Suomen suurimmat rukouskokoukset. Näin rukousohjelmiaan luonnehtii kristillinen TV7-kanava, jonka maanantai- ja torstaiiltojen suorat rukouslähetykset keräävät joka kerta vähintään tuhansia katsojia seuraamaan, kun toiset rukoilevat, ja rukoilemaan samalla ehkä itsekin.
Vaikka katsojamääristä ei ole tutkimustietoa, jotakin näiden ohjelmien suosiosta voi päätellä siitä, että katsojat lähettävät jokaiseen lähetykseen keskimäärin noin 1 500 esirukouspyyntöä. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 120 000–140 000 rukousaiheviestin kokonaismäärää.
Viikoittaisten rukousohjelmien lisäksi kanava järjestää noin joka toinen kuukausi erityisen paastoja rukouspäivän, jonka suorassa iltalähetyksessä keskitytään rukoilemaan erityisesti yhteiskunnallisten aiheiden puolesta.
TV7:n rukousohjelmien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja ohjelmista on tullut kanavan kärkisisältöä. Samalla ohjelmat ovat paraatiesimerkki kanavan ekumeenisesta toimintanäystä: lähetyksissä palvelevat esirukoilijat edustavat eri kirkkoja ja seurakuntia, ja lähestymistapa on muutenkin luontevan yhteiskristillinen.
– Koen, että nämä ohjelmat ovat kanavallamme ihan parasta. Myös monet katsojat pitävät rukousohjelmia mieluisimpana sisältönä, Mirja Ojares kertoo.
Ojares johtaa TV7-kanavaperhettä yhdessä miehensä Martti Ojareksen kanssa.
Iso joukko vapaaehtoisia
Radio Dein valtakunnallisessa yleisohjelmistossa rukouslähetyksiä on viikoittain kolme. Lisäksi monissa seurakuntien ja järjestöjen tuottamissa ohjelmissa on lyhyempiä rukousosioita.
Kahdesti viikossa lähetettävä Rukous Suomen puolesta -ohjelma kerää kuuntelijatutkimusten mukaan noin 20 000 kuuntelijaa viikoittain. Perjantai-iltaisin lähetettävällä Sanan ja rukouksen illalla on puolestaan 20 000–30 000 kuuntelijaa ohjelmaa kohden, kanavan varatoimitusjohtaja Lauri Nurminen kertoo.
– Rukousohjelmat ovat olleet suosittuja alusta lähtien, ja olemme saaneet niistä hyvää palautetta; ihmiset kaipaavat selvästi rohkaisua. Eikä ihmisten hätä näytä olevan ainakaan vähentymään päin.
– Dein tavoitteena on pitää esillä evankeliumia, purkaa muureja kristittyjen väliltä ja rohkaista hädässä olevia ihmisiä. Rukousohjelmat sopivat hyvin tähän kokonaisuuteen.
TV7:n arki-iltojen rukousohjelmien konseptiin kuuluu, että studiossa kameran edessä on aina 2–3 esirukoilijan ryhmä tai työpari. Myös Dein rukousohjelmissa rukoillaan tiimeinä. Taustalla näkymättömissä ja kuulumattomissa ahkeroi molemmilla kanavilla parikymmentä vapaaehtoista, jotka vastaanottavat ja järjestävät katsojien ja kuuntelijoiden lähettämiä rukous- ja kiitosaiheita.
– Tänä vuonna meillä on kaksitoista 2–3 esirukoilijan tiimiä. Jotkut heistä ovat ohjelmassa kerran kuukaudessa, jotkut harvemmin, Martti Ojares taustoittaa.
Deissä rukous- ja kiitosaiheiden määriä ei ole tilastoitu.
– Sanan ja rukouksen illan aikana puhelinpäivystäjät ottavat rukousaiheita vastaan lähes tauotta, eivätkä kaikki soittajat edes aina pääse läpi ruuhkahetkinä, Lauri Nurminen kertoo.
Yhteistä ohjelmille on myös se, että katsojia ja kuuntelijoita rohkaistaan osallistumaan rukoukseen kotonaan. Samoin se, että ohjelman aikana tulleista esirukouspyynnöistä vain pieni osa pystytään ottamaan lähetyksessä yksilöidysti esille. Muiden puolesta rukoillaan kollektiivisesti ohjelman lopussa sekä mahdollisuuksien mukaan vielä erikseen myöhemmin.
Viesteissä koko elämä
Ohjelmiin lähetetyissä esirukouspyynnöissä näkyy lähes koko elämän varjojen kirjo. Ihmiset pyytävät rukousta esimerkiksi sairauksien parantumisen, henkisen pahoinvoinnin, työmurheiden ja työpaikan saamisen, parisuhdeongelmien sekä asuntoasioiden järjestymisen puolesta.
– Hyvin paljon tulee esirukouspyyntöjä myös omaisten puolesta. Samoin arviolta joka toinen kerta saamme esirukouspyynnön itsemurhaa hautovalta ihmiseltä, Martti Ojares kertoo.
Riemua tuovat viestit rukousvastauksista, joita niin Deillä kuin TV7:lläkin tulee kymmeniä joka lähetykseen. Niitä myös luetaan ohjelmissa, mikä vahvistaa uskoa siihen, että Jumala toimii.
Ojaresten mieliin on jäänyt tapaus, jossa asumuserossa eläneet mies ja nainen olivat tahollaan katsoneet rukousohjelmaa ja joita Jumala oli ohjelman aikana koskettanut niin, että he päättivät palata yhteen.
– Lähetysten kautta on tullut ihmisiä myös uskoon, Martti Ojares iloitsee.
Toimii mediassa
Ojaresten ja Nurmisen mukaan rukous toimii suorassa televisio- ja radiolähetyksessä erinomaisesti.
– Väitämme, että esirukous toimii televisiossa jopa paremmin kuin seurakunnissa, sillä monille ihmisille kynnys lähettää esirukouspyyntö ohjelmaan on paljon matalampi kuin se, että he itse lähtevät seurakunnan tilaisuuteen, Ojarekset toteavat.
– Myös Viron kanavallamme konsepti on toiminut hyvin. Ruotsissa emme ole sitä vielä kokeilleet.
Lauri Nurmisen mukaan rukoileminen sopii radioon hyvin, kunhan siihen ei kytketä varainhankintaa eikä luvata asioita Jumalan puolesta.
– Esirukouksen tarve on suuri, ja kaikilla ihmisillä ei eri syistä johtuen ole mahdollisuutta päästä rukoiltavaksi seurakuntaan. Haluamme huomioida heitäkin.
Heikki Salmela
Erilaiset linjaukset armolahjoista
Radion ja television rukousohjelmat tarjoavat ikkunoita hyvin erilaisten rukoustyylien maailmaan. TV7:llä osa ohjelmissa palvelevista esirukoilijoista käyttää profetian ja tiedon sanojen armolahjoja ja on omaksunut vahvasti karismaattisen hengellisen sodankäynnin puhetavan.
Seurakuntaelämää sivusta katsovalle satunnaiskatsojalle ilmaisut, kuten ”Minä käsken sinua, silmätulehdus, väistymään”, ”Sokeuden henki, väisty tämän ihmisen elämästä”, ”Kasvain, kuole” ja ”Jeesuksen nimessä puhumme tätä [sähkömagneettista] säteilyä vastaan”, saattavat kuulostaa aika äärimmäisiltä.
Silti kanavaa johtavat Martti ja Mirja Ojares eivät muista saaneensa rukoustyylejä koskevia kriittisiä katsojapalautteita.
– Ohjelmissa palvelevat henkilöt rukoilevat kukin oman tapansa mukaan, eivätkä kaikki ole samanlaisia karismaatikkoja. Uskon, että jokainen katsoja löytää ohjelmista sellaisen, jossa käytetty rukoustyyli herättää luottamusta, Mirja Ojares toteaa.
– Toisaalta tuskassa ja hädässä oleva ihminen ei katso sitä, onko rukoilija luterilainen vai helluntailainen, vaan tärkeintä on, että hänen asiansa puolesta rukoillaan. Ja kun katsoja itse näkee televisiosta, että hänen rukousaiheensa huomioidaan, jo se itsessään koskettaa häntä.
Radio Deissä on periaatteena, että rukousohjelmissa ei käytetä kielilläpuhumisen tai profetian armolahjoja. Kanavan varatoimitusjohtaja Lauri Nurmisen mukaan kyse ei ole kannanotosta näitä armolahjoja vastaan.
– Uskomme, että näiden lahjojen paikka on seurakunnissa, joissa yhteisöjen paimenet voivat koetella niitä. Radiossa kukaan ei voi koetella niitä kuuntelijan puolesta, ja siksi kyseinen periaatteemme on tehty kuuntelijoiden suojaksi, Nurminen avaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...