Palvelijoita Kolarin rukouskonferenssissa
Tammikuun viimeisessä viikonvaihteessa Lapissa järjestetään kaksi tapahtumaa, jotka saavat osallistujat mukaan yhä uudestaan: Tunturiralli ja Kolarin rukouskonferenssi.
Länsilappilaisen Kolarin hiljainen kuntakeskus vilkastui tänäkin vuonna, kun noin kolmensadan vieraan joukko täytti majapaikat, konferenssisalin ja paukkupakkasen takia myös autokorjaamon.
Konferenssin yhteisiin rukousaiheisiin kuuluivat Lapin ja Suomen asiat, naapurimaiden edustajien rukousaiheet ja eri kansallisuuksien asiat, esimerkkinä Suvi Järvensivun esittelemä tilanne Utsjoelta, missä lähivuosina rakennetaan kolme koulua ja päiväkotia, joihin tarvitaan työntekijöitä.
Kaiken opetuksen ydin kiteytyi siihen, että rukous nousee rukoilijan suhteesta Jumalaan. Se on suhteen hoitamista, lapsen etuoikeus tulla Isän luo, parantumista hänen läsnäolossaan, kuuntelemista ja tottelemista.
Tilaisuuksien jälkeen rukouspalvelijat tarjosivat rukoustukea henkilökohtaisiin asioihin, samalla kun monet näyttivät jäävän penkkeihin siunaamaan toisiaan. Sielunhoitohuoneessa oli mahdollisuus keskustella asioistaan rauhassa ja pitempään.
Kohtaamiset ilahduttivat
Rovaniemeläinen Sini-Marianne Saransalmi oli mukana ensimmäistä kertaa. Hän palveli infopisteessä, mikä olikin aitiopaikka tapahtumiin ja ihmisten kohtaamiseen.
– On ollut hienoa, kun ihmiset ovat tulleet kertomaan, mitä Jumala on heille puhunut, hän sanoi.
Jyväskyläläiset Juha ja Kirsi Kaartinen katsoivat viime vuonna konferenssia TV7-kanavalta, ja Kirsin teki heti mieli mukaan. Tänä vuonna he jo vastasivat monista käytännön tehtävistä.
– Täällä on rukouksen ilmapiiri ja saa tutustua rukoileviin ihmisiin, Kirsi totesi.
Juha koki Jumalan kirkkauden ilmestymistä ja Pyhän Hengen johdatusta tapahtuman aikana. Joissakin keskusteluissa hän sai tiedonsanoja avuksi asioihin, joista hänelle kerrottiin.
– Meidän identiteetti on pyhä papisto, hän painotti.
Kirput irti
Osa vieraista majoittui kouluilla parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta. Lauantai-iltana eräässä autossa ihmeteltiin merkillistä valoilmiötä tähtitaivaalla. Se näytti kulkevan auton edellä tien linjaa seuraten. Sitä luultiin ensin lentokoneeksi, mutta kun se lopulta kääntyi päätieltä majapaikan ylle kuin Betlehemin tähti ikään, aikuiset miehet menivät sanattomiksi.
– Johtotähti se oli, muistutus Jeesuksesta, todettiin.
Tämä Johtotähti vie palvelemaan. Kenialainen vieras, pastori Richard Wasike ja hänen vaimonsa Selpher ovat perustaneet kaksi koulua ja neljä seurakuntaa. Heidän tulkkinsa Anna-Maija Partanen kertoi näkemänsä yksityiskohdan kenialaisten työstä.
– Sen seurakunnan pihalla pestään jalkoja. Hietakirput ovat loisia, jotka tarttuvat ihmisten jalkoihin ja aiheuttavat paiseita, pahimmillaan jopa kuoleman. Kun jalkoja liotetaan lääkeliuoksessa, kirput irtoavat.
Riitta Tolonen
6/2019
Brittein saarilla toimii myös u...
seurakunnan sydän sykkii yhä kadonneiden löytämiselle.
