Mitä on hengellinen väkivalta? Millaista se oli helluntailiikkeessä
takavuosina, ja esiintyykö sitä yhteisöissämme edelleen? Miten hengellisen
väkivallan traumoista voi toipua?
Muun muassa näihin kysymyksiin
tartuttiin 21. huhtikuuta Turvallinen yhteisö -seminaarissa Keravan
helluntaiseurakunnassa.
Hengellisten yhteisöjen kieroutumia on
puitu viime aikoina kirjoissa ja mediassa, mutta nyt helluntailiikkeessä
harjoitettiin itsetutkistelua ensimmäistä kertaa yleisötilaisuuden muodossa
Helluntaikirkon ja Avainmedian aloitteesta.
– Tarkoitus on katsoa peiliin ihan
huolella ja samalla arvioida sitä, onko kritiikki ollut tasapainoista vai yli-
tai alimitoitettua, juontaja Niilo Närhi määritteli.
Kuin avoimuuden takeeksi päivän
paneelikeskusteluun oli kutsuttu aihetta teoksissaan käsitelleet kirjailijat Terho Miettinen ja Aila Ruoho sekä helluntailiikkeessä kasvanut ja siitä myöhemmin erkaantunut
seurakuntaneuvos Thorleif Johansson.
Päivän pääpuhujana toimi kanadalaisen
yliopiston professori ja vaativan erityistason psykoterapeutti Heidi McKendrick, joka asiantuntemuksensa lisäksi jakoi
noin sadalle kuulijalle värikkäitä kokemuksia omasta helluntaihistoriastaan
Jeesuksen toista tulemusta käsittelevine lasten värityskirjoineen ja
hameenhelman pituuden mittaamisineen.
Avoimesta epäkohtien käsittelystä huolimatta seminaari oli hoitava
ja huumorin sävyttämä.
Miksi vain osa kokee trauman?
Heidi McKendrick totesi hengellisen trauman eli sielun haavan
vievän monesti hengelliseen kriisiin, johon voivat liittyä myös uupumus ja
masennus. Traumojen synty on aina yksilöllinen, ja usein jollakin muulla
elämänalueella haavoittuneet saavat helpommin myös hengellisiä traumoja.
McKendrick kertoi, että psykoterapiassa on tutkittu, miksi samoista
tilanteista jää toiselle trauma ja toiselle ei.
– Voi olla, että esimerkiksi jonkun lapsen kohdalla on ollut eri
herkkyyskausi, kun jotkut tapahtumat ovat tapahtuneet. Asiaan voivat vaikuttaa
myös persoonallisuuden piirteet tai se, että jollakin ollut empatiaa perheen
ulkopuolella. Se voi olla ratkaisevaa siinä, miksi hän ei traumatisoitunut.
McKendrickin mukaan hengellisen väkivallan kokemus on sen uhrille
äärimmäisen traumatisoiva, sillä kun vyyhtiin sotkettu Jumalakaan ei ehkä
lohduta häntä, yksinäisyys on syvää.
Traumasta voi kuitenkin eheytyä, kun sitä saa purkaa turvallisessa
ympäristössä. Vähitellen suruprosessin tavoin kokemus saa uuden merkityksen.
– Yksi tyypillinen uusi merkitys on alkaa auttaa muita, jotka ovat
kokeneet samaa.
Helmasyntinä
suorituskeskeisyys
Mitkä sitten ovat olleet tai ovat ne Helluntaiherätyksen
toimintamallit, joilla on kenties pohjimmiltaan tarkoitettu vain hyvää mutta
saatu ihmisiä rikki ja karkotettua seurakunnista?
Moni hengellisen väkivallan piirre sopii helluntailiikettä paremmin
kulttimaisiin lahkoihin, joilla on yksi kontrolloiva johtaja. Silti osa niistä,
kuten autoritäärinen johtamistyyli, kirjoittamattomat säännöt tai
lakihenkiset synti- ja sääntölistat, joihin seminaarin vastuuhenkilötkin olivat
kasvuvuosinaan törmänneet, nousivat esiin osana liikkeen historiaa.
McKendrick kommentoi myös helluntailaisuuden taipumusta
suorituskeskeisyyteen, joka pohjimmiltaan heijastaa vääristynyttä jumalakuvaa.
– Kysytään, mitä kuuluu, ja toinen vastaa,
että Herra on hyvä. On ajateltu, että omilla tunteilla ei ole mitään
merkitystä. Haavat pyritään kätkemään. Voi olla, ettei ihminen pysty olemaan
heikko ja haavoittuva edes Jumalan edessä, kun kuva hänestä on vääristynyt,
luennoitsija totesi ja sanoi itsekin omaksuneensa lapsena ankaran
jumalakuvan, johon kytkeytyi jatkuva riittämättömyyden kokemus.
Nykyongelmat valtarakenteissa?
Päivän aikana todettiin, että liikkeen
raikuleimmat vuodet lastenleirien yörukouskokouksineen ja lakihenkisine syntilistoineen
ovat takanapäin. Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen korosti, että siitä huolimatta on tärkeää
kysyä, mikä nykypäivän helluntailaisuudessa kaihertaa ihmisiä ja miten
yhteisöistä saataisiin entistä turvallisempia.
– Jotta tavoitteeseen
päästään, on katsottava, mitä vahinkoa olemme tehneet tai mitä haasteita nyt
on.
Yleisöstä nousi
yhtenä nykyhaasteena esiin valtarakenteet. Kyseltiin muun muassa, pitäisikö
vanhimmiston elinikäinen jäsenyys muuttaa määräaikaiseksi, jotta hengellisen
väkivallan mahdollisuus vähenisi.
Riihimäkeläinen Minna Mantila kertoi seminaarin tauolla miettineensä
paljon seurakunnallista vallankäyttöä.
– Ei välttämättä ole
tarkoitus olla autoritäärinen, mutta silti ihminen voi kokea sen autoritäärisenä.
Mantila kertoi
tulleensa seminaariin oikeastaan juuri valtaan liittyvien ongelmien vuoksi.
– Eivät nämä ole pelkästään menneisyyttä. Itse haluaisin olla
siinä joukossa, joka olisi ehkäisemässä sitä, ettemme enää tee väkivallan
uhreja, vaan enemmänkin voisimme muuttua turvalliseksi yhteisöksi, joka on se
tavoite.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...