Muutos nähdään välttämättömänä mutta vaativana tienä
Jos haluaa aistia hitusen kansainvälistä seurakuntatunnelmaa Suomen rajojen sisällä, kannattaa suunnata Helsingin Albertinkadulla sijaitsevaan Fila Helsinki -seurakuntaan.
1900-luvun alun pylvässaliarkkitehtuuria edustava talo koki perusteellisen muodonmuutoksen 2010-luvulle tultaessa. Vanha parvi on eristetty omaksi tilakseen lasiseinillä. Kokoussalin kaiku on minimaalinen, ja lavalta puhuminen keskusteluvoimakkuudella on hämmästyttävän helppoa.
Seurakunnassa kuulee paljon suomenruotsia, mutta osana uudistusprosessia Filan tilaisuuksien pääkieli muuttui vuoden alussa ruotsista suomeksi.
– Kielen vaihto oli luonnollinen jatkumo, johtava pastori Johan Forsbäck kertoo.
Fila on juurruttanut kulttuuriinsa missionäärisyyttä. Seurakunta on kuin lähetysasema jälkikristillisen kulttuurin keskellä.
– Kun joku seurakuntalaisista tuo ystävänsä tilaisuuteen, hän on todennäköisesti suomenkielinen.
Vastuunsiirtoa valmisteltiin
Fila Helsinkiä, aiempaa Helsingfors Filadelfiaförsamlingenia, pidetään malliesimerkkinä onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta.
Sen tarpeeseen havahtui aikanaan vanhempi väki.
– Kymmenisen vuotta sitten sunnuntain tilaisuuksien keskiikä oli noin 70 vuotta, kuvailee senioripastori Kenneth Grönroos.
Vastuunkantajia alettiin kutsua koolle säännöllisesti. Johtajuutta nostettiin uudelle tasolle, tiimejä perustettiin. Viestintää ja seurakunnan ulkoasua kehitettiin. Vastuunsiirtoa uudelle pastorille pedattiin pitkään.
Ennen muuta haluttiin luoda tahtotila sille, että seurakunta olisi olemassa 2010-luvulla kaupunkia, ei itseään varten.
– Monet seurakunnat ovat kuin turisteja omassa kaupungissaan. Ollaan ulkopuolisia ja ihmetellään, mitä tapahtuu, Grönroos kuvailee.
Nyt Filassa on uusi joukko ihmisiä, monet nuoria ja perheellisiä. Vanhat seurakuntalaiset eivät ole kadonneet – he ovat vain luovuttaneet johtajuuden eteenpäin.
Pöydissä syntyy keskustelua
Päijät-Hämeessä Nastolassa helluntaiseurakunnan sali näyttää nyt erilaiselta kuin vielä pari vuotta sitten.
– Kun ihmiset istuvat pöytien ääressä, syntyy keskustelua. Tunnelma on luonnostaan rennompi, johtava pastori Antero Hämäläinen kuvailee.
Kerran kuukaudessa sunnuntain kokouksen järjestelyvastuussa on nuorista ja nuorehkoista aikuisista koostuva Rest-tiimi. Kokous alkaa kahveilla, musiikki on nuorisopainotteista ja lopuksikin vielä syödään yhdessä.
Sunnuntain tilaisuus kokoaa tavallisesti noin 70 ihmistä. Muutos on otettu vastaan seurakunnassa hyvin, tosin osa vanhemmasta väestä tulee mukaan vain perinteisempiin tilaisuuksiin.
– Toisaalta uudenlaisissa kokouksissa on nyt käynyt niitä ihmisiä, joita ei seurakunnassa muuten näy.
Nastolassa edetään uudistumisen kanssa rauhallisesti. Vanhimmisto on nykymuodossaan suhteellisen nuori. Työtä pyritään tekemään laajalla rintamalla, ja kokonaisuuden suunnittelussa vanhimmiston lisäksi on eri työmuotojen vetäjiä.
Mikä on sopiva aika tilaisuuksille?
Lappilaisessa Rovaniemen helluntaiseurakunnassa vanhimmistoa on pyritty uudistamaan niin, että mukaan on haastettu muutamia nuorempia miehiä tutustumisjaksolle.
– On sovittu, että tutustumisjakson saa jättää kesken ilman selittelyjä, mutta jos vanhimmisto haluaa lopettaa kokeilun, perustelujen on oltava hyviä, pastori Esa Pikkumäki kertoo.
Kokeilu käynnistettiin, kun vanhimmat halusivat tutustua paremmin seurakunnan nuorempaan väkeen.
– Totesimme, ettei kukaan ollut mielestämme riittävän hyvä henkilö vanhimmistoon. Ymmärsimme myös, että tämä johtui siitä, ettemme tunteneet nuorempia kunnolla.
Tällä hetkellä seurakunnan sunnuntain kokous alkaa neljältä iltapäivällä. Järjestely on saanut kiitosta lapsiperheiltä.
– Toisaalta mikään ajankohta ei ole täydellinen. Kun järjestimme kyselyn sopivasta kokouksen alkamisajasta, niin saimme ehdotuksina noin kymmenen eri alkamisaikaa. Valitse siitä sitten! Rovaniemellä on kokeiltu monenlaisia uudistamisen elementtejä. Pysyviksi ovat osoittautuneet vain harvat. Eräs haaste on ennallaan: nuorten perheiden kiire.
– Lasten, työn, kodin ja harrastusten parissa muodostuu kiireinen elämäntilanne. Siitä on työlästä lohkaista aikaa seurakunnalle.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...