Missä menet, Suomen helluntailiike?

Viime vuosina muun muassa monissa lehtiartikkeleissa, konferenssien teemoissa ja Talvipäivien ohjelmissa on nostettu esiin huoli satavuotiaan helluntailiikkeen tilasta. Erityisesti on etsitty syitä herätyksen puuttumiseen ja jopa suoranaiseen jäsenmäärän laskuun.

Vaikka jäsenmäärän laskua ei voi verrata Suomen evankelis-luterilaisen kirkon  dramaattiseen jäsenkatoon, myös maamme helluntaiherätys on eittämättä tullut omassa kehityksessään tienhaaraan.

Tässä artikkelissa tuodaan esiin tilastotietoa herätysliikkeen tilasta erilaisilla mittareilla mitattuna sekä kirjoittajan omia subjektiivisia arvioita ja havaintoja niiden taustalla.

Onko huoli jäsenmäärän laskusta aiheellinen?

Kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin elettiin vielä niin sanotun ylivainiolaisen herätyksen loppumaininkeja, puhuttiin usein siitä, miten helluntailaisten määrä tulee ohittamaan pian ortodoksien määrän Suomessa. Vain muutamia vuosia tämän jälkeen voimakkaalla kasvu-uralla ollut jäsenkehitys kuitenkin pysähtyi, ja helluntailiike alkoi taantua.

Vaikka jäsenkato on ollut vielä melko pientä, huoli jäsenten vähenemisestä on erittäin aiheellinen ja ajankohtainen. Jos kastettujen määrä on jatkuvasti pienempi kuin seurakunnista erilaisista syistä poistuvien määrä, näköpiirissä on jäsenistön keski-iän nopea kasvu ja sen seurauksena jäsenmäärän väheneminen tästä ajasta ikuisuuteen siirtyneiden kautta. Niin paikallisseurakunnissa kuin koko helluntailiikkeen kohdalla on tapahtunut juuri se, mistä seurakuntakasvun tutkija tohtori Earl Baldwin varoitteli vuonna 1992 Iso Kirja -opiston Seurakunnan kasvu -seminaarin osallistujia. Hänen mukaansa yksi suurimpia vaaroja, joka voi kohdata seurakuntia, on niin kutsuttuun tasannevaiheeseen joutuminen. ”Sellaiseen joutuessaan seurakunnan johtajien tulisi mennä nopeasti Jumalan eteen ja rukoilla armoa, että seurakunta voitaisiin saattaa jälleen kasvu-uralle”, Baldwin totesi.

Linus J. Morris kuvaa seurakunnan elämänkaaren jakautumista neljään eri päävaiheeseen: A = syntymä, B = tasannevaihe, C = laskusuunta ja D = kuolema. Suomen helluntailiike on saavuttanut tasannevaiheen ja aloittanut jopa hitaan laskusuunnan.

Mikä oli aiemman kasvun salaisuus?

Suomen helluntaiherätyksen jäsenmäärän kasvu ensimmäisinä kahdeksanakymmenenä vuotena oli ilmiömäisen nopeaa. Voimmeko näin jälkikäteen tunnistaa tuohon kasvuun johtaneita syitä? Se on mahdollista ja vieläpä välttämätöntäkin, jos haluamme selvittää niitä  tekijöitä, jotka saivat tuon kasvun aikaan. Seuraavassa on listattu muutamia tärkeimpiä avaintekijöitä asettamatta niitä kuitenkaan tärkeysjärjestykseen.

Kirjoituksessa ei puututa myöskään herätysliikkeen selkeään julistuksen ja opetuksen linjaan, jossa pyritään pitäytymään Raamatun ehdottomaan auktoriteettiin. Ilman tätä totuutta koko helluntailiikettä ei olisi olemassa.

Tekstissä ei liioin puututa maailmanpoliittiseen tai alueen yhteiskunnalliseen tilanteeseen tai siihen, miten ne ovat vaikuttaneet ihmisten mielenkiintoon hengellisiä asioita kohtaan. Tässä artikkelissa keskitytään lähinnä erilaisiin seurakuntien tekemiin ratkaisuihin, jotka ovat olleet vaikuttamassa helluntaiuskovien määrän kasvuun Suomessa.

Uusien seurakuntien perustaminen

Alkuvaiheessa helluntailiike näki tehtäväkseen jäädä evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivaksi liikkeeksi, joka vaikuttaisi sisältä käsin kirkon oppiin ja toimintaan. Hyvin pian kuitenkin törmättiin voimakkaisiin näkemyseroihin muun muassa suhteessa uudestisyntymiseen, uskovien kasteeseen ja Pyhän Hengen toimintaan. Niinpä enemmistö helluntaijohtajista päätyi siihen, että paras keino toteuttaa omia opillisia näkemyksiä on järjestäytyä omiksi paikallisseurakunniksi.

Vaikka ratkaisuun päädyttiin osin pakon sanelemana, tehty ratkaisu oli sielujen pelastumisen kannalta oikea. Sen seurauksena helluntailaisten määrä lähti ilmiömäisen nopeaan kasvuun. Uusien seurakuntien perustaminen onkin todettu useissa tutkimuksissa parhaaksi ja nopeimmaksi tavaksi voittaa ihmisiä Kristukselle.

Jo 1910-luvulla perustettiin ensimmäiset seurakunnat ja aloitettiin voimakas kotimaan evankeliointityö kaikkialla maassa. Tämän seurauksena 1920-luvulla perustettiin jo yli kolmekymmentä seurakuntaa, ja helluntailaisten määrä kasvoi noin 10 000:een.

Kolmekymmenluvulla seurakuntien perustaminen lisääntyi entisestään, ja silloin noin neljäkymmentä uutta seurakuntaa aloitti toimintansa. Jäsenmäärä kasvoi 15 000:een.

Myös neljäkymmenluvulla seurakuntia perustettiin yli kolmekymmentä, ja tämä näkyi jälleen jäsenmäärän kasvuna. Helluntailaisia arvellaan olleen tuolloin jo noin 20 000. Samoin vielä viisikymmenluku oli uusien seurakuntien perustamisen aikaa. Tuolloin aloitti toimintansa yli kolmekymmentä uutta seurakuntaa. Jäsenmäärä kasvoi vauhdilla ja ylitti 25 000 rajan.  Helluntailiikkeen jäsenmäärä lisääntyi alkuvaiheissa keskimäärin viidelläsadalla uskovalla joka vuosi.

Tämän jälkeen helluntailiikkeen historiassa alkaa selkeä muutos. Kuusikymmentäluvulla tapahtui romahdus uusien seurakuntien perustamisessa. Jostain syystä tuolloin perustetut seurakunnat ovat olleet myös heikompia voittamaan uusia ihmisiä kuin sitä ennen ja sen jälkeen perustetut seurakunnat. 1960-luvulla perustettiin enää alle kaksikymmentä seurakuntaa. Jäsenmäärä jatkoi kuitenkin vielä kasvuaan, mutta tuo kasvu tapahtui lähinnä aiemmin perustettujen seurakuntien toiminnan kautta. Herätysliikkeen yhteinen jäsenmäärä
kasvoi tuolloin noin 30 000:een.

1970-luvulla sama alamäki jatkui, ja perustettujen seurakuntien määrä jäi alle kahdenkymmenen. Vuosikymmenen loppupuolella ja 1980-luvun alkupuolella helluntailiike sai kaivattua uutta potkua erityisesti saarnaaja Niilo Yli-Vainion kokoustoiminnan ja sitä seuranneen yleisen kiinnostuksen heräämisen kautta. Jäsenmäärä koki kaikkien aikojen suurimman kasvupiikin, yli 10 000 uutta jäsentä, ja ylitti 40 000 jäsenen rajan.

1980-luvulla myös uusien seurakuntien perustaminen piristyi jälleen, ja niitä syntyi lähes kolmekymmentä kappaletta. 1990-luvulla uusien seurakuntien määrä putosi alle kahdenkymmenen, mutta aiemmin perustetut seurakunnat jatkoivat vielä hetken aikaa kasvuaan Yli-Vainion herätyksen jälkimainingeissa.

Vuonna 1993 tapahtui taite, jolloin saavutettiin tähänastisen jäsenmäärän huippu, 48 700 jäsentä. Perustettujen seurakuntien määrä on jäänyt 2010-luvulla alle viidentoista. Samalla niiden jäsenmäärät ovat laskeneet – vaikkakin hitaasti – yli 20 vuoden ajan.

Helluntailaisia oli vuoden 2014 lopulla yhteensä 45 011. Pudotusta on siis ollut huippuvuodesta 3 689 henkeä, mikä on lähes 7,8 prosenttia kokonaisjäsenmäärästä.

Oheinen taulukko osoittaa, miten alkuvuosikymmeninä panostettiin seurakuntien perustamiseen erityisesti suuremmille paikkakunnille. 1920-luvulla perustettiin muun muassa Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden, Kuopion, Jyväskylän ja Joensuun seurakunnat. 1930-luvulla suurimpia paikkakuntia, joille syntyi helluntaiseurakunta, olivat vain Oulu ja Vaasa.

Uusien seurakuntien perustamisen lisäksi helluntailaisten määrän kasvua selittäviä tekijöitä ovat muun muassa seuraavat asiat.

Naisten toiminta erilaisissa julistustehtävissä

Suomen helluntaiherätyksen alkuvuosikymmeninä naiset osallistuivat käytännössä kaikkiin seurakunnan tehtäviin. He olivat itse asiassa synnyttämässä suurta osaa maamme helluntaiseurakunnista. Tämä tulee hyvin ilmi professori Eila Helanderin tekemästä naisevankelistojen työtä koskevasta tutkimuksesta.

Tutkimuksen pohjalta julkaistussa kirjassaan Naiset eivät vaienneet Helander toteaa: ”Paitsi korpitupien puhujina ja paikallisseurakuntien työntekijöinä liikkeen ensimmäisinä vuosikymmeninä naiset ovat olleet myös suurten tilaisuuksien julistajina. Paikallisilla kesäjuhlilla ja valtakunnallisilla kesäjuhlilla oli pääpuhujien joukossa aina myös useita naisevankelistoja –– naisten joukossa on ollut 1940-luvulle asti myös suosittuja raamattutuntien pitäjiä.”

Helanderin mukaan vielä ennen 1960-lukua evankelistaksi lähteneistä naisista yli puolet on toiminut helluntaiseurakunnan ainoana päätoimisena työntekijänä.

Onkin ilmeistä, että naisten panos seurakuntien perustamisessa ja erilaisissa julistustehtävissä helluntaiherätyksen alkuaikoina oli yksi suurimmista syistä herätysliikkeemme alkuvuosikymmenten suureen jäsenmäärän kasvuun.

Evankelioimisnäyn leviäminen uskovien keskuudessa

Kolmas menestystekijä helluntaiherätyksen alkuvuosikymmenten dynaamisen kasvun taustalla oli selkeä ja voimakas opetus kaikkien uskovien vastuusta sielujenvoittamistyössä.
Opetus ei jäänyt ainoastaan puhujan saarnatuolimonologiksi, vaan useissa seurakunnissa alettiin tehdä selkeitä strategioita esimerkiksi eri kaupunginosien asukkaiden tavoittamiseksi evankeliumilla ja nuorten voittamiseksi Kristukselle.

Erittäin voimakas panostus tehtiin teetupa- ja katutyöhön sekä aktioryhmien viemiseen erilaisiin rock- ja festivaalitapahtumiin. Samoin kesäiset telttakokoukset tarjosivat monille suomalaisille matalan kynnyksen mahdollisuuden tulla seurakuntien tilaisuuksiin. Myös voimakas pyhäkoulutyö ja lasten leiritoiminta toivat seurakuntien yhteyteen lukuisia uusia perheitä. Suuri osa 1980–1990-luvuilla uskoontulleista tuli seurakuntiin juuri näiden työmuotojen kautta.


Jyrki Isohella

Kirjoittaja on MTh, pastori ja raamatunopettaja.

Artikkeli on ensimmäinen osa Suomen helluntailiikkeen jäsenkehitystä ja tilaa käsittelevästä kirjoitussarjasta.




Kirjallisuus:

Helander, E.
1987. Naiset eivät vaienneet. Naisevankelistainstituutio Suomen helluntailiikkeessä. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Isohella, J. 2007. Seurakunnan opetussuunnitelma. Koulutuspaketti seurakuntien johtajille ja vastuunkantajille. Vapaa Sisälähetys ja Fida International.
Morris, L. 1996. Seurakunnan läpimurto. Päivä.

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan