Helluntaiseurakuntien
Juhannuskonferenssi järjestettiin jälleen toissa viikolla Keuruulla.
Suurtapahtuma kokosi oletetusti vähemmän kävijöitä kuin
viime vuonna. Tapahtumassa kuultiin tänä vuonna kenties ensimmäistä kertaa
vakavahenkistä jutustelua siitä, onko Juhannuskonferenssin tulevaisuus uhattuna.
Säät olivat tapahtumalle epäsuosiolliset jo neljättä vuotta
peräkkäin. Muina päivinä aurinko ajoittain porotti korventavasti kuluvan
kauniin kesän hengessä, mutta tärkeä juhannusaatto oli kohtalokkaan kolea ja
sateinen.
Perjantai-iltapäivällä päiväpaikoitusalueella oli viitisen
sataa ajoneuvoa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, jolloin silloinkin
vietettiin Juhannuskonferenssia totuttua hiljaisemmissa merkeissä.
Juhannuskonferenssin kävijämäärän oletettu lasku näkyi myös
Aikamedian myymälässä, jossa vieraili selvästi vähemmän asiakkaita kuin viime
vuonna. Trendi on ollut laskeva jo useana vuonna peräkkäin.
Opiston rahasampo?
Huolet Juhannuskonferenssin tulevaisuudesta saivat
alkusysäyksen keväällä IK-opiston taustayhdistyksen Iso Kirja ry:n hallituksen
varapuheenjohtajan Matti Kankaanniemen kirjoitettua aiheesta Paimen
Plus -lehdessä (2/2018).
”Mikäli Iso Kirja ei saa talouttaan nousuun ja joutuu
turvautumaan radikaaleihin toimenpiteisiin, konferenssialueesta luopuminen on
väistämätöntä. Velkojen hoitokyvyttömyyshän johtaa vaihtoarvoisen omaisuuden
realisointiin ja käyttöön velkojen vähentämiseksi.
On siis selvää, että myös Juhannuskonferenssi on
kriisissä”, Kankaanniemi kirjoitti.
– Tuntuu, että artikkelista on luettu vain tämä kohta,
Kankaaniemi sanoo tapahtuman jälkitunnelmissa ja kertoo saaneensa paljon
huolestuneita yhteydenottoja niiltä, joille konferenssi merkitsee paljon.
Kankaanniemi painottaa, että Juhannuskonferenssi itsessään
on kannattava tapahtuma. Sen merkitystä on kuitenkin yhdistyksen taholta
kenties vähätelty julkisuudessa, koska ei ole haluttu luoda mielikuvaa Isolle
Kirjalle käyttöpääomaa suoltavasta rahasammosta.
Kankaanniemen mukaan yleisöllä on puutteellista tietoa Ison
Kirjan kokonaisuudesta. Kaiken ytimessä on opistotoiminnan kannattavuus.
– Jos opisto menee nurin, konkurssissa alue menee
velkojille. Silloin konferenssia ei enää ole, Kankaanniemi tähdentää.
– Taloudellinen uhka on aivan todellinen.
Iso Kirja ry:llä on velkaa tällä hetkellä noin 2 miljoonaa
euroa.
Sidottu Keuruulle
Juhannuskonferenssin siirtäminen Keuruulta johonkin muuhun
paikkaan pulpahtaa joskus esiin kahvipöytäkeskusteluissa, tosin jutustelut
jäävät useimmiten melko lyhyiksi.
– Alue on hankittu aikanaan aika laajalla yhteisellä
päätöksellä, suurjuhlia varten, Iso Kirja ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo
Tikka sanoo.
– Suurkokoontumisen edellytys on, että tietyt rakenteet
ovat valmiina.
Kiertävän suurtapahtuman malliin Tikka ei usko. Keski-Suomen
lestadiolaisetkin järjestävät oman tapahtumansa nykyisin Isossa Kirjassa
pitkälti juuri toimivien tapahtumapuitteiden vuoksi. Heinäkuisesta
tapahtumasta on tehty yli kymmenen vuoden sopimus.
Timo Tikka painottaa, että Ison Kirjan alueesta luopuminen
olisi ”äärimmäinen tapaus”, joskin sen välttäminen vaatii havahtumista ja
opiston talouden saattamista kuntoon.
Yhdistyksen kassatilanne on ollut viime aikoina kriittinen.
Vajeita on paikkailtu lomautuksilla.
Lisää kannattavuutta
Minkälaisia mahdollisuuksia Juhannuskonferenssin taloutta
olisi kehittää entisestään?
– Olisi tärkeää, ettei tapahtumassa tule sellaista
tunnetta, että tämä on jokin varainkeruupaikka, vaan että juhannuksena Keuruulla
on mahdollisuus tavata ystäviä ja olla mukana hyvissä hengellisissä
tilaisuuksissa, Timo Tikka sanoo.
– Tältä pohjalta toimintaa haluttaisiin tukea
taloudellisesti myös jatkossakin. Tämä on haaste meille järjestäjille.
Kävijä maksaa jo tapahtumassa perusasioista kuten
pysäköinnistä ja ruokailusta. Alueelle jäävä euromäärä kävijää kohden on silti
melko vaatimaton, Matti Kankaanniemen arvion mukaan korkeintaan joitain
kymmeniä euroja.
– Asiaa on työstetty paljon. Mitään erityistä helppoa ja
selkeää keinoa parantaa kannattavuutta ei ole löydetty.
– Yksi mahdollisuus on tarjonnan kehittäminen, että se osuisi
osallistujan tarpeisiin vielä paremmin.
– Sitä olen sanonut, että jos meillä on esimerkiksi kolmenkymmenen
metrin pitsajonot, se on merkki siitä, että on liian vähän pitsapisteitä.
Ison Kirjan tilanteessa on nähtävissä myös
valonpilkahduksia.
– Kysymys ei ole isoista tarpeista. Jo parinkymmenen
opiskelijan lisäys vuodessa tekisi paljon.
Helsingin toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Uusina
ideoina on heitetty myös muun muassa maahanmuuttajien koulutusta.
– Melkein kaikki hengellisesti merkittävä tapahtuu Suomessa
nyt maahanmuuttajien parissa. Tämän pitäisi alkaa näkyä myös koulutustarpeina.
Kentällä on Kankaanniemen mukaan ollut uudenlaista positiivisuutta
– sellaista ovat sisältäneet myös hänen saamansa yhteydenotot. Opistoa ja
tapahtumia halutaan pitää esillä. Myös yhteistyö seurakuntien kanssa on
kehittymässä muun muassa leiritoiminnan puitteissa.
– Uskallan ainakin sanoa, ettei Juhannuskonferenssi missään
tapauksessa ole nyt välittömässä vaarassa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...