Seurakuntien kielikurssit kysyttyjä – Vaikka seurakunnan järjestämä kielikoulutus ei ole hengellistä toimintaa, se kirkastaa yhteisön identiteettiä ja luo kaivattuja kontakteja ulospäin

Opiskeluilta Andreaskyrkanilla päättyy Arja Saijonmaan tulkintaan kappaleesta Miljoona ruusua, joka on tuttu laulu monille ukrainalaisille. Seurakunnan organisoimalle kielikurssille osallistuu ihmisiä 15 maasta. Kurssille olisi enemmän tulijoita, kuin mielekäs ryhmäkoko antaa myöten. (Anssi Tiittanen)
Opiskeluilta Andreaskyrkanilla päättyy Arja Saijonmaan tulkintaan kappaleesta Miljoona ruusua, joka on tuttu laulu monille ukrainalaisille. Seurakunnan organisoimalle kielikurssille osallistuu ihmisiä 15 maasta. Kurssille olisi enemmän tulijoita, kuin mielekäs ryhmäkoko antaa myöten. (Anssi Tiittanen)

Anssi Tiittanen 

Helsinkiläisen Andreaskyrkanin alakerrassa käy iloinen puheensorina tiistaisena iltana. Kielikurssin opiskelijat keskustelevat yksinkertaisilla lauseilla – ruotsiksi. 

– Tämä on hyvin iloinen ryhmä, opettaja Bodil Wadenström sanoo. 

– Iloitsen myös siitä, että mukana illoissa on seurakuntalaisia, jotka keskustelevat opiskelijoiden kanssa vapaamuotoisesti. He luovat lämmintä ja ystävällistä ilmapiiriä. 

Kun kielen alkeita opiskelevat esittelevät itsensä ja kertovat elämästään lyhyesti toisilleen, kasvoilta loistaa oppimisen ja oivaltamisen ilo. 

Opiskelijoilla on taustaa ainakin Aasiassa, Etelä-Amerikassa sekä Ukrainassa, josta opiskelijoita on yli puolet ryhmästä. 

– Kaikkiaan kursseillemme osallistuu Suomeen kotoutuvia ihmisiä ainakin viidestätoista maasta, Andreaskyrkan-seurakunnan johtava pastori Markus Österlund kertoo.

 

 

     "Joskus laitamme kielikurssilla ruokaa."

 

Tampereen helluntaiseurakunnan Suomihelp-työn kielikoulussa on koordinaattori Lea Raittilan mukaan nyt vähemmän ukrainalaisia kuin vielä keväällä. 

– Keväällä Suomeen tulleiden tilanne on tasaantunut osin automaattisestikin, Raittila kuvailee. 

Tällä hetkellä suurimmalla osalla ukrainalaisista ajankohtaista on töihin pääseminen, jotta voidaan vuokrata oma asunto ja elämä Suomessa lähtisi hiljalleen rakentumaan. 

Kielikurssi seurakunnassa on monille lisätuki maahanmuuttojärjestelmän puitteissa saadun virallisen kielikoulutuksen lisäksi.

 

 

       Monet ukrainalaisnaisista ovat korkeakoulutettuja.

 

Helsingissä Andreaskyrkanilla luokan eturivissä istuville Maryna Vedmidille ja Yuliana Anikyshinalle juuri ruotsin kielen opiskeleminen on selvä kotoutumiseen liittyvä strateginen valinta.  

– Työskentelen tällä hetkellä ruotsinkielisessä päiväkodissa, sotauutisista tutusta Harkovan kaupungista Suomeen muuttanut Vedmid kertoo. 

Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä huutava pula ainakin lastentarhanopettajista ja lähihoitajista, jotka työskentelevät ruotsinkielisten asiakkaiden kanssa. 

– Monet ukrainalaisnaisista ovat korkeakoulutettuja. Meillä on tällä ollut opiskelemassa muun muassa opettajia ja lastentarhanopettajia, Markus Österlund kertoo.  

Ukrainalaisille useamman pohjoismaisen kielen omaksuminen on tietysti houkuttelevaa, koska se parantaa kotoutumisen mahdollisuuksia ja asemaa työmarkkinoilla.  

Ruotsin kielen varaan ei kirkolla neuvota jättäytymään. 

– Olen sanonut kyllä kaikille täällä, että jos haluaa elää Suomessa, on osattava suomen kieltä, Österlund tähdentää. 

Itä-Euroopassa moni osaa vanhastaan jonkin verran toista germaanista kieltä, saksaa. 

– Ruotsi on kielenä lähempänä saksaa kuin suomi, joten monelle on selvästi helpompaa aloittaa ruotsilla. 

Andreaskyrkanin kielikurssin käyneistä nigerialaisista ja ugandalaisista maahanmuuttajista muutama on töissä ruotsinkielisessä vanhainkodissa. 

 

Tampereella kielikurssi palvelee uutena maahanmuuttajaryhmänä kaupunkiin asettuneita 200:aa kenialaista sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijaa. Opiskelijoille järjestettiin tervetulojuhla, jossa heitä haluttiin myös tehdä tietoiseksi seurakunnasta.  

– Kenialaisista suuri osa on kristittyjä, ja osa heistä käy myös helluntaiseurakunnassa, Lea Raittila kertoo. 

Kielikoulutuksen rinnalla maahanmuuttajille tarjotaan kaikenlaista sekalaista apua arjessa pärjäämiseksi. 

Yksi suomalaisille harvemmin mieleen tuleva pullonkaula on viranomaisasioinnin haasteellisuus ei-suomalaiselle. 

– Tarvitaan tunnistautumista pankkitunnuksilla, ja terveyskeskuksissa on takaisinsoittopalvelut ynnä muuta. Kaikki on aivan erilaista kuin monen kotimaassa. 

Jos hyvinvointivaltion palvelurattaistossa menee pää pyörälle joskus suomalaisillakin, voi vain kuvitella, miten haasteellista perusasiointi voi olla kieltä osaamattomalle. 

 

Maahanmuuttajien tukena oleminen kielen ja arjen haltuun ottamisessa on Markus Österlundin mukaan ollut innostavaa koko seurakunnalle. 

– Ensin saatettiin kysyä, että miksi kirkko järjestää kursseja. Nyt kysymys on kääntynyt toisinpäin, eli miksi ihmeessä meillä ei kursseja olisi, Österlund kuvailee. 

– Vuosien saatossa on puhuttu paljon siitä, että tarvitsemme uusia kontakteja ihmisiin. Tämä on juuri sitä. 

Andreaskyrkanissa halutaan olla tarkkoja siitä, että kielikurssi on kielikurssi, ei varsinaista hengellistä tai evankelioivaa toimintaa. Kursseille osallistuminen on silti saanut osallistujat kiinnostumaan myös seurakunnasta. 

Ruotsinkieliseen vapaakirkolliseen Missionskyrkaniin kuuluvalla seurakunnalla on nykyisin sunnuntaisin jumalanpalvelukset ruotsiksi, englanniksi ja kiniruandaksi. 

 

Tasoryhmät ovat tarpeen 

 

Andreaskyrkanin kielikurssit käsittävät alkeiskurssin sekä keskustelukurssin hieman edistyneemmille opiskelijoille. Tampereen helluntaiseurakunnassa mennään yhdellä kurssilla, mutta väkeä jaetaan illoissa 2-3 henkilön ryhmiin edistyneisyyden mukaan. 

– Osa on aivan vasta-alkajia, osa osaa jo suomea hieman, ja osalla kurssissa on kyse sanaston hiomisesta ja treenaamisesta, koordinaattori Lea Raittila kertoo. 

Raittila, joka siviiliammatiltaan on luokanopettaja, kannustaa seurakuntia käynnistämään kielikurssitoiminnan. 

– Jos paikkakunnalla on isoja maahanmuuttajaryhmiä, heille voi hyvin tarjota suomen kielen kurssia. 

– Asioita voi myös yhdistää. Joskus laitamme kielikurssilla ruokaa. Sekin on hyvää kielenopiskelua. (AT) 



Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan