Koulutusmyönteisyys tullut jäädäkseen – oppisopimus auttaa aikuisia romaneja

Kulttuurivähemmistö viihtyy nyt opinnoissa

Romaninuoret liikkuvat luontevasti monikulttuurisissa kaveriporukoissa. Nuorisotyöntekijä Angelica Vironen on yksi jalkautuvaa työtä asemilla ja kauppakeskuksissa tekevistä nuorisotyöntekijöistä. Kuva: Valfrid Åkerlund / Shutterstock
Romaninuoret liikkuvat luontevasti monikulttuurisissa kaveriporukoissa. Nuorisotyöntekijä Angelica Vironen on yksi jalkautuvaa työtä asemilla ja kauppakeskuksissa tekevistä nuorisotyöntekijöistä. Kuva: Valfrid Åkerlund / Shutterstock
Toisen asteen tut­kintoja romaneil­la on jo paljon. Nyt pitäisi pääs­tä siihen, että ro­manit kouluttautuisivat enem­män myös ylemmillä asteilla, Ro­mano Mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund kuvailee roma­nien nykyistä koulutustilannetta.

 

Kuluvalla vuosituhannella ro­manien koulutustilanne on joka tapauksessa kohentunut huomat­tavasti. Romanitytöt suosivat hoi­va-alaa, pojille taas etenkin logis­tiikan ja tietojen käsittelyn alat näyttäytyvät tällä hetkellä hou­kuttelevina.

 

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat romanien parissa hiljalleen lisääntyneet. Suosittu on esimer­kiksi sosiaalialalle valmistava so­sionomin tutkinto.

 

Myös yliopistoissa opiskelee romaneja.

 

– Joukko on pieni, mutta kas­vava, Åkerlund kuvailee.

 

 

Koulumyönteisyys nousussa

Tuula Åkerlundin mukaan roma­nien parantunut koulutustilan­ne ei ole syntynyt sattumalta. Pe­rustuslain maininnalla oikeudes­ta omaan kieleen ja kulttuuriin on Suomessa psykologista merkitys­tä, ja sivuvaikutuksena romanien parissa on syntynyt uudenlaista koulumyönteisyyttä.

 

– Romanit ovat alkaneet kokea, että koulujärjestelmä vihdoinkin huomioi heidätkin. Vuosikymme­nien ajanhan tunne on ollut se, että kaikki pitää omaksua päävä­estöläisen identiteetin kautta.

 

Kulttuurivähemmistön asen­teet eivät silti muutu hetkessä. Monilla vanhemmilla on itsellään karvaita kokemuksia koulusta ja eriarvoisuuden taakan kantami­sesta, ja käsitykset kulkevat per­heessä eteenpäin.

 

– Tiedän, että suurin osa ro­manivanhemmista on sitä miel­tä, että lasten on käytävä kouluja. Tästä huolimatta on paljon sitä, että ei riittävästi seurata, tuleeko läksyt tehtyä ja mennäänkö ajois­sa nukkumaan.

 

– Nämä ongelmat korostuvat, kuten muuallakin yhteiskunnas­sa, yksinhuoltajaperheissä. Aikuinen elää sen oman tuskansa kanssa, eivätkä resurssit aina rii­tä huolehtimaan lapsen koulun­käynnistä.

 

 

Tukea tarvitaan yhä

Åkerlund toteaa, että useimmat romaninuoret tarvitsisivat kou­lussa erityistä tukea juuri koulu­tuksen ja ammatinvalinnan kysy­myksissä.

 

– Kotien ammattimallit voi­vat olla hyvin suppeita. Jo varsin varhain, 11–12-vuotiaalle lapselle, tulisi kertoa minkälaisia mah­dollisuuksia opiskeluun ja työelä­mään pääsemiseen on olemassa. Olisi mahtavaa, jos opinto-ohjaa­jilla ja opettajilla olisi jaksamista tällaiseen.

 

Åkerlundin mukaan romani­lasten ja nuorten lahjakkuuksia ei myöskään aina tunnisteta. Esimerkiksi kielellinen, matemaat­tinen tai taiteellinen lahjakkuus jäävät huomaamatta, joskus nuo­relta itseltäänkin.

 

 

Oppisopimus vetää

Viime vuosina erilaiset oppisopi­muskoulutukset ovat osoittautu­neet toimiviksi koulutuspoluiksi monille romaneille.

 

– Aikuiset haluavat opiskella, ja oppisopimus mahdollistaa työn­teon ja perheen toimeentulon, Tuula Åkerlund kuvailee.

 

– Tietoisuus tästä mahdolli­suudeta on romaniyhteisössä li­sääntynyt, ja meillekin tulee jatkuvasti kyselyjä.

 

Eräs haaste romaneilla liittyy edelleen eriarvoisuuteen: opintoi­hin liittyviä työharjoittelupaikko­ja on hankalaa saada, ja erityisesti romaninuorilla ne ovat kiven alla.

