Seinäjoen helluntaiseurakunta haki viime kesänä uutta valtakunnallista rahankeräyslupaa radio- ja Youtube-ohjelmiensa tukemiseksi. Lupaprosessin yhteydessä valtakunnalliset keräysluvat myöntävä poliisihallituksen arpajaishallintoyksikkö pyysi selvitystä seurakunnan kaikista tuloista. Tiedot saatuaan asiaa hoitava viranomainen totesi, että seurakunnan omissa tilaisuuksissaan harjoittama kolehdinkanto ei ole lain mukaista, koska yhteisö on järjestäytynyt aatteelliseksi yhdistykseksi.
Lakiasiantuntijaa konsultoituaan seurakunta päätti vetää lupahakemuksensa pois. Tämän seurauksena myös kolehdinkantoon liittynyt keskustelu raukesi.
– Viimeisessä viestissään asiaa hoitanut virkamies antoi ymmärtää, että tapaus on loppuun käsitelty mutta että laittakaa asiat kuntoon, seurakunnan johtava pastori Markku Tuppurainen kertoo.
– Meille kolehdinkannon luvanvaraisuus oli aivan uusi, yllättävä tieto.
Vapaa keräysoikeus pitkä perinne
Uusi poliisihallituksen esille nostama laintulkinta onkin.
Rahankeräyslaki sallii ilman lupaa tapahtuvan rahan keräämisen ”yleisissä kokouksissa”, ja perinteisesti yhdistyksinä toimivien uskonnollisten yhteisöjen jumalanpalvelukset on katsottu tähän tilaisuuskategoriaan kuuluvaksi. Nyt poliisihallitus on kuitenkin alkanut tulkita lakia niin, että jumalanpalvelukset ja seurakuntien muut avoimet tilaisuudet ovat ”yleisötilaisuuksia”, joissa vapaata rahankeräysoikeutta ei ole.
Tulkintamuutos ei koske rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden seurakuntia, vaan ne saavat edelleen kerätä kolehteja vapaasti.
– Yhdistysseurakuntien jumalanpalvelusten pitäminen yleisinä kokouksina on todella pitkä perinne, ja tulkinnan yhtäkkinen muuttaminen on erikoista. Erikoista on myös se, että poliisihallitus kiristää vanhan lain tulkintaa samaan aikaan, kun lainsäätäjä on pyrkinyt vapauttamaan rahankeräyslainsäädäntöä, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.
Arpajaishallintoyksikön muuttuneesta tulkintalinjasta tihkui tietoja jo muutama vuosi sitten, mutta nyt yksikkö on alkanut pitää asiaa aktiivisemmin esillä. Seinäjoen lisäksi samansisältöisen ohjeistuksen on saanut muun muassa Helsingin Saalem-seurakunta, kun se taannoin niin ikään haki valtakunnallista rahankeräyslupaa. Asiasta on alettu tiedottaa myös poliisin verkkosivuilla.
Lisäksi ainakin muutamille yhdistyksinä toimiville helluntaiseurakunnille on tehty selvityspyyntöjä niiden kotisivuilla olevista rahankeräys- ja tilitiedoista sekä siitä, onko seurakunnalla asianmukaiset keräysluvat.
Yhdistyksiksi järjestäytyneiden helluntaiseurakuntien lisäksi muuttunut laintulkinta koskee muun muassa monia baptistisia ja uuskarismaattisia seurakuntia, jumalanpalvelustoimintaa järjestäviä säätiöitä sekä luterilaisia herätysliikejärjestöjä. Se, onko poliisihallitus tulkinnassaan oikeassa, on viime kädessä oikeusistuinten ratkaistava asia. Toistaiseksi lupaviranomainen ei tiettävästi ole vienyt asiaa eteenpäin tekemällä yhdestäkään tapauksesta tutkintapyyntöä poliisille.
Luparuljanssi ei houkuttele
Uusi laintulkinta jättää yhdistyksinä toimiville seurakunnille kaksi tapaa kolehdinkanto-oikeuden järjestämiseen: rahankeräysluvan hankkimisen ja uskonnolliseksi yhdyskunnaksi järjestäytymisen. Seinäjoella on kallistuttu jälkimmäisen kannalle.
– Aiomme järjestäytyä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Olemme kartoittaneet eri vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä järkevimmältä näyttää liittyminen Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi. Siihen asti aiomme kuitenkin kerätä kolehteja normaalisti, Markku Tuppurainen kertoo.
Lupavaihtoehdon houkuttelevuutta vähentää se, että lupa pitää uusia säännöllisesti ja että luvan hakeminen ja jälkikäteen tapahtuva keräystuottojen raportointi teettävät runsaasti työtä. Lisäksi lupa on aina harkinnanvarainen. Paikallisesti toimiville yhteisöille keräysluvat myöntää paikallinen poliisi.
– Vakiintuneesti toimivien seurakuntien statuksen ei pitäisi perustua paikallispoliisin kulloiseenkin harkintaan, Esko Matikainen huomauttaa.
Oma avoin kysymyksensä on myös se, millaiseen toimintaan luvan voi saada. Lain mukaan rahankeräyslupia voidaan myöntää vain yleishyödylliseksi katsottuihin tarkoituksiin. Sinänsä toiminnan uskonnollisuus ei ole este luvan saamiselle, mutta toistaiseksi on epäselvää, mitä kaikkea yleishyödyllinen uskonnollisen toiminta voi olla: mahtuvatko sen piiriin esimerkiksi seurakuntien kiinteistöjen ylläpito ja henkilökunnan palkkaaminen.
Tiedote seurakuntiin
Esko Matikainen korostaa sitä, että asiassa ei eletä akuutin kriisin keskellä. Helluntaikirkko on kuitenkin lähettänyt asiasta tiedotteen kaikkiin helluntaiseurakuntiin ja asia on esillä tällä viikolla järjestettävillä liikkeen Syyspäivillä.
Samalla Helluntaikirkko pyrkii lobbaamaan sisäministeriössä valmisteltua rahankeräyslain uudistamista.
– Olemme vetoamassa sisäministeriöön sekä eri puolueiden kansanedustajiin. Toivomme lakimuutoksen kiirehtimistä sekä sitä, että laki muuttuisi avoimemmaksi niin, ettei yhdistysseurakuntien uskonnonharjoitus jäisi vain paikallispoliisien harkintaan, Esko Matikainen toteaa.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...