Irakin armeijan ja sen liittolaisten käynnistämän suurhyökkäyksen pelätään ajavan vähintään satojatuhansia ihmisiä pakolaisiksi Pohjois-Irakin Mosulista.
Vaikka terroristijärjestö Isisin vuonna 2014 miehittämästä kaupungista on paennut satojatuhansia ihmisiä jo aiemmin, kaupungin väkiluvun arvioidaan edelleen olevan noin miljoona.
Hyökkäyksen alkamisen jälkeen Mosulia ympäröivälle alueelle on rakennettu useita uusia pakolaisleirejä.
Vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Erbilissä ja muualla Pohjois-Irakin kurdialueella toimivat Fidan työntekijät ovat kartoittaneet avuntarvetta ja suunnitelleet työnjakoa muiden paikalla olevien avustusjärjestöjen kanssa. Fida on myös käynnistänyt katastrofikeräyksen Mosulin pakolaisten auttamiseksi.
Vuonna 2014 pakoon lähteneistä mosulilaisista huomattava osa suuntasi juuri Erbilin seudulle.
Monet leirit jo valmiiksi täynnä
Alkuvaiheessa Fidan tarkoituksena on auttaa akuuttien tarpeiden täyttämisessä, mutta myöhemmin järjestön roolina tullee olemaan leireillä elävien lasten psykososiaalisiin tarpeisiin vastaaminen yhdessä alueella toimivan kumppanijärjestön kanssa. Jo entuudestaan Fida toteuttaa alueella ulkoministeriön rahoittamaa, vammaisiin henkilöihin ja lapsiin keskittyvää kehitysyhteistyöhanketta.
Mosulin aiemman pakolaiskriisin jälkeen vuosina 2014–2015 Fida toimitti humanitaarista apua pakolaisille Erbilissä sekä muualla Irakin kurdialueella ja Turkissa sijaitsevilla leireillä.
Uutisen kirjoittamishetkeen mennessä Mosulista oli paennut yli 10 000 ihmistä. Silti monet alueen leirit ovat jo valmiiksi täynnä aiemmin paenneita, Erbilissä asuva Fidan hanketyöntekijä Johanna Lindgren kertoo.
– Esimerkiksi Erbilin laidalla sijaitsevan Debaga-leirin väkimäärä on kasvanut viime kevään jälkeen noin 4 000:sta yli 30 000:een. Puolen vuoden aikana yli 58 000 ihmistä on kulkenut leirin läpi ja jatkanut siitä matkaansa. Leirillä toimivat avustusjärjestöt ovat jo nyt kapasiteettinsä äärirajoilla varmistaakseen ihmisille avun.
Siviilien massapaon arvellaan käynnistyvän viimeistään, kun hyökkäys etenee Mosulin kaupungin sisälle.
Terrorilla hallittu kaupunki
Lindgren luonnehtii Isisin hallitsemaa Mosulia suureksi vankilaksi. Aiemmin paenneet ovat kertoneet, kuinka jihadistiryhmä on terrorisoinut kaupunkilaisia kovalla kurilla, väkivallalla ja teloituksilla.
Nyt Isisin on kerrottu lisänneen tiesulkujaan ja uhanneen ampua pakoon pyrkivät. Järjestön uskotaan myös pyrkivän käyttämään kaupunkilaisia ihmiskilpinä.
– Mosulilaiset ovat kokeneet valtavia julmuuksia, ja kaupungin infrastruktuuria on tuhottu. Joissakin kaupunkia ympäröivissä kylissä on käytetty myös kemiallisia aseita, Lindgren kertoo.
Pakolaisten tilannetta vaikeuttaa myös pian edessä oleva talvi sekä se, että Isisin pelätään soluttavan omia taistelijoitaan pakenevan siviiliväestön sekaan. Tästä syystä pakolaisia ei tällä kertaa haluta ottaa sisälle Erbilin kaupunkiin, ja muutenkin heihin suhtaudutaan aiempaa epäilevämmin.
– Raporteissa on kerrottu pakolaisten väkivaltaisista kuulusteluista, uhkailusta ja jopa tapoista. Mosulilaisten pelätään olevan Isis-myönteisiä. Nämä Mosuliin jääneet ja vasta nyt paenneet ihmiset näyttäytyvät aiemmin paenneiden silmissä pettureina.
Sanat eivät riitä
Erityisesti lapset ovat traumatisoituneita. Monet leireille tulleet lapset eivät ole olleet koulussa kahteen vuoteen tai jos ovat, niin koulussa on noudatettu Isisin opetussuunnitelmaa. Valitettavasti myös pakolaisleirit ovat heidän kannaltaan turvattomia paikkoja.
– Lasten tilanteen vakavuutta ei tunnu kuvaavan mikään sana. Erityisesti tyttöjen asema on leireilläkin turvaton; heitä ei voi jättää teltoille yksin, Lindgren toteaa.
– Olemme jo aloittaneet suunnittelemaan sitä, miten me voimme antaa oman panoksemme näiden lasten avuksi. Haluamme olla varmistamassa, että kun nämä lapset saapuvat kumppanijärjestömme tarjoamaan leikki- tai koulutustilaan, heitä ovat vastassa turvalliset ja rakastavat ammattitaitoiset aikuiset, jotka osaavat tuoda lapsen elämään niin heidän tarvitsemaansa psykososiaalista apua kuin myös leikkiä ja iloa vaikka musiikin ja taiteiden kautta.
Fidan ponnistuksia mosulilaispakolaisten auttamiseksi on mahdollista tukea esimerkiksi 20 euron tekstiviestilahjoituksella tekstaamalla fida20 numeroon 16155.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...