 

– Edelleen romanit kohtaavat viikoittain myös eriarvoisuutta ja suoranaista rasismia.

 

 

Anssi Tiittanen






”Romaninuoret monikulttuurisissa porukoissa”

 

Romano Missio tekee nykyisin saavuttavaa työtä romaninuor­ten parissa. Järjestön työnteki­jät jalkautuvat kauppakeskuk­siin ja asemille, missä romani­nuoria liikkuu – nykyisin usein värikkäissä porukoissa.

 

– Romaninuoret liikkuvat ny­kyisin yhä useammin maahan­muuttajanuorten kanssa, nuori­sotyöntekijä Angelica Vironen kuvailee.

 

Joillekin kauppakeskusten nuorille koulunkäynti ei maita, ja elämä saattaa näyttäytyy pää­määrättömänä ajautumisena.

 

– Jotkut eivät oikein tiedä, mitä elämältä haluaisivat.

 

Toisaalta Angelica Virosen mukaan keskuksissa näkee myös paljon nuoria, joilla elä­mänhallinta on kohdallaan ja asiat ovat hyvin.

 

– Nyt nuorten parissa on vain sellainen trendi, että hengail­laan asemilla ja ostareilla.

 

 

”Rajoja tarvitaan”

Romano Mission jalkautuneil­la työntekijöillä on työasut ja kaulassaan työnkuvasta kerto­va ”virkamerkki” kaduilla liikku­essa. Nuoret suhtautuvat kadul­la työskenteleviin nuorisotyön­tekijöihin positiivisesti.

 

– Keskustelut ovat avoimia. Moni kertoo kuulumisistaan ja murheistaan. Välillä iloitaan yh­dessä, kun elämässä on tapah­tunut jotain positiivista, Angeli­ca Vironen kertoo.

 

Etsivät nuorisotyöntekijät saavuttavat myös pääväestön nuoria ja maahanmuuttajanuo­ria. Juttuseura ja välittäminen kelpaavat kaikille.

 

Nuorten lisäksi tutuksi tule­vat myös perheet.

 

– Olemme perheiden tuke­na. Jos tiedämme jonkin kodin asettaneen nuorelle rajoituksia, huomautamme, jos näemme nuoren rikkovan niitä.

 

– Nuoret kaipaavat aikuisuut­ta ja rajoja.




32/2019

UutisetIsraelin-matka toi aikanaan yhteen Simone Ferreira Mattoksen ja Mika Pesosen.
MuutFrisbeegolfin SM-kisat hei­tettiin Keuruulla IK-opiston Iso Heitto -kentällä toissa viikolla torstaista sunnuntaihin.

SM-kisojen osallistujat pääse­vät kisaamaan aiemman...
MuutVankila, kidutus ja karkotus kotoa eivät saaneet Prem Tamangia kieltämään Jeesusta.
UutisetTalon pariskunnan näkynä oli perustaa paikka, jossa puhujat eri kristillisistä uskonsuunnista ja seurakunnista voivat julistaa ilosanomaa Jeesuksesta.
PikavisiittiOpiskelija-yrittäjä Miika-Markus Järvelä rakastaa keskustella kaikenlaisten
asiantuntijoiden kanssa - aiheeseen katsomatta.
MielipideAika ajoin nousee keskuste­lu pintaan muun muassa hel­luntaiherätyksen piirissä evan­kelistoista ja heidän asemastaan ja arvostuksesta tänä päivänä. Raamatussa tuosta jalosta viras­ta mainit...
MielipideMeidän uskovien elämässä olisi tärkeää ja arvokasta, että kokisim­me Jumalan sanan ja Hengen joh­datusta. Olisi myös tärkeää, että hengelliset aistimme olisivat har­jaantuneet erottamaan, mi...
MielipideKatso, minä sa­non teille: ”Nos­takaa silmänne ja katselkaa vai­nioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi” (John. 4:35). Ja hän sanoi heille: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Ru...
UutisetKaikissa seurakunnissa flamenco ei ole sallittua musiikkia.
MuutPerttu Läykki luottaa Jumalan johdatukseen ja huolenpitoon niin arjessaan kuin myös musiikinteossaan.
PääkirjoitusKesä on kääntynyt syksyyn. Näin siitä huolimatta, vaikka kaikkia toiveita ja tavoitteita, jotka kesälle ennalta asetimme ei olisi saavutettu. Taaksemme jäänyt aika on ohi ja alkavan syksyn jälkeen...
KolumniOlen miettinyt paljon ihmisten johtamista. Seurakunnassakin johdetaan, vaikka jotkut sanovat, että kyse on vain palvelemisesta. Toki näin on. Silti asioita ja ihmisiä tulee johtaa. Raamattukin puh...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja