Fidan joulukeräyksen kasvona toiminut pieni romanialainen Denisa-tyttö avasi sydämiä Itä-Euroopan romanilasten hädälle. Tytön romaniyhteisö oli ensimmäisiä kohteita, joista joulukampanja aloitettiin.
Denisa menetti äitinsä ollessaan vasta parin vuoden ikäinen ja jäi yhdessä isänsä ja sisarustensa kanssa värjöttämään riukujen varaan kyhättyyn savimajaan. Peltikamiina ei pystynyt talvisin pitämään lämpimänä majaa, jossa oli maalattia ja vuotavat katto.
Kukaan Denisan sisaruksista tai köyhän romaniyhteisön muista lapsista ei ollut vielä käynyt koulua. Kaikkia lapsia ei ollut edes merkitty väestörekisteriin.
Denisan alakuloinen ja heikko olemus jäi suomalaisen avustajaryhmän mieleen jo ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Majaan katto ja tyttö kouluun
Välittömän avun lisäksi Denisan kotimajaan rakennettiin Fidan tuella sateen pitävä katto. Paikallisten kekseliäisyydestä talon sadevedet johdettiin maansisäiseen vesisäiliöön, minkä jälkeen vettä ei tarvinnut enää kantaa pitkistä matkoista.
Suurin haaste oli saada Denisa kouluun. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen kyläkoulun johtaja suostui ottamaan hänet koeoppilaaksi. Saman tien koulun ovet avautuivat neljälle muullekin tytölle.
Vastoin opettajien ennakkokäsitystä lapset eivät häirinneet muiden koulunkäyntiä vaan osoittautuivat totteleviksi ja ahkeriksi. Menestyksen taustalla on Lidia-niminen nuori nainen, joka tukee lasten päivittäistä koulunkäyntiä. Pelokkaasta ja syrjään vetäytyvästä Denisasta on tullut koulussa iloinen ja avoin lapsi.
Viimeisin merkittävä käänne Denisan ja tyttöjen kohdalla tapahtui joulukampanjan yhteydessä. Läksyjen tekeminen oli kotiolojen vuoksi lähes mahdotonta, mutta koulun läheltä löytyi autotalli, josta lähiviikkoina kunnostetaan lämmin luokkahuone. Sinne Denisa ystävineen voi tulla päivittäin saamaan lisätukea. Köyhä romaniyhteisö on nyt saamassa tukikohdan, joka tulee palvelemaan monia lapsia.
Monenlaista avun tarvetta
Monissa muissakin kylissä lapset juoksivat sankoin joukoin joulutervehdyksen tuojia vastaan. Jotkut olivat kirpeässä pakkassäässä jo pitkään odottaneet ehkä ainoaa joululahjaansa. Eräs heistä oli 14-vuotias teiniäiti, jolla oli sylissään kahdeksan kuukauden ikäinen vauva. Jouluavustuksen sai myös telttakatoksen alla viiden lapsensa kanssa asuva äiti. Monilla lapsilla jalat ja kädet olivat paljaana. Siksi suomalaisten kutomat sukat, lapaset ja pipot olivat tervetulleita. Erityisen köyhässä yhteisössä eläville lapsille tullaan mahdollisuuksien salliessa hankkimaan myös uudet talvisaappaat.
Lasten lisäksi suurimpia kärsijöitä ovat usein vanhukset. Heitäkin löytyy, vaikka ankeissa oloissa ilman terveydenhoitoa elävien ihmisen elinaikaodote on matala. Kun eräs kylmässä värjöttänyt vanhus sai lämmintä päälle pantavaa, nuori romanimies tuli kiittämään siitä, että hänen isoäitiäänkin oli muistettu.
Erityisen riipaisevaa oli nähdä Karpaattien eteläpuolella sijaitsevassa yhteisössä elävä sokea romanivanhus, joka lämmitteli käsiään nuotion äärellä. Sen vieressä taivasalla oli hänen vuoteensa, joka oli peitetty muovilla.
Romanian myönteinen talouskehitys ei ole päässyt koskettamaan maan köyhiä romaneja, joiden asema on jopa heikentynyt. Aiemmin metsistä oli lupa kerätä polttopuita, marjoja ja sieniä. Suurten metsäalueiden siirtyminen ulkomaisten sijoittajien omistukseen on nyt monin paikoin sulkenut mahdollisuuden etsiä helpotusta toimentuloon metsän antimista. Etnisen taustan vuoksi työn löytäminen on monelle romanille käytännössä mahdotonta.
Toivon kipinöitä Euroopan köyhimmille
Toiminta Itä-Euroopan romanien keskuudessa vaatii päämäärätietoisuutta. Toivon kipinä-kampanja tähtääkin siihen, ettei uuden sukupolven enää tarvitsisi alistua edellisten sukupolvien näköalattomaan kohtaloon. Kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta ja jokaisen ihmisen kunnioittamisesta nouseva avustus- ja julistustyö on osoittanut tuottavansa parasta mahdollista tulosta.
Kaikki avustustyöntekijät esittävätkin sydämelliset kiitoksensa niille, jotka eri tavoin ovat olleet jakamassa toivon kipinöitä Euroopan köyhimmille lapsille.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...