Palkka ei ole vetovoimatekijä pastorin työssä - "Jos on jo tottunut keskimääräisiin ansioihin, voi pastoriksi ryhtymisen kynnys olla korkea"

Hävettää helluntailiikkeen puolesta, miten huonosti aikoinaan palkka-asioita on hoidettu, vaikka seurakunnilla olisi ollut varaa kunnolliseen palkkaan, eräs vastaajista totesi kyselyssä. Arkistokuva nuorien työntekijöiden ja vanhinten siunaushetkestä Talvipäiviltä 1980-luvulta. (RV-arkisto)
Hävettää helluntailiikkeen puolesta, miten huonosti aikoinaan palkka-asioita on hoidettu, vaikka seurakunnilla olisi ollut varaa kunnolliseen palkkaan, eräs vastaajista totesi kyselyssä. Arkistokuva nuorien työntekijöiden ja vanhinten siunaushetkestä Talvipäiviltä 1980-luvulta. (RV-arkisto)

Anssi Tiittanen 

Lähtökohtaisesti pastorit ovat päätyneet työhön kutsumuksen ajamina. Palkka ei ole työn vastuuseen ja vaatimukseen riittävä, mutta sillä elää, eräs vastaajista kiteytti Ristin Voiton helluntaiseurakuntien palkatuille pastoreille ja työntekijöille toissa viikolla suunnatussa, palkkatyytyväisyyttä luotaavassa kyselyssä. 

Suurimmassa osassa vastauksista todettiin, että jo pastorin tehtävään hakeutuminen kertoo, ettei palkka voi olla henkilölle kovin tärkeä asia. 

– Kukaan ei varmasti tätä rahan vuoksi tee, mutta asiallinen palkka, jolla pystyy hoitamaan toimeentulon ja mahdollistamaan perheelle asioita, varmasti kannustaa. Pastorin työssä murheita riittää kyllä ihan tarpeeksi ilman jokapäiväistä pohdintaa, kuinka selviää taloudellisesti, toinen vastaaja kirjoitti. 

Pastoreilta kysyttiin muun muassa, uskovatko he palkkatason seurakunnissa vaikuttavan seurakuntien rekrytointiin kielteisesti. 

– Kyllä. Jos maksettaisiin taulukoitten mukaan ja vielä niin, että huomioitaisiin vaativuustasot kohdilleen, varmaan seurakunnat saisi paremmin työntekijöitä, eräs vastaaja totesi.

 

 

     "Alkupalkka on sama kuin lähihoitajilla. "

 

Yksi vastaajista otaksui, että juurisyyt työssä pysymiseen ovat pastorien kohdalla muualla kuin palkassa. 

– Elämäntilanne sanelee paljon. Hyvääkin palkkaa saavat pastorit lopettavat, joten tässä asiassa on todella monta tekijää. 

Eräs vastaaja uskoi, että palkka voi muodostua vaa’ankielikysymykseksi. 

– Varmasti vaikuttaa heidän kohdallaan, jotka ovat epävarmoja sen suhteen, kykenevätkö tai haluavatko työskennellä seurakunnassa. 

Osa vastaajista katsoi, että matalana koettu palkkataso vaikeuttaa rekrytointia juuri niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat jo muussa työelämässä tottuneet keskimääräisiin tai korkeampiin ansioihin. 

– Kyllä palkka vaikuttaa, etenkin jos siirtyy hyväpalkkaisesta työstä seurakuntaan. Kutsu ei aina yksistään kanna ja taloudelliset huolet saavat helposti aikaan katkeruutta, vastaaja pohti. 

– Muiden alojen osaajia kuin pastoreita on vaikea saada seurakuntaan töihin, toinen vastaaja esitti. 

– Esimerkiksi osaavia tekniikkaihmisiä, talous- ja hallintoihmisiä, media-ammattilaisia, vapaaehtoistyön koordinaattoreita ynnä muita on vaikea saada seurakuntien pikkupalkoilla töihin. 

– Jos kouluttaudut pastoraalisiin tehtäviin, tiedät suurin piirtein tilanteen etukäteen. Sen sijaa muista töistä seurakuntaan on vaikeaa saada parhaita ihmisiä näillä palkoilla.

 


      "Palkkani on säännöllisin väliajoin puolittunut. "

 

Eräs vastaajista nosti esiin, ettei seurakunta työnantajana ole kovin kilpailukykyinen, vaikka palkka olisikin suurempi. 

– Ehkä ongelma ei olekaan palkassa, vaan seurakunnista on tullut hankalia työhönottajia. 

– Vanhimmiston ja hallituksen odotukset pastoria kohtaan eivät ehkä kohtaa. Haetaan jotakin sellaista, mitä ei ehkä ole tai mikä on ainakin vaikeasti saatavilla. 

Kyselyn 85 vastaajasta lähes kaikki kertoivat olevansa tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä palkkaansa. Vastauksia ryyditettiin usein toteamalla, ettei palkkaa kannata verrata samanlaista ajankäyttöä tai kuormitusta edellyttävistä töistä maksettaviin kompensaatiohin. 

Vastauksista myös kuului, että palkkataso ei ole yllättänyt vastaajia, ja että kutsumus on pastorille tärkeä kannatin elämässä. 

 

Kyselyssä kohdistettiin kysymys työuran alussa oleville pastoreille. Voiko nuori palkkauksen perusteella ajatella jatkavansa koko työuransa pastorina? 

– Lähtökohtaisesti palkat ovat liian alhaiset, eräs nuori kirjoitti. 

– Soveltuvaa ammattikorkea- tai yliopistotasoista koulutusta ei palkkauksessa riittävästi arvosteta. Lähtöpalkka on kutakuinkin sama kuin esimerkiksi lähihoitajilla. Itselläni palkkaus ei muodostu ongelmaksi työuran jatkumisen kannalta, mutta vaikuttaa motivaatioon varsinkin vaikeimpina aikoina. 

Toinen vastaaja totesi, että oma työssä jatkaminen on kytketty puolison palkkaan. 

– Palkkauksen perusteella en kyllä näe, että voisin jatkaa pastorina koko työuraani, ellei olisi puolisoa, jolla on parempi palkka. 

Eräs vastaaja ennakoi, että hänen on jossakin vaiheessa otettava muita töitä pastorin töiden rinnalle. 

– Peruselämiseen pidän palkkaa riittävänä, mutta hieman olen huolissani siitä, minkälaista eläkettä voin saada vanhuudessani tällä palkkatasolla. Haluan silti jatkaa työtäni, eikä palkkataso vaikuta motivaatiooni toimia pastorina. 

Kaiken kaikkiaan 15 uran alussa olevaa vastaajaa vaikuttivat olevan päättäväisiä ja tyytyväisiä tilanteeseensa. 

– Tekisin tätä vaikka ilmaiseksi, jos ei muuta mahdollisuutta, eräs napautti. 

 

”Palkkani on nyt 100 euroa kuussa” 

Uran loppupuolella olevat, yli 60-vuotiaat pastorit muistelivat kyselyssä oman uransa varhaisvaiheita. 

– Alkuun olin puolella palkalla vuosia ja vaimo äitiyslomalla, mutta pärjättiin kuitenkin, kun tarkasti elettiin, eräs vastaaja kirjoitti. 

– Alussa palkka oli surkea. Uskoa oli, rahaa ei niinkään. Nyt on asialliset palkat, toinen seniori kirjoitti. 

Vastaajat kertoivat takavuosina pastorin palkanjatkeena kulkeneista ”kaarneista” eli vapaamuotoisista lahjoittajista, jotka nyt tuntuvat vähentyneen. Vastauksista huokui elämänmittainen kutsumustietoisuus. 

– Lähtöpalkkani kymmenen vuotta sitten oli 1 600 euroa kuukaudessa. Se on säännöllisin väliajoin puolittunut. Nyt se on sata euroa kuussa, mutta monia armorikkaita paimenvuosia on toivon mukaan vielä edessä, eräs vastaaja kirjoitti.

 



Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan