Luterilaiset ja helluntailaiset tähtäävät julkiseen sovintoon

Evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntailiikkeen välinen anteeksiantoprosessi esiteltiin Syyspäivillä lokakuussa Kotkassa. Prosessissa eteneminen sai osallistujilta vahvan kannatuksen. Kuva: Pasi Parkkila
Evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntailiikkeen välinen anteeksiantoprosessi esiteltiin Syyspäivillä lokakuussa Kotkassa. Prosessissa eteneminen sai osallistujilta vahvan kannatuksen. Kuva: Pasi Parkkila
Helluntailiikkeessä erityisesti vanha polvi muistaa monia kokemuksia luterilaisten kirkonmiesten tylystä suhtautumisesta hengellisenä häirikkönä pidettyä vähemmistöyhteisöä kohtaan. Etenkin helluntaityön alkuvaiheiden osalta voidaan monilla paikkakunnilla puhua jopa suoranaisesta vainosta. Negatiivista asennetta lietsoivat piispoja myöten esitetyt kriittiset, jopa poleemiset kannanotot.

Myöhemmin huonoa kohtelua luterilaisen kirkon edustajien taholta on koettu esimerkiksi perheenjäsenten hautaamiseen, yleisten tilojen käyttöön ja koulujen uskonnonopetukseen liittyvissä tilanteissa.

Nämä ja muut luterilaisten ja helluntailaisten yhteisen historian kipupisteet olivat pääpuheenaiheena evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntailiikkeen neuvottelukunnan syystapaamisessa Helsingin Saalem-seurakunnassa 14. marraskuuta.

Keskustelu oli osa yhteisöjen välistä anteeksiantoprosessia, ja tällä kertaa aihetta tarkasteltiin erityisesti helluntailaisten kokemusten näkökulmasta. Aiheesta alusti kirkkohistorioitsija, opetusneuvos Jouko Ruohomäki.

Edellisessä, viime keväänä pidetyssä tapaamisessa kuultiin yleinen alustus luterilais-helluntailaisten suhteiden kehityksestä luterilaisesta näkökulmasta, ja tulevaisuudessa mahdollisesti kuullaan vielä luterilaisen kirkkohistorioitsijan näkemys 1900-luvun alun tapahtumista.

Prosessin lopullisena tavoitteena on, että yhteisöjen edustajat esittävät molemminpuoliset anteeksipyynnöt ja -antamiset jossakin julkisessa tilaisuudessa.

Tämä tapahtunee viimeistään vuonna 2018, helluntailaisten ryhmän puheenjohtaja, Suomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto ja luterilaisten ryhmään kuuluva Kirkkohallituksen ulkoasian osaston asiantuntija Tomi Karttunen arvioivat.

Alun perin maalissa oli tarkoitus olla jo ensi vuonna, mutta asian käsittelyä on hidastanut se, että neuvottelukunta kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa.

Tavoitteena vaikuttava prosessi

Ajatuksen molemminpuolisesta anteeksiantamisen tarpeesta esitti helluntaivaikuttaja Klaus Korhonen Ristin Voitto -lehden haastattelussa pari vuotta sitten. Neuvottelukunnan luterilaiset jäsenet huomasivat lehtijutun ja tarttuivat ideaan. Sovittiin, että kumpikin osapuoli tekee yhteisestä historiasta ensin oman tutkimuksensa, jotka sitten käsitellään yhdessä.

Usko Katto pitää huolellista paneutumista hyvänä. Hän korostaa, että helluntailaisillakin on kontollaan omat syntinsä suhteessa luterilaisiin: tuomitsevia ja ylimielisiä asenteita ja valheellisia tai pilkallisia sanoja, joita on yhtä lailla syytä pyytää anteeksi.

– Emme ole halunneet tehdä tästä pinnallista prosessia vaan oikeasti katsoa, mitä yhteisöjen suhteissa on historian aikana tapahtunut. Näin anteeksiantamisprosessista tulee kypsä ja vaikuttava, ja samalla voimme yhteisönä kasvaa, Katto sanoo.

– Me helluntailaiset tarvitsemme tätä prosessia luterilaisia enemmän.

Tomi Karttusen mukaan neuvottelukunnassa on pidetty erityisen tärkeänä henkilökohtaisten kertomusten huomioimista: sekä haavoittaneiden että voimaannuttavienkin kokemusten jakamista, ”jotta eletty todellisuus pääsee esiin”.

– On tärkeä tunnistaa menneisyyden varjot ja kulloinenkin reformaation tarve. Monikaan luterilainen ei ole kuullut tällaisia henkilökohtaisia helluntailaisten kokemuksia liikkeen alkuajoilta tai myöhemmistäkään vaiheista, Karttunen toteaa Jouko Ruohomäen alustukseen viitaten.

– Prosessi on osa ekumeenista kasvua, itsetutkistelua mutta myös iloa myönteisestä ekumeenisesta kehityksestä, jossa totuus ja armo, usko ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Tämä kasvattaa keskinäistä ymmärtämystä, omakohtaista koskettavuutta ja luottamusta.

Katto ja Karttunen ovat molemmat vakuuttuneita, että anteeksianto on Jumalan tahto ja sisältää siunauksen. Samalla se on jo itsessään merkki siunauksesta: historian kipeiden kokemusten avoin kohtaaminen osoittaa yhteisöiltä kypsyyttä ja vastuuntuntoa.

Vahva mandaatti Syyspäiviltä

Prosessin tavoitteena on, että anteeksiantamisen ja sovinnollisuuden ilmapiiri leviää myös paikallistasolle. Monin paikoin näin näyttääkin jo tapahtuneen.

Tästä saatiin maistiaisia Kotkassa lokakuussa järjestetyillä helluntailiikkeen Syyspäivillä, joilla Usko Katto kertoi anteeksiantoprosessista. Esityksensä lopuksi hän kysyi seurakuntien edustajilta, ovatko he valmiita antamaan anteeksi luterilaisten väärinkäytökset helluntailaisia kohtaan ja ovatko he toisaalta valmiita pyytämään anteeksi sitä, mitä helluntailaiset ovat tehneet väärin luterilaisille.

Käytännössä kaikki paikallaolijoista nostivat kätensä molempien kysymysten kohdalla.

Neuvottelukunnan helluntailaisryhmään kuuluvat myös Iso Kirja -opiston rehtori Pasi Parkkila, teologian tohtori Harri Koskela, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sekä pastorit Päivi Tyrni ja ruotsinkielisiä seurakuntia edustava Kenneth Grönroos. Ryhmän jäsenet nimitetään Syyspäivillä.

Luterilaisten delegaatiota johtaa Helsingin piispa Irja Askola, ja mukana on niin pappeja kuin akateemisia teologejakin.

Yhteisenä keskustelufoorumina toimiva neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1996.


Heikki Salmela

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan