Anglikaanisen Englannin kirkon kuolemaa on ennustettu jo pitkään. Jumalanpalvelusten osallistujamäärä laskee tasaisesti ja on jo hälyttävän matala: tällä hetkellä kirkossa käy viikoittain vain 1,4 prosenttia englantilaisista.
Kirkossa, jolla on perinteisesti ollut keskeinen rooli ihmisten arjessa ja pyhässä.
Samaan aikaan uskonnottomana itseään pitävien kansalaisten määrä on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä vain kahdessa vuodessa. Kyselyjen mukaan vähintään 46 prosenttia englantilaisista ei katso kuuluvansa mihinkään uskontoon. Luku ylittää jo kristittyjen määrän.
Skotlannissa uskonnottomia on yli puolet kansalaisista.
Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Juha Meriläinen vieraili viime talvena tutustumassa Englannin kirkon nykytilanteeseen. Hän näkee monia syitä jumalanpalvelusten suosion hiipumisen taustalla.
– Nuoret sukupolvet ovat etäämpänä kristinuskosta kuin iäkkäät britit. Lisäksi Britanniaan tulee kasvavassa määrin maahanmuuttajia, joista valtaosa ei ole kristittyjä, Meriläinen luettelee.
– Myös esimerkiksi uskonnon yhteiskunnallisen aseman heikkeneminen sekä ateistien aggressiivinen, uskonnonvastainen propaganda saavat monet jättämään kirkon.
”Kirkosta tullut liia nuskonnollinen”
Koko kirkon kävijäkadosta huolimatta kirkon sisällä vaikuttavan evankelisen liikkeen keskuudessa esiintyy hengellistä herätystä.
Toimintatavoiltaan nämä evankeliset anglikaanit muistuttavat esimerkiksi pohjoismaisia vapaakristittyjä.
– Suurin kasvu tapahtuu seurakunnissa, jotka ovat näkemyksiltään evankelisia. Sen sijaan pahin alamäki on kohdannut ”liberaaleja” seurakuntia, toteaa Premier Christianity -lehden ja radiokanavan toimittaja Justin Brierley.
Kirkon evankeliset piirit istuttavat myös ahkerasti uusia seurakuntia. Esimerkiksi Alfa-kurssin keksimisestä tunnettu lontoolainen Holy Trinity Brompton -seurakunta listaa kotisivuillaan 32 jumalanpalvelusyhteisöä, joita se on kolmenkymmenen vuoden aikana istuttanut tai tukenut. Syyskuussa 2016 seurakunta aloittaa jälleen neljä uutta tytäryhteisöä.
Englantilainen kirkkososiologi Peter Brierley arvioi neljä vuotta sitten, että jopa 40 prosenttia Englannin kirkon aktiiveista käy seurakunnissa, joissa evankelinen uskontulkinta on hallitseva. Tällä hetkellä luku on todennäköisesti suurempi.
Kaikki eivät ole mielissään siitä, että evankelisten edustama konservatiivinen teologia ja herätyskristillinen toimintakulttuuri valtaavat alaa. Kesäkuussa Suomessa vieraillut uskontososiologi Linda Woodhead syyttää evankelista liikettä siitä, että tavalliset englantilaiset ovat kokeneet tulleensa kirkkonsa hylkäämäksi.
– Englannin kirkosta on tullut liian uskonnollinen. Se on vieraannuttanut monet, hän sanoo.
Juha Meriläinen tunnistaa mielialan. Hän muistuttaa, että evankelisten ja karismaattisten kristittyjen ohella Englannin kirkon sisällä on pitkään toiminut muitakin ryhmiä, kuten korkeakirkollisia katolisia anglikaaneja ja liberaaleja aktiivikristittyjä.
Nyt evankelisen kristillisyyden voimistuminen on muuttanut tasapainoa ja synnyttänyt myös negatiivisia reaktioita.
Englanti edellä, Pohjoismaat perässä?
Meriläinen kehuu Englannin kirkon uudistumiskykyä.
– Kirkkorakennuksia on uudistettu aiempaa monikäyttöisemmiksi ja kotoisemmiksi, ja niiden ovet pyritään pitämään jatkuvasti avoimina. Tavoitteena on, että ihmiset tulisivat kirkkoon, oli kyse sitten kerhoista, kokouksista, hiljentymisestä, jumalanpalveluksista tai vain juttuhetkestä teekupin äärellä.
– Seurakunnat myös järjestävät jumalanpalveluksia erilaisista traditioista tuleville ihmisille, niin korkeakirkollisia messuja kuin karismaattisia ylistystilaisuuksia.
Meriläinen toimii sihteerinä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuuskomiteassa, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kirkon uudesta organisaatio- ja toimintamallista. Komitealta toivotaan rohkeaa tarkastelua myös muiden maiden kirkkojen tekemiin ratkaisuihin.
Vaikka Englannin ja Pohjoismaiden kulttuureissa ja kirkoissa on merkittäviä eroja, kehityssuunnat ovat Meriläisen mukaan pääpiirteissään samankaltaisia. Merkittävin ero on siinä, kuinka pitkällä muutos on.
– Esimerkiksi kaupungistuminen, maahanmuutto, sekularisaatio ja moniarvoistuminen ovat jatkuneet Englannissa pidempään kuin Pohjoismaissa. Samoin monet kulttuuriset ja uskonnolliset virtaukset ovat vuosisatojen ajan saapuneet Englantiin aikaisemmin.
Siksi englantilaisen yhteiskunnan ja uskonnon tarkastelu voi antaa viitteitä pohjoismaisen kristillisyyden tulevaisuudesta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...