Seurakunnissa pallotellaan, tulisiko tukea maahanmuuttajien itsenäisiä seurakuntia vai pyrkiä auttamaan heitä suomalaisten joukkoon – "Iso oivallus vielä saamatta"

David Ghimere sanoo, että on asioita, joita on helpompi jakaa samassa kulttuurissa kasvaneiden kanssa. - Ymmärrämme ehkä paremmin toisiamme. Emme silti haluaisi olla erillään suomalaisista. (Anssi Tiittanen)
David Ghimere sanoo, että on asioita, joita on helpompi jakaa samassa kulttuurissa kasvaneiden kanssa. - Ymmärrämme ehkä paremmin toisiamme. Emme silti haluaisi olla erillään suomalaisista. (Anssi Tiittanen)

23.9.2023 | Anssi Tiittanen 

Kysymys, tulisiko maahanmuuttajien omia itsenäisiä seurakuntia edistää vai tulisiko maahanmuuttajia kannustaa integroitumaan olemassa oleviin kantasuomalaisten seurakuntiin, aiheuttaa hiljaista päänvaivaa niillä paikkakunnilla, joilla maahanmuuttajia on tullut mukaan seurakunnan toimintaan. 

– Mielestäni tässä kysymyksessä ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, Helluntaikirkon monikulttuurisuusasiantuntija Juha Lehto sanoo. 

 

Pääosin Lehto katsoo, että olemassa oleviin seurakuntiin integroituminen on prosessi, johon tulisi pyrkiä. 

– Aiemmilta vuosikymmeniltä meillä on hyvä kokemus suomalaissiirtolaisten muodostamista omista seurakunnista Ruotsissa ja muissa maissa. Ne tavoittivat myös muita siirtolaisia hyvin. 

– Seuraavien siirtolaissukupolvien saavuttaminen on kuitenkin hankalaa. Jo nyt on Suomessa nähty, että maahanmuuttajaperheiden nuorille vanhempien seurakunta ei aina tunnu enää omalta. Nuoret ovat usein jo hyvin suomalaistuneita, ja vanhempien kotimaan meininki voi tuntua kaukaiselta, Lehto kuvailee. 

– Ja jos nuori ei pääse kontaktiin seurakunnan kantaväestön nuorten kanssa, seurakunta jää helposti kokonaan. 

 

Helsinkiläisen Kontulan Metrokappelin johtava pastori Tomi Kuosmanen kannattaa mallia, jossa kahden maahanmuuttajasukupolven kanssa edettäisiin kaksilla rattailla. 

– Ensimmäisellä sukupolvella on tarve ja oikeus kokoontua yhdessä. Heillä ei selvästikään ole riittävästi yhteyttä suomalaisten jumalanpalveluskulttuuriin, ja he tarvitsevat omia seurakuntia ja ryhmiä. 

– Tulee kuitenkin asettaa tavoite, että toinen sukupolvi olisi jo yhtä kantasuomalaisten kanssa. Tätä toteutetaan jo nyt lapsi- ja nuorisotyössä. 

Kuosmanen nosti esiin maahanmuuttotilanteen nopeaa muutosta pääkirjoituksessa kolme viikkoa sitten (RV 36). 

 

Yksi keskeinen integroitumiseen kytkeytyvä haaste liittyy johtajuuteen. Ovatko esimerkiksi vanhimmistot saaneet ympärilleen näkymättömän aidan, eikä maahanmuuttajataustaisia paimenia osata ottaa niihin mukaan? 

– Yksi syy tällaiseen voi olla yksinkertaisesti se, että vanhimmistoissa on ihmisiä, jotka eivät osaa englantia kovin hyvin, Juha Lehto arvioi. 

– Jos henkilö puhuu sujuvasti Suomea, mukaan on ainakin helpompi päästä. 

Tomi Kuosmanen toteaa haasteena, ettei englantikaan aina riitä. 

– Esimerkiksi afrikkalaisilla oma kieli on usein ranska. 

Monikulttuurisuuteen pyrkivä seurakunta joutuu Lehdon mukaan joka tapauksessa omaksumaan eri kieliä toimintaansa. 

– Ja muutos tässäkin alkaa seurakunnan johdosta. Sieltä se valuu myös toimintaan. 

 

Kielikysymykset muodostuvat helposti haasteellisiksi viikoittaisessa yhteisessä toiminnassa.  

Ihmisen tarvitsee saada ainakin pääosa julistuksesta ja keskusteluista omalla kielellään. Tämä mahdollistuu osin tulkkauksen avulla. 

Toisaalta kuulokkeet voivat muodostua henkisesti erottavaksi tekijäksi tilaisuuksissa. 

– Nykyisin kuulokkeet ovat usein langattomia, eli henkilö voi istua missä osassa salia vain, Juha Lehto kiittelee kehitystä. 

 

Välillä saattaa olla epäselvää, onko esimerkiksi seurakunnan ulkomaalaisten ryhmä aidosti osa seurakunnan toimintaa. Kieli nousee jälleen keskiöön. 

– Jos esimerkiksi kansainvälisen työn johdossa on ihminen, jolla ei ole vahvaa suomen kieltä, yhteys ja identiteetti voivat muodostua erillisiksi. Silloin joudutaan kysymään, onko kyse seurakunnan työstä vai onko kyseessä oma seurakuntansa, joka toimii suomalaisen seurakunnan yhteydessä, Lehto sanoo. 

 

Juha Lehto arvioi, että seurakunnan siirtyminen aitoon monikulttuurisuuteen vaatii aikaa. Kysymyksessä on todennäköisesti muutenkin laaja ja kokonaisvaltainen muutos yhteisössä. 

– Muutos on aina hankalampi, jos seurakunnan kulttuuri on muutoinkin ollut pidempään vailla päivitystä. 

Tomi Kuosmasen mukaan prosessissa otetaan eri puolilla varmaankin parhaimmillaankin ensiaskelia. 

– Edessä on tulevaisuus, joka näyttäytyy meille sellaisena, mitä emme tunne emmekä osaa. Varmasti olemme myös aikataulussa jäljessä.  

– Menemme kuitenkin uutta kohti, ja koko ajan avautuu uutta ja mielenkiintoista. Isoimmat oivallukset ovat vielä saamatta. Tulee luottaa, että meille näytetään, mitä meidän tulee tehdä. 

 

 

”Vanhimpana haluan auttaa seurakuntalaisia” 

Suomeen vuonna 2010 muuttanut pastori David Ghimere johtaa 25 ihmistä kokoavaa nepalilaisten kristittyjen ryhmää. Nepaly Fellowship kokoontuu Kontulan Metrokappelin yhteydessä. 

Ghimeren mahdollisuuksia tulla kutsutuksi seurakunnan vanhimmaksi on tunnusteltu viime aikoina. Eniten jo aikanaan Nepalissa pastorina ja nuorisotyöntekijänä toiminutta Ghimereä, 45, arveluttaa kieli. 

– En osaa suomea mielestäni riittävän hyvin. Vanhimpana minun tulisi pystyä auttamaan kaikenlaisia seurakuntalaisia, ja ilman kielen osaamista se voi olla vaikeaa, Ghimere pohtii. 

Ghimeren perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi aikuistuvaa lasta. 15-vuotias poika on Ghimeren mukaan kotoutunut hyvin suomalaiseen seurakuntaan. 21-vuotias tytär taas on löytänyt paikkansa Jyväskylän helluntaiseurakunnan kansainvälisessä työssä.  

(AT) 

 

 



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan