Seinäjoen helluntaiseurakunta haki viime kesänä uutta valtakunnallista rahankeräyslupaa radio- ja Youtube-ohjelmiensa tukemiseksi. Lupaprosessin yhteydessä valtakunnalliset keräysluvat myöntävä poliisihallituksen arpajaishallintoyksikkö pyysi selvitystä seurakunnan kaikista tuloista. Tiedot saatuaan asiaa hoitava viranomainen totesi, että seurakunnan omissa tilaisuuksissaan harjoittama kolehdinkanto ei ole lain mukaista, koska yhteisö on järjestäytynyt aatteelliseksi yhdistykseksi.
Lakiasiantuntijaa konsultoituaan seurakunta päätti vetää lupahakemuksensa pois. Tämän seurauksena myös kolehdinkantoon liittynyt keskustelu raukesi.
– Viimeisessä viestissään asiaa hoitanut virkamies antoi ymmärtää, että tapaus on loppuun käsitelty mutta että laittakaa asiat kuntoon, seurakunnan johtava pastori Markku Tuppurainen kertoo.
– Meille kolehdinkannon luvanvaraisuus oli aivan uusi, yllättävä tieto.
Vapaa keräysoikeus pitkä perinne
Uusi poliisihallituksen esille nostama laintulkinta onkin.
Rahankeräyslaki sallii ilman lupaa tapahtuvan rahan keräämisen ”yleisissä kokouksissa”, ja perinteisesti yhdistyksinä toimivien uskonnollisten yhteisöjen jumalanpalvelukset on katsottu tähän tilaisuuskategoriaan kuuluvaksi. Nyt poliisihallitus on kuitenkin alkanut tulkita lakia niin, että jumalanpalvelukset ja seurakuntien muut avoimet tilaisuudet ovat ”yleisötilaisuuksia”, joissa vapaata rahankeräysoikeutta ei ole.
Tulkintamuutos ei koske rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden seurakuntia, vaan ne saavat edelleen kerätä kolehteja vapaasti.
– Yhdistysseurakuntien jumalanpalvelusten pitäminen yleisinä kokouksina on todella pitkä perinne, ja tulkinnan yhtäkkinen muuttaminen on erikoista. Erikoista on myös se, että poliisihallitus kiristää vanhan lain tulkintaa samaan aikaan, kun lainsäätäjä on pyrkinyt vapauttamaan rahankeräyslainsäädäntöä, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.
Arpajaishallintoyksikön muuttuneesta tulkintalinjasta tihkui tietoja jo muutama vuosi sitten, mutta nyt yksikkö on alkanut pitää asiaa aktiivisemmin esillä. Seinäjoen lisäksi samansisältöisen ohjeistuksen on saanut muun muassa Helsingin Saalem-seurakunta, kun se taannoin niin ikään haki valtakunnallista rahankeräyslupaa. Asiasta on alettu tiedottaa myös poliisin verkkosivuilla.
Lisäksi ainakin muutamille yhdistyksinä toimiville helluntaiseurakunnille on tehty selvityspyyntöjä niiden kotisivuilla olevista rahankeräys- ja tilitiedoista sekä siitä, onko seurakunnalla asianmukaiset keräysluvat.
Yhdistyksiksi järjestäytyneiden helluntaiseurakuntien lisäksi muuttunut laintulkinta koskee muun muassa monia baptistisia ja uuskarismaattisia seurakuntia, jumalanpalvelustoimintaa järjestäviä säätiöitä sekä luterilaisia herätysliikejärjestöjä. Se, onko poliisihallitus tulkinnassaan oikeassa, on viime kädessä oikeusistuinten ratkaistava asia. Toistaiseksi lupaviranomainen ei tiettävästi ole vienyt asiaa eteenpäin tekemällä yhdestäkään tapauksesta tutkintapyyntöä poliisille.
Luparuljanssi ei houkuttele
Uusi laintulkinta jättää yhdistyksinä toimiville seurakunnille kaksi tapaa kolehdinkanto-oikeuden järjestämiseen: rahankeräysluvan hankkimisen ja uskonnolliseksi yhdyskunnaksi järjestäytymisen. Seinäjoella on kallistuttu jälkimmäisen kannalle.
– Aiomme järjestäytyä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Olemme kartoittaneet eri vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä järkevimmältä näyttää liittyminen Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi. Siihen asti aiomme kuitenkin kerätä kolehteja normaalisti, Markku Tuppurainen kertoo.
Lupavaihtoehdon houkuttelevuutta vähentää se, että lupa pitää uusia säännöllisesti ja että luvan hakeminen ja jälkikäteen tapahtuva keräystuottojen raportointi teettävät runsaasti työtä. Lisäksi lupa on aina harkinnanvarainen. Paikallisesti toimiville yhteisöille keräysluvat myöntää paikallinen poliisi.
– Vakiintuneesti toimivien seurakuntien statuksen ei pitäisi perustua paikallispoliisin kulloiseenkin harkintaan, Esko Matikainen huomauttaa.
Oma avoin kysymyksensä on myös se, millaiseen toimintaan luvan voi saada. Lain mukaan rahankeräyslupia voidaan myöntää vain yleishyödylliseksi katsottuihin tarkoituksiin. Sinänsä toiminnan uskonnollisuus ei ole este luvan saamiselle, mutta toistaiseksi on epäselvää, mitä kaikkea yleishyödyllinen uskonnollisen toiminta voi olla: mahtuvatko sen piiriin esimerkiksi seurakuntien kiinteistöjen ylläpito ja henkilökunnan palkkaaminen.
Tiedote seurakuntiin
Esko Matikainen korostaa sitä, että asiassa ei eletä akuutin kriisin keskellä. Helluntaikirkko on kuitenkin lähettänyt asiasta tiedotteen kaikkiin helluntaiseurakuntiin ja asia on esillä tällä viikolla järjestettävillä liikkeen Syyspäivillä.
Samalla Helluntaikirkko pyrkii lobbaamaan sisäministeriössä valmisteltua rahankeräyslain uudistamista.
– Olemme vetoamassa sisäministeriöön sekä eri puolueiden kansanedustajiin. Toivomme lakimuutoksen kiirehtimistä sekä sitä, että laki muuttuisi avoimemmaksi niin, ettei yhdistysseurakuntien uskonnonharjoitus jäisi vain paikallispoliisien harkintaan, Esko Matikainen toteaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...