Leif Nummela: kristittyjen opillinen identiteetti on heikentynyt

Arvostan vapaiden suuntien kristittyjen halua voittaa ihmisiä Jeesukselle, rohkeaa uskonsa tunnustamista ja sitkeyttä elää vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa, Leif Nummela sanoo. Kuva: Jenniina Nummela
Arvostan vapaiden suuntien kristittyjen halua voittaa ihmisiä Jeesukselle, rohkeaa uskonsa tunnustamista ja sitkeyttä elää vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa, Leif Nummela sanoo. Kuva: Jenniina Nummela
Mielestäni kristittyjen on tärkeää tehdä apologia, eli puolustaa uskoaan, klassisen kristinuskon jämerään puolustuskalustoon kuuluva päätoimittaja Leif Nummela sanoo.

– Mielestäni tämä tarkoittaa sen selventämistä ja perustelemista, mitä me uskomme ja mitä emme usko.

– Puolustan mielelläni Raamatun luotettavuutta ja arvovaltaa, vaikkei Raamattu minun puolustamistani välttämättä tarvitse, Nummela selventää.

Sosiaalisessa mediassa tykkäyksiä ja klikkauksia keräävät, Nummelan kirjoittamat Uusi Tie -lehden pääkirjoitukset asettuvat usein korostamaan perinteisiä, konservatiivisinakin pidettyjä tulkintoja Raamatusta ja eettisistä kysymyksistä. Uusi Tie tuoksuu maan apologetiikan ykkösjulkaisulta, ja sitä lukevat myös monet vapaiden suuntien ihmiset konservatiiviluterilaisten ohella.

Onko Raamatun puolustajaksi profiloituminen ollut Nummelalle tietoinen valinta?

– Ei. Olen lähinnä huomannut, että näin on useassa yhteydessä käynyt, Nummela toteaa.

”Raamattu käännytti minut”

Turussa kuusikymmentä vuotta sitten syntynyt Nummela tuli uskoon, ei rippikoulussa, vaan rippikoulun jälkeen.

– Luin Raamattua. Raamattu käännytti minut.

Viidesläiseen herätysliikkeeseen kuuluvan Kansanlähetyksen palvelukseen Nummela meni 1980-luvun alussa. Vakansseja järjestössä ovat olleet muun muassa nuorisotyön johtaja, lähetystyöntekijä, raamatunopettaja ja jo mainittu Uusi Tie -lehden päätoimittajuus.

Koulutukseltaan Nummela on lähetystieteen ja teologian maisteri.

– Raamatun henkilöiden lisäksi Martti Luther ja eräät muut uskonpuhdistajat ovat minulle suuria opettajia. Arvostan ja luen tietysti myös lukuisia muita nykyisiä kristikunnan tunnettuja opettajia, kuten juuri Suomessa vieraillutta kansainvälisesti tunnettua teologi Don Carsonia.

– Lista teologeista jotka ovat vaikuttaneet omaan ajatteluuni, on aika pitkä, Nummela toteaa.

Leif Nummelalla on monien luterilaisten herätyskristittyjen tavoin kosketuspinta-alaa myös helluntailiikkeeseen. 1970-luvun alussa uskoontulon aikoihin kaksikielisen opiskelijapojan keskustelukumppaneina olivat usein ruotsalaiset helluntailaisnuoret.

Miksi Leif Nummelasta ei tullut helluntailaista?

– Nämä helluntainuoret – silloinhan puhuttiin kansainvälisestä, useissa kirkkokunnissa vaikuttaneesta, Jeesus-liikkeestä – kehottivat minua pysymään omassa kirkossani ja työskentelemään siellä evankeliumin asialla. Myöhemmin luin Lutheria ja vakuutuin luterilaisen teologian raamatullisuudesta, Nummela sanoo.

Uskon perusteisiin paneuduttava

2000-luvulla tunnustavat kristityt ovat joutuneet suomalaisessa yhteiskunnassa monin paikoin ahtaalle. Kehitys on yhdistänyt kristittyjä ja tehnyt aiemmin vahvojen raja-aitojen ympäröimiä liikeitä ja kirkkoja toisilleen tutummiksi.

Mitä asioita Leif Nummela arvostaa vapaissa suunnissa? Mitä hän kehittäisi tai muuttaisi kokonaan?

– Arvostan vapaiden suuntien kristittyjen halua voittaa ihmisiä Jeesukselle, rohkeaa uskonsa tunnustamista ja sitkeyttä elää vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa, Nummela sanoo.

– Kehittäisin edelleen Raamatun ahkeraa tutkimista ja julistamista, ja yhä syvempää uskon perusteisiin paneutumista. Samaa toivoisin tietysti näkeväni kaikissa muissakin kirkkokunnissa ja omassa elämässäni.

Irti kirkosta?

Konservatiiviset luterilaiset ovat ajautuneet viime vuosina uuden tilanteen eteen: moni sydänluterilaiseksi itsensä kokeva on eronnut kirkosta. Henkilökohtaisen protestin syynä on  kirkon pääuoman liberalisoituva suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ja avioliittoon.

Millä ajatuksilla Leif Nummela seuraa luterilaisesta kirkosta eroavia konservatiiveja?

– Ymmärrän heitä ja olen surullinen kirkon puolesta, joka ei halua antaa uskollisimmille jäsenilleen tilaa.

Kuinka suuri kynnys itsellesi olisi erota kirkosta?

– Jos kirkko kirkkona sanoutuisi irti omasta tunnustuksestaan, jonka mukaan se on  sitoutunut Raamattuun kirkon korkeimpana ohjeena ja arvovaltana, kynnystä ei olisi ollenkaan, Nummela sanoo.

– Nyt luterilaisen kirkon kirkkolain ensimmäinen pykälä kuuluu: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa”, ja juuri tähän uskoon minäkin ilolla sitoudun.

– Kirkkojärjestyksen ensimmäinen pykälä puolestaan kuuluu: ”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan”. Juuri näin haluan toimia. En voisi kuulua kirkkoon joka ei pidä Raamattua korkeimpana ohjeenaan.

Pykälät ja julkilausumat ovat tärkeitä, mutta myös kirkon todellinen sisäinen tilanne voi vaikuttaa asiaan.

– Jos kirkon sisällä jostakin syystä kävisi mahdottomaksi uskoa,elää ja opettaa Raamatun mukaisesti, eroaisin kirkosta.

Identiteetti usein heikko

Jotkut kirkosta eronneet ovat silti jatkaneet kirkon asioiden kommentointia ja taustavaikuttamista entiseen malliin. Kysyttäessä Nummelalta näkemystä asiaan, hän kuitenkin päätyy näkemykseen näkemykseen, että vaikuttaminen ulkopuolelta on hyväksyttävää.

– En ymmärrä, miksi eroaja menettäisi puheoikeutensa kirkon asioihin.

Luterilainen identiteetti tuntuu olevan hyvin vahva, ainakin ulkoapäin katsottaessa. Vapaissa suunnissa liikkumista esimerkiksi helluntaiseurakuntien ja Suomen Vapaakirkon seurakuntien välillä tapahtuu paljonkin.

– Ehkä helluntaiseurakuntien ja vapaakirkon erot ovat nykyään pienempiä, niin että ihmiset liikkuvat sujuvammin niiden välillä. Ylipäätään mielestäni kristittyjen opillinen identiteetti on nykyään usein aika heikkoa.

– Joillakin luterilainen identiteetti on vahva. Mutta monella se on myös hyvin heikko.

Naispappeus ei ainoa kysymys

Vapaat suunnat seuraavat kirkon konservatiivien tilannetta sivusta. Helluntaiseurakuntiin eroajia ei juuri ole liittynyt, vaan he ovat usein jääneet ”hengailemaan” kirkon liepeille luterilaisen identiteettinsä varassa.

Miksi konservatiiviluterilaisia ei juuri liity esimerkiksi ortodoksiseen kirkkoon, jossa ei ole naispappeutta, eikä todennäköisesti homovihkimisiäkään pitkään aikaan?

– Mainitut asiat eivät varmasti ole ensimmäisiä eivätkä ainoita asioita, mitä ihminen kirkolta edellyttää, Nummela uskoo.

– Minusta ne [naispappeus ja homoavioliitot] ovat lähinnä oireita muusta teologisesta epäselvyydestä.

Ihanteellinen kirkko?

Kesä on alkanut.

Leif Nummela on ajatellut tällä kaudella liikkua luonnossa, uida ja lukea. Arjen kiireistä häntä irrottavat parhaiten elokuvat, luonto ja hyvät kirjat.

Palataan vielä kristilliselle kentälle. Unelma yhteydestä elää kristittyjen mielissä eri puolilla kristikuntaa.

Jos Leif Nummela saisi yhdistellä vapaasti opin ja identiteetin osia eri kirkoista ja liikkeistä, ja muodostaa näin yhden ihannekirkon, minkälainen se voisi olla? Mitä asioita hän ottaisi mistäkin kirkosta?

Kysymys saa päätoimittajan pohtivaiseksi, mutta ominaisuusluetteloa hän ei lopulta suostu tekemään.

– En haluaisi muodostaa ihannekirkkoa, sillä jos minäkin kuuluisin siihen, se ei olisi enää ihannekirkko.


Anssi Tiittanen

Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan