Moni irtisanottu kyt-työntekijä jo uudessa työssä

Kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja vastaanottokeskukset ovat esimerkkejä työpaikoista, joista viime vuonna irtisanotut kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat löytäneet uutta työtä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemät valtiontalouden säästölinjaukset pakottivat kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt viime vuonna rajulle ja nopealle kulukuurille. Syksyn aikana käydyt yt-neuvottelut johtivat järjestöissä yhteensä yli 130 henkilön irtisanomisiin, järjestöjen katto-organisaatiossa Kepa ry:ssä on laskettu.

Sen päälle tulevat vielä määräaikaisten työsuhteiden päättymiset, eläkkeelle siirtymiset, toimien osa-aikaistamiset ja lomautukset.

Työttömäksi jääneiden lukumäärä on hurja, mutta silti varsin moni on jo työllistynyt, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Auli Starck kertoo. Monen kohdalla työllistyminen on  kuitenkin vaatinut alan vaihtoa.

– Osalle on löytynyt saman järjestön sisältä muuta työtä; jotkut ovat siirtyneet yksityisiin yrityksiin tai sosiaalialan tehtäviin. Osa on työllistynyt kansainvälisiin tehtäviin muun alan työhön. Myös freelancer-tyyppistä toimintaa ja konsultointia on aloiteltu jonkin verran, Starck luettelee.

Moni on löytänyt työpaikan myös syksyllä runsaasti uutta henkilökuntaa rekrytoineista turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksista. Keskukset tarjoavatkin luontevan ympäristön hyödyntää maailmalla saatua osaamista.

Starckin tiedot perustuvat eri puolilta tulleisiin satunnaisiin viesteihin; tarkempia lukuja irtisanottujen työllistymistilanteesta ei ole.

”Ympyrä on sulkeutunut”

Suomen suurimpiin kehitysyhteistyötoimijoihin lukeutuva Fida International oli myös yksi eniten irtisanoneista: järjestössä työt päättyivät 22 henkilöltä, joista 15 työskenteli kentällä ja seitsemän kotimaan tukitoiminnoissa.

Kentällä työnsä menettäneihin lukeutuvat Jordaniassa yhteisökehityshankkeessa työskennelleet Katja ja Timo Köykkä.

Terveydenhoitajan koulutuksen saanut Katja Köykkä sai jo ennen Suomeen muuttoa työpaikan alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Jyväskylän Säynätsalossa; aviomies Timolle järjestyi väliaikainen työpaikka Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Ensihoitoon erikoistuneena sairaanhoitajana hän oli tehnyt vastaavia töitä jo ennen perheen maailmallelähtöä.

– Jordaniassa kuuntelin naisia, jotka olivat saatelleet miehensä tai lapsiaan maailmalle paremman elämän toivossa, ja nyt täällä Suomessa itse otan koppia heidän lapsistaan. Ympyrä on tavallaan sulkeutunut, mikä on aika huikeaa. Jos tämä ei ole johdatusta, niin mikä sitten on, Katja Köykkä pohtii.

– Ajattelen, että työssäni on ollut hirmu paljon hyötyä siitä, että minulla on kokemusta Lähi-idän kulttuureista; sieltähän keskuksemme asiakkaatkin ovat.

Ne muutamat entiset kollegat, joiden kanssa Köykät ovat olleet tekemisissä, ovat myös jo töissä ja osa heistä niin ikään vastaanottokeskuksissa.

Kaikki työpaikkansa menettäneet fidalaiset eivät ole vielä palanneet Suomeen, ja osalla irtisanomisaikakin on vielä menossa. Niistä, joilla työsuhde on päättynyt, merkittävä osa on järjestön johdon tietojen mukaan kuitenkin jo työllistynyt.

– Minulla on käsitys, että suuri osa heistä on jo löytänyt ammattiaan tai aiempia tehtäviään vastaavaa työtä. Toki myös haasteita on: työllistyminen ei ole Suomessa nykyään helppoa,  toiminnanjohtaja Harri Hakola toteaa.

Hakolankin tiedossa on sijoittumisia hyvin erilaisiin tehtäviin.

– Kehitysyhteistyössä työskentelee monen alan ammattilaisia. Moni työnantaja arvostaa kehitysmaakokemusta ja rohkeutta lähteä ulkomaille ja tehdä urallaan jotakin poikkeavaa.

Katja Köykkä kokee terveydenhoitoalan koulutuksen helpottaneen avioparin työnsaantia. Silti myös lähes viisi vuotta kestäneestä ulkomaankokemuksesta on työnhaussa ollut enemmän hyötyä kuin haittaa, hän arvioi.

Kohdemaissakin irtisanottuja

Lapinlahden, Ilmajoen ja Lapuan helluntaiseurakuntien lähetteinä työskennelleiden Köykkien uusi elämä Suomessa on varsin hyvin mallillaan. Lapset saivat koulupaikat englanninkielisestä koulusta Jyväskylästä.

– Suruprosessi on vielä kesken, mutta yleisellä tasolla meillä on kaikki hyvin. Olemme oikein ihmetelleet sitä, että meitä on näin siunattu, Katja Köykkä kertoo.

Monilla kohdemaissa irtisanotuilla paikallisilla hanketyöntekijöillä työllistyminen on todennäköisesti hankalampaa.

Valtion kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tukiin kohdistamat leikkaukset pakottivat järjestöt lakkauttamaan satoja hankkeita eri puolella maailmaa, mikä merkitsee yli miljoonan ihmisen jäämistä hankkeiden antaman tuen ulkopuolelle. Samalla leikkaukset merkitsevät yhteensä vähintään satojen paikallisten työntekijöiden työsuhteiden päättymistä.

– Joissakin kohdemaissa työttömyysaste on noin 50 prosenttia ja työllistyminen on lähtökohtaisesti paljon vaikeampaa kuin Suomessa. Näiden ihmisten työllistymistä helpottaa kuitenkin se, että he ovat olleet kansainvälisessä projektissa mukana, Harri Hakola toteaa.


Heikki Salmela