Sari Essayah: Rohkeasti inhimillinen

- Jos ei voi heittäytyä armon kannatettavaksi, ei voi myöskään kokea sitä tyytyväisyyttä ja levollista iloa, jonka Jumala antaa ja josta terve kutsumustietoisuus kasvaa, Sari Essayah tietää.
- Jos ei voi heittäytyä armon kannatettavaksi, ei voi myöskään kokea sitä tyytyväisyyttä ja levollista iloa, jonka Jumala antaa ja josta terve kutsumustietoisuus kasvaa, Sari Essayah tietää.
Sari Essayah on levollisella tavalla sinut itsensä ja olemisensa kanssa. Tarinakin kulkee kuin omalla painollaan erikoisuuksia etsimättä. Se pistäytyy luontevasti urheilun huippuhetkissä ja poikkeaa Arkadianmäellä palatakseen Lapinlahdelle, mummolan lapsuusmaisemiin. Kaikkialla tuntuu kertoja olevan samalla lailla oma itsensä.

– Kaipa minä olen lapsuudessani omaksunut itselleni jonkinlaisen vastuunkantajan roolin, Sari Essayah toteaa kutsumuksensa kulkua pohtiessaan.

– Oppilaskunnassa ja urheilun parissa kotouduin varsin luontevasti kantamaan sekä henkistä että käytännön vastuuta.

Lapsuuttaan muisteleva Essayah ei innostu metsästämään ”virtahepoja” Lyyti-mummon olohuoneesta – tuvasta, jossa asuivat äiti ja mummo, ja tietenkin Liisa.

– Liisa oli mummoni kehitysvammainen ottotyttö. Pidin häntä, 17 vuotta itseäni vanhempaa, vaikkakin kuusivuotiaan tasolle jäänyttä naista, mieluummin isosiskona kuin tätinäni.

Liisan biologinen äiti oli sairastunut ja tyttöä oli palloteltu hoitopaikasta toiseen, kunnes Lyytimummo oli ottanut hänestä vastuun. Liisa ei oppinut lukemaan mutta korvasi monet puutteensa sosiaalisilla taidoillaan. Hän oli Sarille, ja Sarin perheelle, tavattoman tärkeä ihminen.

Mielellään arvoista puhuvana poliitikkona Essayah voisi rakentaa Liisa-siskosta tunteikkaan aasinsillan yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisen ja elämän arvosta. Hän jättää kuitenkin tilaisuuden käyttämättä. Perhe on perhe ja Liisa oli sisko – korvaamattoman arvokas omana itsenään. Rakkaita ihmisiä ei käytetä välineinä oman karriäärin taustoittamiseen ja omien päämäärien saavuttamiseen.

– Totta kai minulta joskus kysytään, miksi askaroin vammaisten asioiden parissa ja miksi vammaistyö on osa kutsumustani. Silloin puheeksi tulee se, mitä Liisan kautta olen ehkä oppinut. Muutoin perhe on perhe ja työ on työ. Kaikki ei siis ole kaupan edes politiikkaa tehtäessä.

Mummolan kasvatti

Sari Essayahin vanhempien tiet olivat eronneet hänen ollessaan pieni. Äiti sai Iisalmesta viran kieltenopettajana. Sari jäi hoitoon mummon luo, jonne äitikin pääsi linja-autolla viikonlopuiksi ja vapaapäivien viettoon. Maalaismaisemassa, lähinnä aikuisten ihmisten ympäröimänä, pieni tyttö etsi omat polkunsa. Hän tottui pärjäämään ja tulemaan toimeen omillaan.

– Ei minua urheilun pariin sen kummemmin patisteltu. Pyörällä polkaisin kahdeksan kilometriä Lippis-kerhon harjoituksiin kirkonkylälle. Mummo enemmänkin toppuutteli, kun isompana vedin lenkkareita jalkaan, vaikka ulkona satoi räntää: ”Mikä pakko sitä ihmisen on tuommoseen säähän …?”

Sari tunnustaa, että mummon puolittainen estely oli joskus se oikea motivaattori nuorelle urheilijatytölle. Se sisuunnutti tytön painumaan tuuleen ja tuiskuun säästä välittämättä.

Äidillä ei ollut tapana istua kisakatsomossa maaliviivalla jännittämässä. Sarin kokema tuki oli arkisen realistista.

– Kun kerroin harjoitusleireillä annetuista ravintosuosituksista, ruokapöytään ilmaantui vihanneksia ja salaatteja. Äiti tuki äitinä, ei niinkään urheilu-uraani, vaan minua tyttärenään.

– Kyllähän he mummon kanssa aina kyselivät kisamatkoista, mutta eivät läheskään aina muistaneet kysyä sijoituksesta mitään, Essayah naurahtaa.

Hänen voittaessaan Euroopan mestaruuden niinkin lähellä kuin Helsingissä katsoi äiti nekin kisat televisiosta. Sieltä näki kuulemma paremmin. Kun toimittajat kysyivät kotona Liisalta, miten Sarin menestys siellä koettiin, Liisa totesi: ”Välillä itketään ja välillä naaretaan!”

Turvallinen armo

Lapinlahden kyläteiltä on pitkä kävelymatka maailman huipulle. Todellisiin tuloksiin päästään useimmiten kaikessa hiljaisuudessa tehdyllä perustyöllä. Jotta tuollaista näkymätöntä työtä jaksaa tehdä, täytyy oman motivaation olla selvä.

– Tämä pätee niin urheiluun, seurakuntaan kuin politiikkaankin, Sari Essayah tiivistää.

Pyhäkoulujen ja kerhojen pitäminen kiinnostavat harvemmin suuria massoja, mutta juuri niillä saavutetaan useimmiten parhaat tulokset.

Essayah tunnustaa itse tottuneensa urheilumaailmassa tavoitteellisuuteen.

– Usein seisoin hämilläni korkeimmalla palkintokorokkeella, jos en ollut saavuttanut itselleni asettamaani aikatavoitetta. Toisinaan olin aidosti iloinen ja tyydyin mielelläni neljänteen tai viidenteen sijaan, jos koin päässeeni omiin tavoitteisiini.

Ajatus palaa seurakuntatyöhön ja siellä purtaviin vapaaehtoisiin. Sisäisen motiivin löytämistä ja sen tukemista tarvitaan siellä, missä toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Käskytyskulttuuri toimii sellaisessa yhteisössä huonosti, jos lainkaan.

Sari Essayah näyttää olleen kasvokkain myös sen kanssa, että tuo motivaatio voi muuntautua kaiken elämän ja ilon tappavaksi tyranniksi.

– Rippikoulussa opin helposti ulkoa, mitä armo on: Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme. Mutta mitä se on käytännössä ja elämässä, se onkin sitten vaikeammin opittavissa, hän tunnustaa.

– Omavoimaisuuden murtuminen on ollut oma läksynsä. Jos ei voi heittäytyä armon kannatettavaksi, ei voi myöskään kokea sitä tyytyväisyyttä ja levollista iloa, jonka Jumala antaa ja josta terve kutsumustietoisuus kasvaa.

Sari ei piehtaroi ahdistuksen ahjoissa, mutta ajatusten takana on selvästi enemmän kuin mitä lehteen on tarpeen kirjoittaa. Ajatukset tuntuvat kokemuksen kautta elämään omaksutuilta. Sanat ja puhujan olemus alleviivaavat samaa sanomaa: armoon uskaltava uskaltaa myös inhimilliseksi, aitoon ihmisyyteen.

Politiikan koleat tuulet

– Poliittinen kulttuuri on muuttunut, Sari Essayah toteaa, eikä välttämättä riemuitse kaikista uusista ilmiöistä.

– Meillä on liikaa tahallista ja tarkoitushakuista väärinymmärrystä. Poliittinen manipulointi on vaarallista. Poliittisen puheen tulisi olla vastuullista niin, että jokainen puhuja kantaa vastuun sanomisistaan. Valitettavasti totuudellisuus on kärsinyt maassamme melkoisen kolauksen.

Essayah sivaltaa sanoillaan epäterveitä ilmiöitä, ei ihmisiä.

Populismia suosiva sosiaalinen media yksinkertaistaa kuvan politiikan tekemisestä. Asioita ei kuitenkaan todellisuudessa hoideta Facebookin peukutuksilla tai nokkelilla twiiteillä.

– Yhteisten asioiden hoitaminen on ennen muuta yhteistyötä, jossa suuret asiakokonaisuudet vaikuttavat toisiinsa. Julkisuus on koukuttavaa, mutta poliitikon työ ei  ole pyrkiä mediaan ja lööppeihin, Essayah napauttaa – ja palauttaa uudelleen mieliin puheen kaikessa hiljaisuudessa tehtävästä pitkäjänteisestä työstä.

– Minulle eduskunta on ennen muuta työyhteisö. Hyvässä työyhteisössä kannetaan huolta myös työtovereiden jaksamisesta. Ajallemme on tyypillistä, että kaikki pitää sanoa suoraan ja terävästi. Mutta oikeuttaako politiikka loukkaamaan toista tietoisesti?

Sari Essayah tunnustaa olevansa ajoittain huolissaan joidenkin ystäviensä jaksamisesta. Nimet jäävät hänen itsensä tietoon, mutta kasvot paljastavat, että huoli on aito.

– Kaikki ovat lähimmäisiä siitäkin huolimatta, ettemme aina jaa toistemme arvoja ja aatteita.

Tässä vaiheessa puheenvuoron saa se evankelista, joka Sari Essayah tiedostaa olevansa kaikkien tehtäviensä keskellä.

– Kertomus Sakkeuksesta on tuttu esimerkki siitä, mitä Kristuksen tunteminen saa aikaan. Se on kertomus yksilön muuttumisesta ja siitä, kuinka laajamittaiset vaikutukset sillä on ympäröivään yhteisöön, kun yksi ihminen oppii tuntemaan Jeesuksen.


Sari Essayahin 50-vuotisjuhla Lapinlahden Portaanpään kristillisellä kansanopistolla su 19.2. kello 13. Ilmoittautumiset 10.2. mennessä www.kd.fi/sariessayah50v. Mahdolliset muistamiset Fida ry:n kummilapsityölle: FI41 228 718 0000 5256, viite: 3 2100 6000 0002.


Kuka

Sari Essayah
» syntynyt 21.2.1967 Haukivuorella
» asuu Lapinlahdella
» perhe: aviopuoliso Robert Knapp ja kaksi tytärtä
» kauppatieteiden maisteri
» KD:n puheenjohtaja vuodesta 2016. Valittiin kansanedustajaksi 2003, KD:n puoluesihteeriksi 2007 ja Euroopan parlamenttiin 2009. Presidenttiehdokas 2012.
» urheilusaavutuksia: naisten 10 km:n kävelyn maailmanmestaruus 1993 Stuttgartissa ja Euroopan mestaruus 1994 Helsingissä; vuoden naisurheilija 1993 ja 1994. Lopetti aktiiviuran 1996.


Heimo Enbuska

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan