Kasvanut itsetunto auttaa romaneja kohti parempaa huomista

Korhoset kaikista köyhimpien asialla

Evankeliumia viedään romanikyliin aina yhdessä aineellisen avun kanssa, mutta samalla kannustetaan ihmisiä parantamaan itse omia elinolojaan. - Olennaista on työn pitkäjänteisyys, Korhoset vahvistavat. Kuva: Korhosten albumi
Evankeliumia viedään romanikyliin aina yhdessä aineellisen avun kanssa, mutta samalla kannustetaan ihmisiä parantamaan itse omia elinolojaan. - Olennaista on työn pitkäjänteisyys, Korhoset vahvistavat. Kuva: Korhosten albumi

Postilakko teki hallaa Fidan perinteiselle Toivon kipinä -keräykselle romanikylien hyväksi.

Toivon kipinä. Se on todellakin osuva nimi Itä-Euroopan romani­kyliä auttavalle kampanjalle, Klaus ja Satu Korhonen huomaavat jälleen kuin uusin silmin kesken haastattelun.

 

– Vaikka olisi kurjatkin olot, toivo ratkaisee sen, jaksavatko ihmiset kurotella kohti parempaa huomista. Kampanjalla kerätty apu on kuin kipinöitä parempaan huomiseen, Klaus Korhonen innostuu.

 

Kahteentoista Itä-Euroopan maahan kohdistuvan Toivon
kipinä -työn viemä apu on ympäri­vuotista, mutta joulu­kampanja on erittäin merkittävä osa työtä. Tänä vuonna on ollut vähän hätä kädessä.

 

– Postilakon aikana Fida ei saanut tietoa menemään ihmisille, Korhoset kertovat.

 

Onneksi lakko päättyi tämän haastattelun kirjoittamisaikana.

 

Toivon kipinän toiminta­malliin kuuluu, että Suomesta kerätään varoja lahjapusseja varten sekä lisäksi lämpimiä asusteita. Sukkien, lapasten ja kaulaliinojen oheen pusseihin tulevat muut tavarat ostetaan Romaniasta paikallisista kaupoista. Pussin hinnaksi tulee 5–10 euroa keräyksellä saaduista varoista riippuen.

 

– Monelle lapselle se on joulun ainoa lahja. Sillä, että pussissa on uudet sukat tai lapaset, joista voimme sanoa, että nämä on sinua varten rakkaudella tehty, on iso merkitys, Satu Korhonen kertoo.

 

– ”Siunausta! Tulettehan ensi vuonnakin”, lapset huutavat kylän­raitilla.

 

Kylmä, lika ja nälkä vaivaavat

Romanikylissä auttamisen kes­kiössä ovat olleet juuri lapset, joista monet juoksentelevat kylän mutaisilla ja välillä jäisilläkin kujilla paljaat jalat saappaissa tai pahimmillaan kokonaan ilman kenkiä.

 

Vielä vakavampaa on kuitenkin se, että kaikki lapset eivät pääse kouluun tai koulunkäynti jää kesken eivätkä lapset opi lukemaan.

 

– Itsekin lukutaidottomat vanhemmat eivät tue lasten koulunkäyntiä, vaan lapsista koetaan olevan enemmän hyötyä kodin töissä, Satu Korhonen kuvailee.

 

Toivon kipinä -varoilla muun muassa tuetaan romanilasten
iltapäiväkerhoja, joissa lapset tekevät läksyjä, saavat tukiopetusta ja aterian ja pääsevät pesulle.

 

– Likaisuus on yksi romanien syrjinnän syy, Klaus Korhonen huomauttaa.

 

– Iltapäiväkerhossa käyvät lapset kokevat olevansa arvokkaita eivätkä halua lähteä kerjäämään elantoa saadakseen. Emme tiedä työn piiristä yhtäkään, joka olisi enää niin tehnyt.

 

Iltapäiväkerhossa myös kerrotaan lapsille Jeesuksesta. Ilosanoma kulkee lasten mukana heidän koteihinsa, ja usein syntyy seurakunta. Monia vanhempia on raitistunut uskoontulon myötä.

 

Romanien omille seurakunnille on tarvetta, sillä Romanian 2–3 miljoonaa romania eivät useinkaan ”mahdu” vanhan kulttuurikansan, romanialaisten, helluntai- tai baptistiliikkeen hienoihin kirkkoihin.

 

Myös kieli rajaa romaneja pois romanialaisseurakunnista.

 

– Romanilasten äidinkieli on tavallisesti romanikieli ja romanian kieli opitaan mahdollisesti vasta koulussa, Korhoset kertovat.

 

– Romanijumalanpalveluksissa on paljon lauluja ja runon­lausuntaakin romanikielellä. Ilma­piiri on tunteikas. Ihmisillä on kova Sanan nälkä.

 

Romanit lähes poikkeuksetta kunnioittavat Jumalaa ja seura­kuntia eivätkä pidä kristittyjen välisistä raja-aidoista. Korhoset kertovat, että helluntailiike saavuttaa erityisesti romanien sydämiä – helluntaiseurakunnissa käytetyt sanat ja uskon ilmaisu­tavat tulevat lähelle tunne-elämää.

 

Polttopuita ja äitiyspakkauksia

Merkittäviä avustustapoja romani­kylissä ovat joululahja­kassien lisäksi esimerkiksi poltto­puiden toimittaminen ja sairauden­hoitokuluissa auttaminen.

 

Naisten asema monilapsisten perheiden huoltajina on usein ahdas ja raskas. Eri puolilta Suomea onkin kerätty romanikyliin äitiyspakkauksia nimenomaan naisia auttamaan.

 

– Naisten sydämet aukeavat ihmeellisellä tavalla, kun viemme jotakin lapsille, Satu Korhonen kertoo.

 

Joskus kyse on siitä, onko autettavalla ylipäätään kattoa päänsä päälle – eräskin vanha nainen nukkui taivasalla halkopinon päällä. Joskus auttaminen on taas meidän näkökulmastamme katsoen pientä.

 

– Yhteen kylään on ostettu jo pitkään jouluksi kaksi isoa sikaa jouluateriaksi. Kylä on ollut aina todella köyhä, eikä siellä ole ollut tapana käydä koulua. Nyt kylässä on kerhotoimintaa lapsille.

 

Korhoset painottavat, että pitkä­jänteisen työn avaimena on juuri koulutus. Iltapäiväkerhojen pitämisen lisäksi lapsille opetetaan myös esimerkiksi musiikkia ja puutöitä.

 

– Moni romanilapsi on menestynyt koulussa hyvin ja on lapsityön ”jatkeena” tarjotulla koulutuksella pystynyt hankkimaan itselleen ammatin esimerkiksi rakennusurakoitsijana.

 

EU-rakennusten lukitut ovet

Romania on kuulunut Euroopan unioniin vuoden 2017 alusta alkaen, samoin kuin Bulgaria, jossa Fida myös tekee työtä roma­nien parissa. Itä-Euroopan maiden pääsy EU:n jäseneksi ei ole kuitenkaan juuri näkynyt romanikylissä, Korhoset sanovat.

 

– Minun havaintoni on, että EU:n apu ei yllä köyhimpiin romani­yhteisöihin, ja arvelen, että romanijärjestöissä apua hallinnoivat hyväosaisimmat ihmiset. Apu jää jonnekin välille, Klaus Korhonen sanoo.

 

– EU:ta myös sumutetaan. Kylässä voi olla kyltit ison rakennuksen edessä, että se on rakennettu EU-varoin, ja rakennusta juhlitaan isosti, mutta sitten ovet laitetaan lukkoon, Korhonen jatkaa.

 

Toivon kipinä -kampanjan apu Romaniassa kanavoidaan romanian­saksalaisten Robert ja Elena Krausin perustaman
Betlehem-säätiön kautta.

 

– Säätiöllä on noin sata paikallista vapaaehtoista, jotka ovat varttuneet avun piirissä ja ha­luavat nyt jakaa samaansa hyvää eteenpäin, Satu Korhonen kertoo.

 

Avain toivoon

Korhosten vierailut Romanian romanikylissä alkoivat vuonna 2010. Heidän aiemmasta asuinpaikastaan Itävallasta oli helppoa käydä muissa keskisen Euroopan maissa. Nykyään pariskunta käy Suomesta Romaniassa noin kolme kertaa vuodessa.

 

– Kun jäin eläkkeelle, totesin, että olen vuosikymmenet päässyt palvelemaan lähinnä hyvinvoivia, rikkaita ihmisiä ja että on korkea aika palvella kaikista köyhimpiä, pitkän uran pastorina ja seurakunnanjohtajana Suomessa sekä lähetystyöntekijänä ulkomailla tehnyt Klaus Korhonen kertoo.

 

Hän keskittyy Romanian-työssä avustustyön lisäksi erityisesti seura­kuntien varustamiseen ja raamatunopetukseen.

 

Korhoset kertovat, että avustus­matkojen pysäyttävimpiä hetkiä ovat oikeastaan kotiin­paluut, varsinkin joulunaikaan. Suomalaisen joulun yltäkylläisyys – ja siitä huolimatta joskus kuuluva ihmisten valitus – saa nieleskelemään kyyneleitä, Satu Korhonen sanoo.

 

– Suomessa suihkussa käydessäni kiitän puhtaasta vedestä, Klaus Korhonen toteaa.

 

– Romanilapsilla ei ole edes WC-tiloja, erityisesti terveys­kasvatukseen Romanian-työssä keskittyvä Satu Korhonen lisää.

 

Korhoset eivät kuitenkaan halua liikaa korostaa Romanian romanien kurjia oloja. Romanialla on maana paljon mahdollisuuksia edistää kaikkien kansalaistensa oloja ja hyvinvointia. Maassa on suotuisa ilmasto, luonnon­rikkauksia ja hyvä koululaitos.

 

– Avain tulevaisuuden toivoon on Jumalan rakkauden voima ja vahva johtaminen, joiden kautta romanit saavat ymmärryksen, että heille kuuluu nykyistä parempi elämä. Pelastuksen vastaan­ottaminen on aina radikaali ratkaisu ja elämänmuutos, Korhoset toteavat.

 

fida.info/lahjoita/sytyta-toivon-kipina/



Anna Lehtinen


Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan