Palkka ei ole vetovoimatekijä pastorin työssä - "Jos on jo tottunut keskimääräisiin ansioihin, voi pastoriksi ryhtymisen kynnys olla korkea"
Anssi Tiittanen
Lähtökohtaisesti pastorit ovat päätyneet työhön kutsumuksen ajamina. Palkka ei ole työn vastuuseen ja vaatimukseen riittävä, mutta sillä elää, eräs vastaajista kiteytti Ristin Voiton helluntaiseurakuntien palkatuille pastoreille ja työntekijöille toissa viikolla suunnatussa, palkkatyytyväisyyttä luotaavassa kyselyssä.
Suurimmassa osassa vastauksista todettiin, että jo pastorin tehtävään hakeutuminen kertoo, ettei palkka voi olla henkilölle kovin tärkeä asia.
– Kukaan ei varmasti tätä rahan vuoksi tee, mutta asiallinen palkka, jolla pystyy hoitamaan toimeentulon ja mahdollistamaan perheelle asioita, varmasti kannustaa. Pastorin työssä murheita riittää kyllä ihan tarpeeksi ilman jokapäiväistä pohdintaa, kuinka selviää taloudellisesti, toinen vastaaja kirjoitti.
Pastoreilta kysyttiin muun muassa, uskovatko he palkkatason seurakunnissa vaikuttavan seurakuntien rekrytointiin kielteisesti.
– Kyllä. Jos maksettaisiin taulukoitten mukaan ja vielä niin, että huomioitaisiin vaativuustasot kohdilleen, varmaan seurakunnat saisi paremmin työntekijöitä, eräs vastaaja totesi.
"Alkupalkka on sama kuin lähihoitajilla. "
Yksi vastaajista otaksui, että juurisyyt työssä pysymiseen ovat pastorien kohdalla muualla kuin palkassa.
– Elämäntilanne sanelee paljon. Hyvääkin palkkaa saavat pastorit lopettavat, joten tässä asiassa on todella monta tekijää.
Eräs vastaaja uskoi, että palkka voi muodostua vaa’ankielikysymykseksi.
– Varmasti vaikuttaa heidän kohdallaan, jotka ovat epävarmoja sen suhteen, kykenevätkö tai haluavatko työskennellä seurakunnassa.
Osa vastaajista katsoi, että matalana koettu palkkataso vaikeuttaa rekrytointia juuri niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat jo muussa työelämässä tottuneet keskimääräisiin tai korkeampiin ansioihin.
– Kyllä palkka vaikuttaa, etenkin jos siirtyy hyväpalkkaisesta työstä seurakuntaan. Kutsu ei aina yksistään kanna ja taloudelliset huolet saavat helposti aikaan katkeruutta, vastaaja pohti.
– Muiden alojen osaajia kuin pastoreita on vaikea saada seurakuntaan töihin, toinen vastaaja esitti.
– Esimerkiksi osaavia tekniikkaihmisiä, talous- ja hallintoihmisiä, media-ammattilaisia, vapaaehtoistyön koordinaattoreita ynnä muita on vaikea saada seurakuntien pikkupalkoilla töihin.
– Jos kouluttaudut pastoraalisiin tehtäviin, tiedät suurin piirtein tilanteen etukäteen. Sen sijaa muista töistä seurakuntaan on vaikeaa saada parhaita ihmisiä näillä palkoilla.
"Palkkani on säännöllisin väliajoin puolittunut. "
Eräs vastaajista nosti esiin, ettei seurakunta työnantajana ole kovin kilpailukykyinen, vaikka palkka olisikin suurempi.
– Ehkä ongelma ei olekaan palkassa, vaan seurakunnista on tullut hankalia työhönottajia.
– Vanhimmiston ja hallituksen odotukset pastoria kohtaan eivät ehkä kohtaa. Haetaan jotakin sellaista, mitä ei ehkä ole tai mikä on ainakin vaikeasti saatavilla.
Kyselyn 85 vastaajasta lähes kaikki kertoivat olevansa tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä palkkaansa. Vastauksia ryyditettiin usein toteamalla, ettei palkkaa kannata verrata samanlaista ajankäyttöä tai kuormitusta edellyttävistä töistä maksettaviin kompensaatiohin.
Vastauksista myös kuului, että palkkataso ei ole yllättänyt vastaajia, ja että kutsumus on pastorille tärkeä kannatin elämässä.
Kyselyssä kohdistettiin kysymys työuran alussa oleville pastoreille. Voiko nuori palkkauksen perusteella ajatella jatkavansa koko työuransa pastorina?
– Lähtökohtaisesti palkat ovat liian alhaiset, eräs nuori kirjoitti.
– Soveltuvaa ammattikorkea- tai yliopistotasoista koulutusta ei palkkauksessa riittävästi arvosteta. Lähtöpalkka on kutakuinkin sama kuin esimerkiksi lähihoitajilla. Itselläni palkkaus ei muodostu ongelmaksi työuran jatkumisen kannalta, mutta vaikuttaa motivaatioon varsinkin vaikeimpina aikoina.
Toinen vastaaja totesi, että oma työssä jatkaminen on kytketty puolison palkkaan.
– Palkkauksen perusteella en kyllä näe, että voisin jatkaa pastorina koko työuraani, ellei olisi puolisoa, jolla on parempi palkka.
Eräs vastaaja ennakoi, että hänen on jossakin vaiheessa otettava muita töitä pastorin töiden rinnalle.
– Peruselämiseen pidän palkkaa riittävänä, mutta hieman olen huolissani siitä, minkälaista eläkettä voin saada vanhuudessani tällä palkkatasolla. Haluan silti jatkaa työtäni, eikä palkkataso vaikuta motivaatiooni toimia pastorina.
Kaiken kaikkiaan 15 uran alussa olevaa vastaajaa vaikuttivat olevan päättäväisiä ja tyytyväisiä tilanteeseensa.
– Tekisin tätä vaikka ilmaiseksi, jos ei muuta mahdollisuutta, eräs napautti.
”Palkkani on nyt 100 euroa kuussa”
Uran loppupuolella olevat, yli 60-vuotiaat pastorit muistelivat kyselyssä oman uransa varhaisvaiheita.
– Alkuun olin puolella palkalla vuosia ja vaimo äitiyslomalla, mutta pärjättiin kuitenkin, kun tarkasti elettiin, eräs vastaaja kirjoitti.
– Alussa palkka oli surkea. Uskoa oli, rahaa ei niinkään. Nyt on asialliset palkat, toinen seniori kirjoitti.
Vastaajat kertoivat takavuosina pastorin palkanjatkeena kulkeneista ”kaarneista” eli vapaamuotoisista lahjoittajista, jotka nyt tuntuvat vähentyneen. Vastauksista huokui elämänmittainen kutsumustietoisuus.
– Lähtöpalkkani kymmenen vuotta sitten oli 1 600 euroa kuukaudessa. Se on säännöllisin väliajoin puolittunut. Nyt se on sata euroa kuussa, mutta monia armorikkaita paimenvuosia on toivon mukaan vielä edessä, eräs vastaaja kirjoitti.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...