”Enää en pelkää, mutten halua provosoidakaan”

Pianovirtuoosin pitkä matka

Musiikkityylien raja-aitoja murtanut Hillel Tokazier liikkuu sulavasti myös juutalaisen ja kristillisen yhteisön välillä. - Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi minulle tärkeä on Tuomiokirkossa kokoontuva artistien rukouspiiri. Kuva: Philippe Queissaz
Musiikkityylien raja-aitoja murtanut Hillel Tokazier liikkuu sulavasti myös juutalaisen ja kristillisen yhteisön välillä. - Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi minulle tärkeä on Tuomiokirkossa kokoontuva artistien rukouspiiri. Kuva: Philippe Queissaz
Minulle mu­siikki ei ole elämä, vaan elämästäni on tullut mu­siikkia. Se on kutsumus ja Juma­lan lahja, jota minun pitää vaalia harjoittelemalla. Johann Sebasti­an Bachia lainatakseni: soitan ih­misille virkistykseksi ja Jumalalle kunniaksi.”

 

Näin suhdettaan musiikkiin luonnehtii suomenjuutalainen pianisti ja säveltäjä Hillel Tokazier. ”Iloiseksi pianomiehek­si” kutsuttu Tokazier muistetaan 1970–80-lukujen tv-ohjelmien lennokassormisena virtuoosina, jolta luontuivat niin hengästyttä­vän nopeat pianosoolot kuin hai­keat iskelmäsäveletkin.

 

Tokazierin etunimi on hepreaa ja merkitsee ylistämistä ja kiitolli­suuden osoittamista laulun ja mu­siikin keinoin. Juuri sitä hän halu­aa tehdä.

 

Tänä vuonna 72 vuotta täyttävä muusikko on taiteilija isolla T:llä.

 

Vaikka Tokazier esiintyessään soittaa yhä esimerkiksi laulelmia, romanttisia musikaalisävelmiä ja pop-kappaleita, levytyksissään hän on jo pitkään keskittynyt juu­talaismusiikkiin ja gospeliin. Ke­sällä ilmestyi uusintapainos ko­koelmalevystä Psalmeja ja muita melodioita (Aikamedia), ja parhail­laan on tekeillä kolmas gospelle­vy. Siinä Tokazier tulkitsee pianol­laan luterilaisen virsikirjan aartei­ta ja muutamia negrospirituaaleja.

 

– Raamattupiirissä, johon olen osallistunut, lauletaan yleensä vir­siä, ja se maailma kiinnosti. Kun vuonna 2015 olin tehnyt Juutalai­nen maisemani -levyn, mielessäni alkoi kyteä ajatus, saisinko virsistä irti jotakin, Tokazier kertoo.

 

Viimeistelyvaiheessa on myös omaelämäkerta. Siinä pianotaitei­lija kuvaa lapsuuttaan ja kasvutari­naansa muusikkona, mutta myös viime vuosikymmeninä kulke­maansa hengellistä polkua.

 

 

Messiaanisuus tuli elämään

Hillel Tokazier on kolmannen pol­ven suomenjuutalainen. Hänen Valko-Venäjällä syntynyt isoisän­sä muutti Suomeen tsaarin armei­jan sotilaana. Tokazier muistaa, kuinka hän lapsena istui isoisän vieressä Helsingin synagogassa ja imi itseensä tämän vahvaa uskoa Jumalaan.

 

1980-luvun puolivälissä lahja­kas pianisti oli noussut musiikilli­sen uransa huipulle. Töitä oli niin paljon kuin ehti tehdä, mutta vä­rivalojen takana yksityiselämä oli ajautunut kriiseihin.

 

Soittohommissa Tokazier oli tutustunut suomalaisiin gospel­muusikoihin, kuten Jouko Kan­tolaan ja Jukka Leppilampeen. Eräänä päivänä hän löysi itsen­sä lukemasta Uutta testamenttia, ensimmäistä kertaa tosissaan. Jeesus ja hänen varhaiset seuraa­jansa olivat alkaneet kiinnostaa – olivathan hekin juutalaisia.

 

Vähä vähältä Tokazierin perin­teinen juutalainen usko täydentyi ajatuksella Yeshuasta profeetto­jen ennustamana Messiaana.

 

Muusikko kävi Yhdysvalloissa ja Israelissa tutustumassa niiden messiaanisiin juutalaisiin seura­kuntiin. Kadonnut mielenrauha palasi.

 

– Myös juutalaisuudessa Ju­malan armo on tärkeä asia, vaik­ka ortodoksijuutalaisuudessa täh­dennetäänkin enemmän uskoa hyvien tekojen kautta. Olin usein liikaa kiinni laissa. Elän ja tulen aina elämään juutalaisen traditi­on mukaan, mutta oivalsin, että Yeshua olikin enemmän kuin vain rabbi. En kokenut ilmestystä tai nähnyt näkyä. Messiaanisuus vain vähitellen tuli elämääni.

 

Tokazier korostaa, ettei hän ole koskaan kääntynyt pois juu­talaisuudesta vaan omaksunut siihen uutta. Hän kokee olevan­sa nykyään jopa juutalaisempi kuin ennen 1980-luvun hengelli­siä löytöjään. Heprealaisesta har­tausmusiikistakin hän innostui enemmän vasta näiden löytöjen jälkeen.

 

– Minua puhuttelee Uuden testamentin kohta, jossa Johan­nes Kastaja osoittaa opetuslapsil­le Messiaan. Heitä ei käännytet­ty mihinkään. He olivat edelleen juutalaisia.

 

– Olen Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsen, enkä ole läh­temässä sieltä. Seurakunnan tun­nelma ja juutalaiset rukoukset ovat minulle tärkeitä. Kun menen synagogan portista sisään, tuntuu kuin tulisin kotiin.

 

 

Harkittuja lausuntoja

Kun Tokazier esiintyi kirkoissa en­simmäisiä kertoja, hän kauhistui joutuessaan soittamaan ristin alla. Sittemmin seurakuntasaleista on tullut mieluisia palvelupaikkoja.

 

Vuonna 2009 pianistilta ilmes­tyi suomenkielistä hengellistä musiikkia sisältävä äänite Lääke. Levyn tekstit Tokazier teki kris­tittynä lyyrikkona tunnetun Pia Perkiön avustuksella. Vuonna 2014 ilmestyi levy Kiitos Herralle­ni, joka sisältää hengellisiä laulu­ja ja juutalaista kansanmusiikkia.

 

Seuraavana vuonna taiteilija oli mukana soittamassa Helsin­gin Tavastia-klubilla järjestetyssä Jeesus valloittaa Tavastian -kon­sertissa.

 

Myös mediassa Tokazier on ker­tonut yhä enemmän hengellises­tä matkastaan. Haastatteluissa hän ei enää jätä vastaamatta ky­symykseen, kuka hänen lauluis­saan esiintyvä Rauhanruhtinas ja Vapahtaja on.

 

– Niille messiaanisille juutalai­sille, jotka eivät kuulu ortodoksi­juutalaiseen seurakuntaan, omas­ta uskosta kertominen on hel­pompaa.

 

– Ennen olin arka puhumasta näistä asioista muille juutalaisille, mutta nykyään olen huomannut, että monet seurakuntalaisemme ovat aiempaa valveutuneempia ja kiinnostuneita jopa keskuste­lemaan tällaisistakin hengellisis­tä asioista.

 

Toki Tokazier asettelee sanansa yhä varovaisesti.

 

– En halua loukata juutalaisia ystäviäni, sillä taustalla on niin rankkoja asioita: ristiretket, inkvi­sitio ja holokausti. Synagogassa en edelleenkään puhu vakaumuk­sestani, mutta olen valmis vastaa­maan kysymyksiin.

 

Tokazier arvioi, että monet suo­menjuutalaiset eivät edelleenkään tiedä hänen uskostaan. Silti hän näyttää vähä vähältä tehneen mes­siaanisuutta tutummaksi.

 

– Luulen, että taitelijana ja muu­sikkona se on minulle helpompaa. Ainakaan minua ei ole enää kriti­soitu kirkoissa soittamisesta.

 

Kaikkiaan messiaanisia on Suo­messa Tokazierin arvion mukaan vain kourallinen. Muutamat heis­tä ovat Suomen juutalaisia, toiset Israelista tai Venäjältä muuttanei­ta. Yhteisiä kokoontumisia heillä ei ole.

 

– Itse pidän Suomessa yhteyttä ainoastaan yhteen toiseen messi­aaniseen juutalaiseen, jonka kans­sa tutkimme Tooraa.

 

 

Sillanrakentamista

Kristitylle, joka haluaa keskustel­la Jeesuksesta juutalaisen kanssa, Tokazierilla on kolme neuvoa: Älä tuputa. Tiedosta keskustelukump­panisi tausta. Tunnista kristinus­kon juutalaiset juuret.

 

Pianotaiteilija on joskus kerto­nut vitsiä Rooman Pietarinkirk­koon menneistä juutalaisista. Ju­malanpalveluksessa puhunut pappi kehotti vääräuskoisia lähte­mään kirkosta. Kun juutalaiset ei­vät lähteneet, pappi käski suorem­min: ”Juutalaiset ulos kirkosta!” Silloin yksi juutalaisista meni alt­tarille ja sanoi isoon äänen: ”Tule, Jeesus, lähdetään.”

 

– Kristityn, joka ei tunne Van­haa testamenttia, on ihan turha al­kaa selittää juutalaiselle näitä asi­oita, Tokazier toteaa.

 

Myös messiaanisen juutalai­suuden ymmärtämisessä on pa­rannettavaa. Tokazierin mieles­tä on rumaa kutsua messiaanista uskovaa kristityksi tai edes juuta­laiskristityksi.

 

– Oman hengellisen etsintä­ni alussa monet kristityt yrittävät etäännyttää minua pois juutalai­suudesta.

 

Soittajan unelmana on toimin­nallaan rakentaa siltaa juutalaisten ja kristittyjen välille, jotta he ym­märtäisivät ja suvaitsisivat parem­min toisiaan.

 

– Välillä se on tuntunut mah­dottomalta, mutta usein koen myös onnistuneeni, etenkin mu­siikkini kautta.

 

 

 

Kuka

Hillel Tokazier

» suomenjuutalainen pianisti, laulaja ja säveltäjä

» Soittanut muun muassa Eero, Jussi & The Boysissa sekä Tapani Kansan yhtyeessä. Säveltänyt iskelmä- ja pop-musiikkia useille eri artisteille.

» Omia äänitteitä laskutavas­ta riippuen 10–12 sekä useita kokoelmalevyjä. Viihdemu­siikin lisäksi neljä juutalaista musiikkia sisältävää levyä ja kaksi gospeläänitettä.

» Opettaa juutalaisesta musii­kista. Toiminut juutalaista musiikkiperinnettä Suomes­sa ylläpitävässä Hazamir-kuorossa.

» kaksi aikuista lasta

» harrastaa lukemista ja liikuntaa

 

 

Heikki Salmela

 




38/2018

UutisetHillel Tokazierille musiikki on väline, jolla hän kommunikoi ihmisten kanssa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistys­ten Liitto ry:n puheenjohtaja Risto Hu­vila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
UutisetYhteistoiminta luo pohjaa ihmisten saavuttamiselle tulevaisuudessa.
UutisetKristillisdemokraatit osallistuvat Ruotsissa Pride-kulkueeseen.
UutisetKiinan uskonnonvapaustilannet­ta seuraavat järjestöt ovat rapor­toineet kiihtyneistä kristittyjen vainoista viime viikkoina.

Maan viranomaiset ovat sulke­neet kirkkorak...
ArtikkelitJeesus toimi ja opetti kunnia-häpeäkulttuurissa. Myös risti oli roomalaisessa yhteiskunnassa ensisijaisesti häpeärangaistus.
Pääkirjoitus
Hesekielin kirjan luvussa 22 kerrotaan järkyttävästä ajasta, joka oli kohdannut Israelin kansaa. Papit, profeetat ja päämiehet olivat luopuneet Herrasta, maa oli täynnä väkivaltaa ja ep...
KolumniToimin puolitoista vuotta vastaanottokeskuksen johtajana Saarijärven Kolkanlahdessa. Keskuksen perustaminen pienelle paikkakunnalle oli itsessään jo haastava kokemus. Kaupunkilaiset jakautui...
UutisetOulussa toteutettiin syyskuun alussa yhteiskristillinen Holo­kausti-näyttely.

Kahden viikon aikana näytte­lyyn tutustui noin tuhat yläkou­lun, lukion ja ammatillisen op...
PakinaKiitos, Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyt­tää mieltä, kun saa kuul­la noin elämänmakuisen kerto­muksen metsäretkestäsi ja oravi­en käpyjenkeräystavoista!

Ennen...
UutisetSuomessa on jo tarpeeksi hen­gellisiä tapahtumia; tässä on kyse muustakin, sanoo Tampereen seurakuntakonferenssin koordi­naattori Jarkko Lindqvist ku­vaillessaan Visiokonferenssia, joka jär...
MuutRaamattu on avain uuden minäkuvan ja tarinan muodostumisessa.
PikavisiittiPsykoterapeuttia suututtaa, jos masennusta pidetään ihmisen omana valintana.
MielipideAlin (kutsum­me häntä täs­sä kirjoitukses­sa sillä nimellä) ystävät soitti­vat hädissään: ”Nyt hänet var­maan yritetään lähettää Afga­nistaniin. Ali pelkää kovasti.” Oli maanantai 3.9.2018...
MielipideKun meillä on tämä kahden regi­mentin jako yhteiskunnassamme, niin suora malli vanhatestamen­tillisesta kymmenysjärjestelmäs­tä ei minusta tunnu luontevalta, pakollisuudesta puhumattakaan...
MielipideKiitos, Reijo Mänttäri, palaut­teestasi Ristin Voiton numeros­sa 37. Päädyin esittämääni kas­teteologiaan pelkästään Raamat­tua lukien jo 1980-luvulla pian uskoontuloni jälkeen. Hankin sit­t...
MuutViime vuosina Maria Lappi on kohdannut niin iloa kuin suruakin. Elämän rajallisuus on vahva teema hänen uusissa lauluissaan.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja