhmiä.
Vuoden 1918
kansalaissota on vaikuttanut paljon myös Suomen helluntailiikkeeseen, joka
otti samaan aikaan ensiaskeleitaan. Uskoontulleiden joukossa oli sekä punaisia
että valkoisia, eikä herätysliikkeen johto halunnut tehdä poliittisista
mielipide-eroista seurakuntaa jakavaa tekijää. Aina 1970-luvulle saakka kestänyt
torjuva asenne puoluepolitiikkaan onkin helluntailiikkeessä nähty suurelta
osin kansalaissodan vaikutuksena.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...