Kuulemisen puute koituu kohtaloksi

Sanja Fältin tuoreessa pro gradu -tutkimuksessa helluntaiseurakunnista eroamisen syistä nousi suurena asiana esiin helluntaiseurakuntien suorituskeskeisyys. - Moni sanoi, ettei ollut kuullut armon sanomaa ollenkaan pitkiin aikoihin. Kuva: Anssi Tiittanen
Sanja Fältin tuoreessa pro gradu -tutkimuksessa helluntaiseurakunnista eroamisen syistä nousi suurena asiana esiin helluntaiseurakuntien suorituskeskeisyys. - Moni sanoi, ettei ollut kuullut armon sanomaa ollenkaan pitkiin aikoihin. Kuva: Anssi Tiittanen
Syksyllä Ristin Voiton (RV 41/2015) yleisönosastolla pyydettiin kertomuksia helluntaiseurakunnasta eroamisesta. Niitä keräsi lapsuutensa helluntailiikkeessä viettänyt teologian opiskelija Sanja Fält, jota kiinnosti, mikä saa ihmiset jättämään helluntaiseurakunnan.

Aiemmin tutkija Kati Tervo-Niemelä on selvittänyt Suomen luterilaisesta kirkosta eroamisen syitä, mutta helluntailiikkeen osalta asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Jokunen viikko sitten Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan valmistuikin Fältin kirkkososiologian pro gradu -työ Helluntaiseurakunnista eroamisen syyt Suomen helluntailiikkeestä eronneiden kertomuksissa.

Tutkimuksen aineistona oli 31 sähköpostitse saatua erotarinaa, jotka Sanja Fält keräsi syys-lokakuussa 2015. Niistä merkittävä osa tuli RV-lehden yleisönosastolle laitetun ilmoituksen kautta.

Sukupuolikohtaisia eroja

Helluntaiseurakunnista eronneet vastaajat olivat 20–86-vuotiaita ja eri puolilta Suomea. Fält löysi heidän tarinoistaan viisi erilaista eroajatyyppiä: armoa kaipaavat suorittajat, elämänkriisin kokeneet ja ilman seurakunnan tukea jääneet, seurakunnan käytäntöjä kritisoivat, helluntailaista opetusta kritisoivat sekä yhteisön normeihin sopeutumattomat, joita mukana oli vähiten.

Tutkimuksesta ilmenee, että helluntaiseurakunnan jättämiseen on usein eri syitä, mutta jokin niistä korostuu. ”Esimerkiksi ensimmäistä ryhmää yhdistivät uskon suorittaminen, väsyminen ja armon kaipaaminen, kun taas toisessa ryhmässä eroamisen syyt olivat selkeästi yhteydessä johonkin elämänkriisiin, kuten avioeroon”, Fält kirjoittaa gradussaan.

Vaikka vastaajien maantieteelliset etäisyydet olivat suuret ja seurakunnat erilaisia, kirjeet antoivat hyvin yhtenäisen kuvan helluntailiikkeestä.

Sen sijaan sukupuolten välillä näkyi selvää hajontaa eroamisen syissä: naiset ilmaisivat eron syyksi useimmin elämäntilanteen, kun taas miehet kritisoivat itse herätysliikettä, kuten seurakunnan käytänteitä tai helluntailaista oppia.

– Naisilla syy seurakunnan jättämiseen oli monissa tapauksissa avioero tai ihmissuhteeseen liittyvä kriisi, joka laukaisi tunteen, ettei saanut tukea seurakunnasta, tuli tuomituksi tai jäi yksin, Fält toteaa.

– Miehet eivät puhuneet henkilökohtaisista asioista, vaan syyt olivat analyyttisiä ja koskivat seurakuntaa. Kyse ei kuitenkaan ehkä ole erilaisessa kokemuksessa vaan tavassa kirjoittaa siitä, tutkija aprikoi.

Kun ei riitä

Kaikkia gradun erotarinoita yhdisti ”käännekohta, jonka seurauksena suhtautuminen yhteisöön alkoi muuttua”. Suurimmiksi etääntymiseen johtaviksi kipupisteiksi nousivat helluntaiseurakunnan suorituskeskeisyys, avoimuuden puute ja kykenemättömyys kuunnella kritiikkiä.

– Avoimuutta toivottiin lisää – sitä, että saa olla rehellisesti oma itsensä, myös elämän vaikeuksissa ja niinä hetkinä, kun on heikoimmillaan. Se tuli esiin useissa kirjeissä, Fält kertoo.

– Moni koki esimerkiksi, että ei pysty kieltäytymään tehtävistä, pitää käydä aktiivisesti ja osallistua kaikkeen toimintaan, ja jos ei käy, tulee selän takana puhumista.

Kokemus suorituskeskeisyydestä ulottui myös opetukseen. Kirjeistä kävi ilmi, että helluntaiopetuksessa korostetaan elämäntapojen muutosta, maailmasta erottautumista ja sitä, että tulee täysin antautua Jumalalle ja Jumalan työhön. Monen ”käännekohta”, lipuminen poispäin yhteisöstä alkoikin siitä, että itseltä puuttui seurakunnassa korostettuja uskonnollisia kokemuksia, kuten kielilläpuhumisen lahja.

– Tunne, ettei riitä, tuli monissa kertomuksissa esiin, mikä on surullista. Kelpaamattomuuden tunne oli ajanut epäilemään omaa uskoa, Fält sanoo. Moni kaipasi seurakuntiin lisää rehellistä, kokonaista ihmisyyttä.

– Kävi ilmi, ettei uskalleta olla yhteisön edessä täysin aitoina ja rehellisinä. Omia heikkouksia ei uskalleta näyttää, ja oli tunne, ettei kelpaa tai riitä joko Jumalalle tai yhteisölle.

Myös naisten asema seurakunnassa tuli monessa kirjeessä esiin.

– Oli koettu, että siitä asiasta ei saa puhua liikkeen sisällä. Naisten asemasta mainitsivat sekä miehet että naiset.

Saako kritisoida?

Eräs keskeisin kompastuskivi vastaajille oli ollut helluntaiseurakuntien keskustelukulttuuri.

– Se nousi esiin todella monista kirjeistä. Jos itsellä oli noussut kritiikkiä yhteisöä kohtaan ja sanoi sen ääneen, koki että kritiikki kiellettiin, sitä ei hyväksytty tai henkilö leimattiin väärän hengen johdossa olevaksi, Sanja Fält kertoo.

Useilla vastaajista seurakunnasta eroamiskokemus oli melko tuore. Useimmat olivat ilmoittaneet eronsa sähköpostitse, ja moni oli saanut postiinsa myös vastauksen. Sen sijaan syvällisempää keskustelua aiheesta ei ollut käyty, vaikka osa jäikin toivomaan, että eroon johtaneista asioista olisi voinut keskustella. Jotkut toivoivat myös, että oma ero muuttaisi seurakunnassa asioita.

Hyvin moni erkaantuja kaipasi pohjimmiltaan laadukkaampaa vuorovaikutusta.

– Heillä oli toive siitä, että yhteisössä olisi voinut olla myös eri mieltä ilmiöistä tai toimintatavoista ilman, että kyseenalaistaminen tuomitaan, Fält kiteyttää.

Helluntaiseurakunnasta eroaminen oli kaikille ollut pitkä prosessi, joka teki myös kipeää. Yhteisöstä ei lähdetty henkseleitä paukutellen, ja moni halusi varmistaa sekä oman että eron kohteena olleen seurakunnan tunnistamattomuuden gradussa.

Sanja Fältin mukaan yksi suuri ero helluntaiseurakunnan ja kansankirkon jättäneiden välillä liittyy juuri tunneprosessiin.

– Luterilaisesta kirkosta eroavalle kirkko ei välttämättä ole ollut ikinä merkityksellinen. Hän ei ole ehkä ollut edes kirkkoon kontaktissa, joten hänellä ei ole ollut yhteisöä, mistä lähteä. Mutta kun kuuluu helluntaiseurakuntaan, se on aina ollut yhteisö. Niinpä eroaminen ei ole helppo ja nopea ratkaisu.

Ikävä yhteisöä

Sanja Fält yllättyi siitä, että valtaosa helluntaiseurakunnista eroajista ei ollut hylännyt uskoaan vaan oli liittynyt joko luterilaiseen seurakuntaan tai muihin vapaakristillisiin yhteisöihin, tai etsi uutta hengellistä kotia.

– Ryhmä 1 eli armoa kaipaavat suorittajat olivat kaikki siirtyneet evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja löytäneet sieltä aktiivisen yhteisön, hän mainitsee. Nekin vastaajat, jotka etsivät uutta hengellistä kotia, kokivat jotakin olennaista puuttuvan elämästään.

– Monet kaipasivat yhteisön tukea. Hengellinen elämä oli köyhää ilman yhteisöä, ja moni koki olevansa tuuliajolla.

Fältin mukaan useat vastaajat ilmaisivat myös, etteivät pidä mahdottomana liittyä jossakin vaiheessa takaisin helluntaiseurakuntaan.


Ruut Ahonen




Karismaattisuus – etu vai haitta?


Sanja Fältin pro graduunsa saamat 31 helluntaiseurakunnasta eronneen kirjettä osoittavat Suomen helluntailiikkeen ”henkisen ytimen” melko yhtenäiseksi.

Eniten yhteisöt eroavat ilmapiiriltään, joka on pienissä seurakunnissa usein isompien kaupunkien seurakuntia ahtaampi, sekä karismaattisuuden asteessa, joka voi koitua joko uskon kasvuksi tai käynnistää liikkeestä etääntymisen.

– Osa kokee karismaattisuuden hyväksi ja osa ensin hyväksi, mutta sitten tulee kritiikkiä sitä kohtaan, että korostetaan niin paljon kokemusta. Ne, jotka eivät ole kokeneet samalla tavalla, kyseenalaistavat uskoaan ja miettivät, olenko täysin antautunut, Fält kuvailee.

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan