Raamatusta suuntaa hyvään elämään

Markku Ojanen näkee johdatusta siinä, että aikanaan päätyi tutkimaan juuri onnellisuutta. Kuva: Seppo Haavisto
Markku Ojanen näkee johdatusta siinä, että aikanaan päätyi tutkimaan juuri onnellisuutta. Kuva: Seppo Haavisto

Jumalan silmissä olemme arvokkaita – ja tämä vapauttaa meidät minuuden taakasta. 

 

Mistä onni löytyy? Miten saavuttaa elämään ilo ja rauha? Nämä kysymykset ovat askarruttaneet ihmisiä halki vuosisatojen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta ja mediasisältöä on tuotettu ennen näkemättömät määrät. Self help -oppaat lupaavat onnea ja menestystä, rikkautta ja rakkautta mikä milläkin keinolla. 

 

Onnellisuusprofessori, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen suhtautuu ilmiöön varauksellisesti. 

 

– Näissä luvataan liikaa ja tehdään asia helpoksi, vaikka elämä ei koskaan ole helppoa. 

 

Pikaratkaisut harvoin tuovat pysyvää ja kestävää apua elämän monimutkaisiin ongelmiin.

– Jokainen järkevä ihminen tietää, että elämä on jatkuvaa opiskelua. 

 

Käsitykset onnellisuuden olemuksesta ja sen saavuttamisesta ovat vaihdelleet historian saatossa, Markku Ojanen toteaa. Kristinusko oli tässä pitkään merkittävä tekijä: katsottiin, että maallista onnea voitiin saavuttaa vain elämällä uskonnollista, moraalista elämää. Lopullinen onni oli kuitenkin vasta taivaassa.

 

– Nykyaikaa kuvastaa ajatus, että on pääasia, kun ihminen tuntee itsensä onnelliseksi. Syyt tai keinot ovat epäoleellisia. 

 

Joskus elämänohjeet kääntyvät itseään vastaan ja aiheuttavat lisää kuormitusta arkeen. Ojanen nostaa esimerkiksi ajatuksen – tai vaatimuksen – siitä, että yksilön olisi välttämättä toteutettava itseään saavuttaakseen onnen tai elääkseen merkityksellistä elämää.

 

– Sellainen, että jopa menestyksen ja hyvien suoritusten yhteydessä kyselee, onko tämä oikeaa itsensä toteuttamista, voi olla aika rankkaa, Ojanen sanoo. 

 

– Kovin usein me ahdistamme itseämme aika mahdottomillakin kysymyksillä: Saanko varmasti saman kuin muut? Voinko tulla siksi, joksi minun pitäisi tulla? 

 

– Tutkijatkin puhuvat vertailun piinasta ja pitävät sitä merkittävänä nykyajan ongelmana.

– On alettu käyttää ilmaisua ”minuuden taakka”, joka ilmenee juuri oman arvon kyselynä. 

 

 

Nykyaikana kelpaavuuden vaatimus korostuu. Se koskee niin taitoja, kehoa kuin persoonallisuuttakin. 

 

– Arvottomuuden tunne johtaa helposti psyykkisiin ongelmiin. 

Ojanen toteaa monen saaneen helpotusta siitä, että kristinusko opettaa jokaisen ihmisen olevan arvokas Jumalan silmissä. 

 

– On hyvä muistaa, että Jeesuksen opetuslapset eivät olleet arvostettuja kirjanoppineita vaan väheksyttyjä kalastajia. 

– Jeesuksen rakkauden ja vapauden evankeliumi oli ihmisarvon ja hyvinvoinnin kannalta vallankumouksellista julistusta. Sen perinnöstä saamme nauttia myös täällä Suomessa. 

 

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos haluaisi olla nykyistä onnellisempi? Markku Ojanen vastaa kysymykseen tuoreessa kirjassaan Hyvän elämän rakennuspuut.


Pitää unohtaa oma onnellisuutensa ja tehdä asioita, jotka ovat itsessään arvokkaita ja joista on varmasti iloa sekä lähellä että kaukana oleville ihmisille. Me tarvitsemme ystävällisyyttä, anteliaisuutta, kiitollisuutta, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. 


Tee jotakin tällaista, niin voit kunnioittaa itseäsi. Se on tärkeämpää kuin onnellisuus. 

 

Hyvä kasvaa hitaasti – joskus siellä, mistä sitä vähiten osaa etsiä. Markku Ojanen aloitteli väitöskirjaansa 1970-luvun taitteessa. Tutkimustaan varten hän haastatteli psykiatristen sairaaloiden (ent. mielisairaaloiden) potilaita ja kysyi näiden tyytyväisyyttä elämään. Vastaukset saivat tutkijan hämmästymään.  

 

– Se yllätti, miten paljon myönteisiä valmiuksia näiltä pitkään sairaalassa olleilta löytyi. 

Monet heistä olivat olleet sairaalassa jo kymmeniä vuosia. 

 

– Heillä oli sitä sitkeyttä ja sisua, jota me suomalaiset arvostamme.

Ojasen väitöskirjatutkimusta voi kutsua uraauurtavaksi. Sotien jälkeisessä Suomessa terveydenhuolto oli pitkälti oirekeskeistä eikä esimerkiksi psykiatristen potilaiden henkisiä vahvuustekijöitä pidetty tärkeinä.

 

Näiden kohtaamisten innoittamana Ojanen hakeutui myöhemmin Sopimusvuori ry:n toimintaan. Sen tarkoituksena oli saattaa sairaalassa pitkään olleita psykiatrisia potilaita avohoitoon ja itsenäiseen asumiseen. Toimintamalli oli uusi ja herätti kansainvälistä huomiota. Vierailijaryhmiä saapui esimerkiksi Ruotsista ja muista Pohjoismaista.   

 

Resilienssi. Se kuvaa kykyä palautua vastoinkäymisistä, ristiriidoista, epäonnistumisista ja menetyksistä. Resilienssiin Ojanen on perehtynyt paitsi työnsä myös omakohtaisten kokemusten kautta.

 

– Minua pyydettiin tutkimaan sotaorpoja, koska tiedettiin, että olen itsekin sotaorpo. 

– Kyllä sitä resilienssiä löytyi yllättävän paljon myös tästä ryhmästä. 

 

Omaa isäänsä Markku Ojanen ei koskaan ehtinyt tavata. Tämä kuoli rintamalla kesäkuussa 1944, kuukautta ennen poikansa syntymää. 

 

– Olin sotaorpo ja koulukiusattu. Kaikki tämä jättää jotain jälkiä. 

– Kaikki saamme elämän aikana haavoja eri vaiheissa, ja suurin osa niistä onneksi arpeutuu. Onneksi nuo arvet voivat parhaimmillaan kääntyä vahvuudeksi. Syntyy ymmärrys, että kaikilla on omat haavansa ja arpensa. 

 

Mikä sitten käytännön tasolla olisi avuksi vastoinkäymisten kohdatessa? Markku Ojanen havainnollistaa kirjassaan erilaisia tapoja suhtautua vaikeuksiin.

 

Pahimmillaan kyseessä on umpikujan kokemus, jossa periksi antaminen houkuttelee eikä kenenkään tarjoamasta avusta uskota olevan hyötyä. Vaikka ei kokisi joutuneensa umpikujaan, koetut vaikeudet voivat silti tuottaa varautuneisuutta ja pessimismiä tulevaisuuden suhteen. 

 

Neutraali tapa suhtautua asioihin on mielentyyneys. Asiat otetaan sellaisina kuin ne ovat: ”Pitkässä juoksussa kaikki on samanarvoista.” Moni pärjää tämän asenteen avulla. 

 

Positiivinen reaktio puolestaan on turvan etsiminen, hakeutuminen toisten luo. Vielä hedelmällisempää on se, että kohtaa asiat eikä yritä paeta niitä. 

Kaikkein parasta on, jos pystyy näkemään toisen ihmisen aidosti lähimmäisenä ja luottamaan tähän – auttaminen on vastavuoroista ja kunnioitus molemminpuolista. 

 

Selviytymiskyvystä ja sisäisistä vahvuuksista puhuessaan Ojanen nostaa esiin erityisesti kolme tärkeää tekijää: uskon, toivon ja rakkauden.

– Ne ovat kristinuskon mukaan hyvän elämän kulmakiviä. 



Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan