Mosulin suurhyökkäyksestä uusi pakolaiskriisi?

Kuvan pakolaiset saapuivat Erbilin lähellä sijaitsevaan, alun perin 3 000 ihmiselle suunniteltuun Debagan pakolaisleiriin toissa viikolla, pari päivää suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. YK on varoittanut, että Mosulin valtaus saattaa ajaa jopa miljoona kaupunkilaista pakolaiseksi. Kuva: UNCHR / Ivor Prickett
Kuvan pakolaiset saapuivat Erbilin lähellä sijaitsevaan, alun perin 3 000 ihmiselle suunniteltuun Debagan pakolaisleiriin toissa viikolla, pari päivää suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. YK on varoittanut, että Mosulin valtaus saattaa ajaa jopa miljoona kaupunkilaista pakolaiseksi. Kuva: UNCHR / Ivor Prickett
Irakin armeijan ja sen liittolaisten käynnistämän suurhyökkäyksen pelätään ajavan vähintään satojatuhansia ihmisiä pakolaisiksi Pohjois-Irakin Mosulista.

Vaikka terroristijärjestö Isisin vuonna 2014 miehittämästä kaupungista on paennut satojatuhansia ihmisiä jo aiemmin, kaupungin väkiluvun arvioidaan edelleen olevan noin miljoona.

Hyökkäyksen alkamisen jälkeen Mosulia ympäröivälle alueelle on rakennettu useita uusia pakolaisleirejä.

Vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Erbilissä ja muualla Pohjois-Irakin kurdialueella toimivat Fidan työntekijät ovat kartoittaneet avuntarvetta ja suunnitelleet työnjakoa muiden paikalla olevien avustusjärjestöjen kanssa. Fida on myös käynnistänyt katastrofikeräyksen Mosulin pakolaisten auttamiseksi.

Vuonna 2014 pakoon lähteneistä mosulilaisista huomattava osa suuntasi juuri Erbilin seudulle.

Monet leirit jo valmiiksi täynnä

Alkuvaiheessa Fidan tarkoituksena on auttaa akuuttien tarpeiden täyttämisessä, mutta myöhemmin järjestön roolina tullee olemaan leireillä elävien lasten psykososiaalisiin tarpeisiin vastaaminen yhdessä alueella toimivan kumppanijärjestön kanssa. Jo entuudestaan Fida toteuttaa alueella ulkoministeriön rahoittamaa, vammaisiin henkilöihin ja lapsiin keskittyvää kehitysyhteistyöhanketta.

Mosulin aiemman pakolaiskriisin jälkeen vuosina 2014–2015 Fida toimitti humanitaarista apua pakolaisille Erbilissä sekä muualla Irakin kurdialueella ja Turkissa sijaitsevilla leireillä.

Uutisen kirjoittamishetkeen mennessä Mosulista oli paennut yli 10 000 ihmistä. Silti monet alueen leirit ovat jo valmiiksi täynnä aiemmin paenneita, Erbilissä asuva Fidan hanketyöntekijä Johanna Lindgren kertoo.

– Esimerkiksi Erbilin laidalla sijaitsevan Debaga-leirin väkimäärä on kasvanut viime kevään jälkeen noin 4 000:sta yli 30 000:een. Puolen vuoden aikana yli 58 000 ihmistä on kulkenut leirin läpi ja jatkanut siitä matkaansa. Leirillä toimivat avustusjärjestöt ovat jo nyt kapasiteettinsä äärirajoilla varmistaakseen ihmisille avun.

Siviilien massapaon arvellaan käynnistyvän viimeistään, kun hyökkäys etenee Mosulin kaupungin sisälle.

Terrorilla hallittu kaupunki

Lindgren luonnehtii Isisin hallitsemaa Mosulia suureksi vankilaksi. Aiemmin paenneet ovat kertoneet, kuinka jihadistiryhmä on terrorisoinut kaupunkilaisia kovalla kurilla, väkivallalla ja teloituksilla.

Nyt Isisin on kerrottu lisänneen tiesulkujaan ja uhanneen ampua pakoon pyrkivät. Järjestön uskotaan myös pyrkivän käyttämään kaupunkilaisia ihmiskilpinä.

– Mosulilaiset ovat kokeneet valtavia julmuuksia, ja kaupungin infrastruktuuria on tuhottu. Joissakin kaupunkia ympäröivissä kylissä on käytetty myös kemiallisia aseita, Lindgren kertoo.

Pakolaisten tilannetta vaikeuttaa myös pian edessä oleva talvi sekä se, että Isisin pelätään soluttavan omia taistelijoitaan pakenevan siviiliväestön sekaan. Tästä syystä pakolaisia ei tällä kertaa haluta ottaa sisälle Erbilin kaupunkiin, ja muutenkin heihin suhtaudutaan aiempaa epäilevämmin.

– Raporteissa on kerrottu pakolaisten väkivaltaisista kuulusteluista, uhkailusta ja jopa tapoista. Mosulilaisten pelätään olevan Isis-myönteisiä. Nämä Mosuliin jääneet ja vasta nyt paenneet ihmiset näyttäytyvät aiemmin paenneiden silmissä pettureina.

Sanat eivät riitä

Erityisesti lapset ovat traumatisoituneita. Monet leireille tulleet lapset eivät ole olleet koulussa kahteen vuoteen tai jos ovat, niin koulussa on noudatettu Isisin opetussuunnitelmaa. Valitettavasti myös pakolaisleirit ovat heidän kannaltaan turvattomia paikkoja.

– Lasten tilanteen vakavuutta ei tunnu kuvaavan mikään sana. Erityisesti tyttöjen asema on leireilläkin turvaton; heitä ei voi jättää teltoille yksin, Lindgren toteaa.

– Olemme jo aloittaneet suunnittelemaan sitä, miten me voimme antaa oman panoksemme näiden lasten avuksi. Haluamme olla varmistamassa, että kun nämä lapset saapuvat kumppanijärjestömme tarjoamaan leikki- tai koulutustilaan, heitä ovat vastassa turvalliset ja rakastavat ammattitaitoiset aikuiset, jotka osaavat tuoda lapsen elämään niin heidän tarvitsemaansa psykososiaalista apua kuin myös leikkiä ja iloa vaikka musiikin ja taiteiden kautta.


Fidan ponnistuksia mosulilaispakolaisten auttamiseksi on mahdollista tukea esimerkiksi 20 euron tekstiviestilahjoituksella tekstaamalla fida20 numeroon 16155.


Heikki Salmela



Teema
34/2016Sateet

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan