Seurakunnissa pallotellaan, tulisiko tukea maahanmuuttajien itsenäisiä seurakuntia vai pyrkiä auttamaan heitä suomalaisten joukkoon – "Iso oivallus vielä saamatta"

David Ghimere sanoo, että on asioita, joita on helpompi jakaa samassa kulttuurissa kasvaneiden kanssa. - Ymmärrämme ehkä paremmin toisiamme. Emme silti haluaisi olla erillään suomalaisista. (Anssi Tiittanen)
David Ghimere sanoo, että on asioita, joita on helpompi jakaa samassa kulttuurissa kasvaneiden kanssa. - Ymmärrämme ehkä paremmin toisiamme. Emme silti haluaisi olla erillään suomalaisista. (Anssi Tiittanen)

23.9.2023 | Anssi Tiittanen 

Kysymys, tulisiko maahanmuuttajien omia itsenäisiä seurakuntia edistää vai tulisiko maahanmuuttajia kannustaa integroitumaan olemassa oleviin kantasuomalaisten seurakuntiin, aiheuttaa hiljaista päänvaivaa niillä paikkakunnilla, joilla maahanmuuttajia on tullut mukaan seurakunnan toimintaan. 

– Mielestäni tässä kysymyksessä ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, Helluntaikirkon monikulttuurisuusasiantuntija Juha Lehto sanoo. 

 

Pääosin Lehto katsoo, että olemassa oleviin seurakuntiin integroituminen on prosessi, johon tulisi pyrkiä. 

– Aiemmilta vuosikymmeniltä meillä on hyvä kokemus suomalaissiirtolaisten muodostamista omista seurakunnista Ruotsissa ja muissa maissa. Ne tavoittivat myös muita siirtolaisia hyvin. 

– Seuraavien siirtolaissukupolvien saavuttaminen on kuitenkin hankalaa. Jo nyt on Suomessa nähty, että maahanmuuttajaperheiden nuorille vanhempien seurakunta ei aina tunnu enää omalta. Nuoret ovat usein jo hyvin suomalaistuneita, ja vanhempien kotimaan meininki voi tuntua kaukaiselta, Lehto kuvailee. 

– Ja jos nuori ei pääse kontaktiin seurakunnan kantaväestön nuorten kanssa, seurakunta jää helposti kokonaan. 

 

Helsinkiläisen Kontulan Metrokappelin johtava pastori Tomi Kuosmanen kannattaa mallia, jossa kahden maahanmuuttajasukupolven kanssa edettäisiin kaksilla rattailla. 

– Ensimmäisellä sukupolvella on tarve ja oikeus kokoontua yhdessä. Heillä ei selvästikään ole riittävästi yhteyttä suomalaisten jumalanpalveluskulttuuriin, ja he tarvitsevat omia seurakuntia ja ryhmiä. 

– Tulee kuitenkin asettaa tavoite, että toinen sukupolvi olisi jo yhtä kantasuomalaisten kanssa. Tätä toteutetaan jo nyt lapsi- ja nuorisotyössä. 

Kuosmanen nosti esiin maahanmuuttotilanteen nopeaa muutosta pääkirjoituksessa kolme viikkoa sitten (RV 36). 

 

Yksi keskeinen integroitumiseen kytkeytyvä haaste liittyy johtajuuteen. Ovatko esimerkiksi vanhimmistot saaneet ympärilleen näkymättömän aidan, eikä maahanmuuttajataustaisia paimenia osata ottaa niihin mukaan? 

– Yksi syy tällaiseen voi olla yksinkertaisesti se, että vanhimmistoissa on ihmisiä, jotka eivät osaa englantia kovin hyvin, Juha Lehto arvioi. 

– Jos henkilö puhuu sujuvasti Suomea, mukaan on ainakin helpompi päästä. 

Tomi Kuosmanen toteaa haasteena, ettei englantikaan aina riitä. 

– Esimerkiksi afrikkalaisilla oma kieli on usein ranska. 

Monikulttuurisuuteen pyrkivä seurakunta joutuu Lehdon mukaan joka tapauksessa omaksumaan eri kieliä toimintaansa. 

– Ja muutos tässäkin alkaa seurakunnan johdosta. Sieltä se valuu myös toimintaan. 

 

Kielikysymykset muodostuvat helposti haasteellisiksi viikoittaisessa yhteisessä toiminnassa.  

Ihmisen tarvitsee saada ainakin pääosa julistuksesta ja keskusteluista omalla kielellään. Tämä mahdollistuu osin tulkkauksen avulla. 

Toisaalta kuulokkeet voivat muodostua henkisesti erottavaksi tekijäksi tilaisuuksissa. 

– Nykyisin kuulokkeet ovat usein langattomia, eli henkilö voi istua missä osassa salia vain, Juha Lehto kiittelee kehitystä. 

 

Välillä saattaa olla epäselvää, onko esimerkiksi seurakunnan ulkomaalaisten ryhmä aidosti osa seurakunnan toimintaa. Kieli nousee jälleen keskiöön. 

– Jos esimerkiksi kansainvälisen työn johdossa on ihminen, jolla ei ole vahvaa suomen kieltä, yhteys ja identiteetti voivat muodostua erillisiksi. Silloin joudutaan kysymään, onko kyse seurakunnan työstä vai onko kyseessä oma seurakuntansa, joka toimii suomalaisen seurakunnan yhteydessä, Lehto sanoo. 

 

Juha Lehto arvioi, että seurakunnan siirtyminen aitoon monikulttuurisuuteen vaatii aikaa. Kysymyksessä on todennäköisesti muutenkin laaja ja kokonaisvaltainen muutos yhteisössä. 

– Muutos on aina hankalampi, jos seurakunnan kulttuuri on muutoinkin ollut pidempään vailla päivitystä. 

Tomi Kuosmasen mukaan prosessissa otetaan eri puolilla varmaankin parhaimmillaankin ensiaskelia. 

– Edessä on tulevaisuus, joka näyttäytyy meille sellaisena, mitä emme tunne emmekä osaa. Varmasti olemme myös aikataulussa jäljessä.  

– Menemme kuitenkin uutta kohti, ja koko ajan avautuu uutta ja mielenkiintoista. Isoimmat oivallukset ovat vielä saamatta. Tulee luottaa, että meille näytetään, mitä meidän tulee tehdä. 

 

 

”Vanhimpana haluan auttaa seurakuntalaisia” 

Suomeen vuonna 2010 muuttanut pastori David Ghimere johtaa 25 ihmistä kokoavaa nepalilaisten kristittyjen ryhmää. Nepaly Fellowship kokoontuu Kontulan Metrokappelin yhteydessä. 

Ghimeren mahdollisuuksia tulla kutsutuksi seurakunnan vanhimmaksi on tunnusteltu viime aikoina. Eniten jo aikanaan Nepalissa pastorina ja nuorisotyöntekijänä toiminutta Ghimereä, 45, arveluttaa kieli. 

– En osaa suomea mielestäni riittävän hyvin. Vanhimpana minun tulisi pystyä auttamaan kaikenlaisia seurakuntalaisia, ja ilman kielen osaamista se voi olla vaikeaa, Ghimere pohtii. 

Ghimeren perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi aikuistuvaa lasta. 15-vuotias poika on Ghimeren mukaan kotoutunut hyvin suomalaiseen seurakuntaan. 21-vuotias tytär taas on löytänyt paikkansa Jyväskylän helluntaiseurakunnan kansainvälisessä työssä.  

(AT) 

 

 



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan