Tapahtumakoordinaattori Leea
Miettisellä oli erinomainen juhannus. Helluntaiseurakuntien suurtapahtuma
Juhannuskonferenssi sujui varsin leppoisasti, nyt kun säätkin tekivät
helluntailaisten vuotuiselle ponnistukselle oikeutta.
Miettinen on ”nainen Juhannuskonferenssin takana”, vaikka
hän puhuukin paljon tiimitovereistaan, IK-opiston konferenssi-isäntä Marko Halttusesta ja harjoittelija Matias Villbergista.
Näiden ihmisten työpöydän läpi Juhannuskonferenssi pitkälti soljuu.
– Tärkeä osa kokonaisuutta ovat tietysti vapaaehtoiset
esimiehet ja valtakunnalliset toimikunnat, kuten nuorisotyövaliokunta ja
konferenssin ohjelmatoimikunta. Ne edustavat valtakunnallisessa tapahtumassa seurakuntakenttää,
Miettinen avaa.
Viime vuosina Juhannuskonferensissa vastuuta on annettu yhä
enemmän paikallistoimijoiden käsiin eri puolille maata. Jokaiselle kokoukselle
on nimetty tuottajaksi seurakunta tai henkilö, joka käyttää omia kontaktejaan tilaisuuden
muodostamisessa. Miettinen pitää järjestelyä onnistuneena.
– Tätä on nyt toteutettu muutama vuosi, ja on aika katsoa
mitä hyvää sillä on saavutettu, ja mitä kenties täytyy kehittää.
Järjestelmät tukevat kokonaisuutta
Tapahtuman kulisseissa työtään tekevälle koordinaattorille ilonaiheet
ovat hieman toisenlaisia kuin juhlavieraalle. Nyt tyytyväisyyttä herätti muun
muassa toimiva uusi maksukorttijärjestelmä.
Tarkkasilmäinen kävijä saattoi huomata, että Juhannuskonferenssin
eri toimipisteissä näpyteltiin uusia maksupäätteitä. Talkoolaiset opettelivat
tabletti- ja kännykkäpohjaisen systeemin käytön alusta pitäen.
Juhannuskonferenssissa eletään painotetusti korttitaloudessa.
Käteistä alueella ei ole voinut nostaa enää vuosiin.
Järjestelmät auttavat järjestäjän kannalta tärkeissä toiminnoissa
kuten raportoinnissa. Juhannuskonferenssi on kaikkien muiden ominaisuuksiensa
lisäksi kuin valtava sekatavarakauppa. Kone kertoo lahjomattoman tarkasti
esimerkiksi myytyjen kahvien ja asuntovaunupaikkojen määrät. Järjestelmät
auttavat kartoittamaan tarpeita ja vähentämään hävikkiä.
Tapahtumien keskipisteessä
Leea Miettinen, 29, on kotoisin Hattulasta Hämeenlinnan
liepeiltä. Opiskeluvuosia hän vietti Tampereella. Koulutukseltaan Miettinen on palvelujen
tuottamisen ja johtamisen restonomi, ja koulutus on tukenut varsin hyvin
tehtävää suurtapahtuman koordinaattorina. Miettisen mielletään usein olevan
entinen Iso Kirja -opiston opiskelija.
– Kuulun siihen harvalukuiseen joukkoon IK:n työntekijöitä,
jotka eivät ole koskaan opiskelleet opistolla.
Miettinen teki toki aikanaan opinnäytetyönsä IK-opistolla. Suurtapahtumiin
liittyvät tehtävät ovat liittyneet osittain työnkuvaan alusta lähtien ja siitä
oli luontevaa jatkaa tapahtumakoordinaattorina, tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Kunkin juhannuskonferenssin valmistelu alkaa edellisenä syksynä,
kun toimikunnat alkavat kokoontua. Ne päättävät tapahtumien tilaisuuksien puhujista
ja musiikista. Toimikuntiin kuuluu vastuuhenkilöitä seurakunnista eri puolilta
maata.
Täyteen vauhtiin tapahtuman rakentaminen pääsee kevättalvella.
Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä tiuhempaan koordinaattorin puhelin laulaa ja
palaveria pukkaa.
Herätysliikkeen organisaatiot ovat tunnetusti varsin miesvaltaisia.
Minkälaista on olla nuori nainen tällaisessa kuviossa?
– Tilanne ei häiritse minua. Tulen kyllä hyvin toimeen
kaikkien kanssa, Miettinen sanoo.
– En keskity siihen, miksei järjestelyissä ole enempää
naisia. Minulla on tehtävä ja hoidan sen.
Nuorisotyö rohkaisee
Yksi Leea Miettisen sydämenasioita on valtakunnallinen
nuorisotyö, jota IK-opistolla tehdään Fifteen-leirien ja YC-tapahtuman kautta.
Myös Juhannuskonferenssi on tärkeä osa valtakunnallista työtä, ja United life
-illat samoin kuin myöhäisillan nuorisotilaisuudet olivat tänäkin vuonna mukavasti
kansoitettuja.
Myös nuorisotapahtumille nimetään tuottajat, jotka hyödyntävät
omaa kokemustaan ja kontaktejaan tapahtumien muodostamisessa.
– Minun mielestäni on hyvä lisäksi olla jokin
valtakunnallinen taho, joka katsoo kokonaisuutta. Nuorisotyövaliokunta on
tuottajille tuki ja selkäranka, josta voi myös kysyä tarvittaessa apua, Leea Miettinen
taustoittaa.
Tapahtumakoordinaattorin pirtaan kuuluva YC on elänyt uuden
nosteen aikaa viimeiset pari-kolme vuotta. Tapahtuman otsikko on Paint red, maalaa
punaiseksi. Ilmaisu nousee lähetystyön maailmasta, ja sillä tarkoitetaan johonkin
kaupunkiin tai alueeseen keskittymistä, ja sen saavuttamista evankeliumilla.
YC-tapahtumaan on luotu pidempää kaarta ja jatkuvuutta. Tapahtuman
teema on sama useamman vuoden peräkkäin.
– Nyt voidaan luontevasti palata viime vuoden opetuksiin ja
kuulla myös rohkaisevia tarinoita vuoden varrelta esimerkiksi kouluista ja
kaveriporukoista, mitä Jumala on siellä nuorten parissa tehnyt.
Minkälaisia toiveita tapahtuman osallistujilta tulee järjestäjille?
– Monenlaisia pieniä toiveita kyllä tulee. Toivotaan enemmän
penkkejä kentälle levähtämistä varten, ja myös lemmikkiparkkia toivotaan.
– Kysymyksiä tulee myös usein vaikkapa siitä, missä voi
ruokkia pientä lasta, tai miten pääsee suihkuun.
Takana ovat ne ajat, kuin kaikki konferenssissa söivät samaa
lihasoppaa. Jo vuosien ajan tapahtuman ravintolatarjonta on ollut varsin monipuolinen.
Miettinen kiittelee yhteistyöyrityksiä, jotka vuosi toisensa jälkeen tarjoutuvat
tulemaan alueelle.
Juhlavieraan perustarpeet ovat samat kuin aina: ihminen
tarvitsee viihtyäkseen ruokaa, lämpöä ja lepoa. Yleisin kysymys, jota
koordinaattorille tulee, on toive huonevarauksesta opiston mäellä. Siihen
vastaaminen on haastavaa: kaikki huoneet menevät käytännössä tapahtuman toteuttaville
talkoolaisille, joista monet ovat töissä jo päiväkausia ennen konferenssin
alkua.
Sisämajoitusta voidaan toki tarjota. Tämän vuoden uutuutena
olivat Keuruun vanhat kasarmirakennukset, joihin pystyttiin majoittamaan satoja
ihmisiä.
Tapahtumakoordinaattori ei kaipaa Ison Kirjan alueelle enempää
rakennuksia.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...