Muutos nähdään välttämättömänä mutta vaativana tienä
Jos haluaa aistia hitusen kansainvälistä seurakuntatunnelmaa Suomen rajojen sisällä, kannattaa suunnata Helsingin Albertinkadulla sijaitsevaan Fila Helsinki -seurakuntaan.
1900-luvun alun pylvässaliarkkitehtuuria edustava talo koki perusteellisen muodonmuutoksen 2010-luvulle tultaessa. Vanha parvi on eristetty omaksi tilakseen lasiseinillä. Kokoussalin kaiku on minimaalinen, ja lavalta puhuminen keskusteluvoimakkuudella on hämmästyttävän helppoa.
Seurakunnassa kuulee paljon suomenruotsia, mutta osana uudistusprosessia Filan tilaisuuksien pääkieli muuttui vuoden alussa ruotsista suomeksi.
– Kielen vaihto oli luonnollinen jatkumo, johtava pastori Johan Forsbäck kertoo.
Fila on juurruttanut kulttuuriinsa missionäärisyyttä. Seurakunta on kuin lähetysasema jälkikristillisen kulttuurin keskellä.
– Kun joku seurakuntalaisista tuo ystävänsä tilaisuuteen, hän on todennäköisesti suomenkielinen.
Vastuunsiirtoa valmisteltiin
Fila Helsinkiä, aiempaa Helsingfors Filadelfiaförsamlingenia, pidetään malliesimerkkinä onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta.
Sen tarpeeseen havahtui aikanaan vanhempi väki.
– Kymmenisen vuotta sitten sunnuntain tilaisuuksien keskiikä oli noin 70 vuotta, kuvailee senioripastori Kenneth Grönroos.
Vastuunkantajia alettiin kutsua koolle säännöllisesti. Johtajuutta nostettiin uudelle tasolle, tiimejä perustettiin. Viestintää ja seurakunnan ulkoasua kehitettiin. Vastuunsiirtoa uudelle pastorille pedattiin pitkään.
Ennen muuta haluttiin luoda tahtotila sille, että seurakunta olisi olemassa 2010-luvulla kaupunkia, ei itseään varten.
– Monet seurakunnat ovat kuin turisteja omassa kaupungissaan. Ollaan ulkopuolisia ja ihmetellään, mitä tapahtuu, Grönroos kuvailee.
Nyt Filassa on uusi joukko ihmisiä, monet nuoria ja perheellisiä. Vanhat seurakuntalaiset eivät ole kadonneet – he ovat vain luovuttaneet johtajuuden eteenpäin.
Pöydissä syntyy keskustelua
Päijät-Hämeessä Nastolassa helluntaiseurakunnan sali näyttää nyt erilaiselta kuin vielä pari vuotta sitten.
– Kun ihmiset istuvat pöytien ääressä, syntyy keskustelua. Tunnelma on luonnostaan rennompi, johtava pastori Antero Hämäläinen kuvailee.
Kerran kuukaudessa sunnuntain kokouksen järjestelyvastuussa on nuorista ja nuorehkoista aikuisista koostuva Rest-tiimi. Kokous alkaa kahveilla, musiikki on nuorisopainotteista ja lopuksikin vielä syödään yhdessä.
Sunnuntain tilaisuus kokoaa tavallisesti noin 70 ihmistä. Muutos on otettu vastaan seurakunnassa hyvin, tosin osa vanhemmasta väestä tulee mukaan vain perinteisempiin tilaisuuksiin.
– Toisaalta uudenlaisissa kokouksissa on nyt käynyt niitä ihmisiä, joita ei seurakunnassa muuten näy.
Nastolassa edetään uudistumisen kanssa rauhallisesti. Vanhimmisto on nykymuodossaan suhteellisen nuori. Työtä pyritään tekemään laajalla rintamalla, ja kokonaisuuden suunnittelussa vanhimmiston lisäksi on eri työmuotojen vetäjiä.
Mikä on sopiva aika tilaisuuksille?
Lappilaisessa Rovaniemen helluntaiseurakunnassa vanhimmistoa on pyritty uudistamaan niin, että mukaan on haastettu muutamia nuorempia miehiä tutustumisjaksolle.
– On sovittu, että tutustumisjakson saa jättää kesken ilman selittelyjä, mutta jos vanhimmisto haluaa lopettaa kokeilun, perustelujen on oltava hyviä, pastori Esa Pikkumäki kertoo.
Kokeilu käynnistettiin, kun vanhimmat halusivat tutustua paremmin seurakunnan nuorempaan väkeen.
– Totesimme, ettei kukaan ollut mielestämme riittävän hyvä henkilö vanhimmistoon. Ymmärsimme myös, että tämä johtui siitä, ettemme tunteneet nuorempia kunnolla.
Tällä hetkellä seurakunnan sunnuntain kokous alkaa neljältä iltapäivällä. Järjestely on saanut kiitosta lapsiperheiltä.
– Toisaalta mikään ajankohta ei ole täydellinen. Kun järjestimme kyselyn sopivasta kokouksen alkamisajasta, niin saimme ehdotuksina noin kymmenen eri alkamisaikaa. Valitse siitä sitten! Rovaniemellä on kokeiltu monenlaisia uudistamisen elementtejä. Pysyviksi ovat osoittautuneet vain harvat. Eräs haaste on ennallaan: nuorten perheiden kiire.
– Lasten, työn, kodin ja harrastusten parissa muodostuu kiireinen elämäntilanne. Siitä on työlästä lohkaista aikaa seurakunnalle.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...