Konferenssi sidoksissa opistotoiminnan kannattavuuteen

Takkeja tarvittiin taas juhannusaattona. Juhannuskonferenssi on lasten ja perheiden juhla, mutta tapahtuman toteutuminen vaatii paljon vapaaehtoistyötä ja taloudellisesti vakaan taustayhdistyksen. Kuva: Joonatan Kuosmanen

Helluntaiseurakuntien Juhannuskonferenssi järjestettiin jälleen toissa viikolla Keuruulla.

Suurtapahtuma kokosi oletetusti vähemmän kävijöitä kuin viime vuonna. Tapahtumassa kuultiin tänä vuonna kenties ensimmäistä kertaa vakavahenkistä jutustelua siitä, onko Juhannuskonferenssin tulevaisuus uhattuna.

Säät olivat tapahtumalle epäsuosiolliset jo neljättä vuotta peräkkäin. Muina päivinä aurinko ajoittain porotti korventavasti kuluvan kauniin kesän hengessä, mutta tärkeä juhannusaatto oli kohtalokkaan kolea ja sateinen.

Perjantai-iltapäivällä päiväpaikoitusalueella oli viitisen sataa ajoneuvoa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, jolloin silloinkin vietettiin Juhannuskonferenssia totuttua hiljaisemmissa merkeissä.

Juhannuskonferenssin kävijämäärän oletettu lasku näkyi myös Aikamedian myymälässä, jossa vieraili selvästi vähemmän asiakkaita kuin viime vuonna. Trendi on ollut laskeva jo useana vuonna peräkkäin.

Opiston rahasampo?

Huolet Juhannuskonferenssin tulevaisuudesta saivat alkusysäyksen keväällä IK-opiston taustayhdistyksen Iso Kirja ry:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Kankaanniemen kirjoitettua aiheesta Paimen Plus -lehdessä (2/2018).

”Mikäli Iso Kirja ei saa talouttaan nousuun ja joutuu turvautumaan radikaaleihin toimenpiteisiin, konferenssialueesta luopuminen on väistämätöntä. Velkojen hoitokyvyttömyyshän johtaa vaihtoarvoisen omaisuuden realisointiin ja käyttöön velkojen vähentämiseksi.

On siis selvää, että myös Juhannuskonferenssi on kriisissä”, Kankaanniemi kirjoitti.

– Tuntuu, että artikkelista on luettu vain tämä kohta, Kankaaniemi sanoo tapahtuman jälkitunnelmissa ja kertoo saaneensa paljon huolestuneita yhteydenottoja niiltä, joille konferenssi merkitsee paljon.

Kankaanniemi painottaa, että Juhannuskonferenssi itsessään on kannattava tapahtuma. Sen merkitystä on kuitenkin yhdistyksen taholta kenties vähätelty julkisuudessa, koska ei ole haluttu luoda mielikuvaa Isolle Kirjalle käyttöpääomaa suoltavasta rahasammosta.

Kankaanniemen mukaan yleisöllä on puutteellista tietoa Ison Kirjan kokonaisuudesta. Kaiken ytimessä on opistotoiminnan kannattavuus.

– Jos opisto menee nurin, konkurssissa alue menee velkojille. Silloin konferenssia ei enää ole, Kankaanniemi tähdentää.

– Taloudellinen uhka on aivan todellinen.

Iso Kirja ry:llä on velkaa tällä hetkellä noin 2 miljoonaa euroa.

Sidottu Keuruulle

Juhannuskonferenssin siirtäminen Keuruulta johonkin muuhun paikkaan pulpahtaa joskus esiin kahvipöytäkeskusteluissa, tosin jutustelut jäävät useimmiten melko lyhyiksi.

– Alue on hankittu aikanaan aika laajalla yhteisellä päätöksellä, suurjuhlia varten, Iso Kirja ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Tikka sanoo.

– Suurkokoontumisen edellytys on, että tietyt rakenteet ovat valmiina.

Kiertävän suurtapahtuman malliin Tikka ei usko. Keski-Suomen lestadiolaisetkin järjestävät oman tapahtumansa nykyisin Isossa Kirjassa pitkälti juuri toimivien tapahtumapuitteiden vuoksi. Heinäkuisesta tapahtumasta on tehty yli kymmenen vuoden sopimus.

Timo Tikka painottaa, että Ison Kirjan alueesta luopuminen olisi ”äärimmäinen tapaus”, joskin sen välttäminen vaatii havahtumista ja opiston talouden saattamista kuntoon.

Yhdistyksen kassatilanne on ollut viime aikoina kriittinen. Vajeita on paikkailtu lomautuksilla.

Lisää kannattavuutta

Minkälaisia mahdollisuuksia Juhannuskonferenssin taloutta olisi kehittää entisestään?

– Olisi tärkeää, ettei tapahtumassa tule sellaista tunnetta, että tämä on jokin varainkeruupaikka, vaan että juhannuksena Keuruulla on mahdollisuus tavata ystäviä ja olla mukana hyvissä hengellisissä tilaisuuksissa, Timo Tikka sanoo.

– Tältä pohjalta toimintaa haluttaisiin tukea taloudellisesti myös jatkossakin. Tämä on haaste meille järjestäjille.

Kävijä maksaa jo tapahtumassa perusasioista kuten pysäköinnistä ja ruokailusta. Alueelle jäävä euromäärä kävijää kohden on silti melko vaatimaton, Matti Kankaanniemen arvion mukaan korkeintaan joitain kymmeniä euroja.

– Asiaa on työstetty paljon. Mitään erityistä helppoa ja selkeää keinoa parantaa kannattavuutta ei ole löydetty.

– Yksi mahdollisuus on tarjonnan kehittäminen, että se osuisi osallistujan tarpeisiin vielä paremmin.

– Sitä olen sanonut, että jos meillä on esimerkiksi kolmenkymmenen metrin pitsajonot, se on merkki siitä, että on liian vähän pitsapisteitä.

Ison Kirjan tilanteessa on nähtävissä myös valonpilkahduksia.

– Kysymys ei ole isoista tarpeista. Jo parinkymmenen opiskelijan lisäys vuodessa tekisi paljon.

Helsingin toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Uusina ideoina on heitetty myös muun muassa maahanmuuttajien koulutusta.

– Melkein kaikki hengellisesti merkittävä tapahtuu Suomessa nyt maahanmuuttajien parissa. Tämän pitäisi alkaa näkyä myös koulutustarpeina.

Kentällä on Kankaanniemen mukaan ollut uudenlaista positiivisuutta – sellaista ovat sisältäneet myös hänen saamansa yhteydenotot. Opistoa ja tapahtumia halutaan pitää esillä. Myös yhteistyö seurakuntien kanssa on kehittymässä muun muassa leiritoiminnan puitteissa.

– Uskallan ainakin sanoa, ettei Juhannuskonferenssi missään tapauksessa ole nyt välittömässä vaarassa.

Anssi Tiittanen