Eurooppa on myllerryksessä. Pakolaisvirrat sekä turvallisuus- ja taloustilanteet horjuttavat maanosamme vakautta. Myös juutalaisten tilanne Euroopassa on pahin sitten toisen maailmansodan.
Juutalaisia on asunut Euroopassa jo ennen ajanlaskun alkua. Heitä on kuitenkin vainottu ja tapettu Euroopassa enemmän kuin missään muualla. Vuosituhansia kestäneen antisemitismin, juutalaisvihan, on arvioitu kummunneen muun muassa kapinasta Jumalan valintaa kohtaan, epäluulosta juutalaisia kohtaan, kateudesta heidän menestystään kohtaan, tiedon puutteesta sekä vihasta Israelin valtiota kohtaan.
Juutalaisvastaisuus on jälleen kasvussa, ja se on nykyään voimakkainta muslimien keskuudessa. Antisemitismin lisääntymisen Euroopassa nähdään liittyvän erityisesti radikaalin islamin sekä äärioikeisto- ja äärivasemmistopuolueiden kasvuun. Antisemitismi ajaa diasporassa eli hajaannuksessa asuvia juutalaisia muuttamaan Israeliin, vaikka monet haluaisivat juutalaiset pois Lähi-idästä.
Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti, varsinkin sen noustessa uutisotsikoihin, lisää Israelvastaisuutta ja uhkaa juutalaisia kohtaan ympäri maailmaa.
Diasporassa asuvia juutalaisia syytetään usein siitä, mitä Israel tekee. Israelia arvostellaan usein ankarammin kuin muita maita muun muassa EU:ssa ja YK:ssa. Media luo Israelista kielteistä mielikuvaa puolueellisella uutisoinnilla, joka on vaikuttanut osaltaan antisemitismin kasvuun.
Elämää terroriuhan alla
Israel, jossa on sanan- ja uskonnonvapaus sekä naisilla tasa-arvoinen asema, elää jatkuvan terroriuhan alla. Israelilaisiin on kohdistunut esimerkiksi viime syyskuusta alkaen yli 180 puukotusta, noin 74 ampumista ja noin 38 autolla päälle ajamista.
Euroopassa asuu nykyään reilu miljoona juutalaista, kun heitä oli vielä ennen holokaustia noin yhdeksän miljoonaa. Monet Euroopan juutalaisista kokevat jälleen pelkoa ja uhkaa. Osa heistä pyrkii peittämään juutalaistaustansa, eikä Daavidin tähteä tai kipaa ole julkisesti enää turvallista pitää. Juutalaiset synagogat, koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja yleisötapahtumat joutuvat ylläpitämään jatkuvasti mittavia turvatoimia kaikkialla maailmassa.
Saksan juutalaisten johtaja totesi hiljattain, että Saksa, jonne on viime vuosikymmenten aikana muuttanut paljon venäjänjuutalaisia ja israelilaisia, ei ole enää turvallinen paikka juutalaisille. Kasvavan antisemitismin vuoksi monet juutalaiset ovat muuttaneet pois myös Ruotsista.
Juutalaisten maahanmuutto Euroopasta Israeliin on ollut vilkkainta viime vuosina Ranskasta, jossa on nykyään Euroopan suurin juutalaisyhteisö (475 000). Vaikka Ranskan väestöstä juutalaisia on vain hyvin pieni osa, silti yli 50 prosenttia rasistisista viharikoksista kohdistuu heihin.
Antisemitismi on voimistunut myös muualla Euroopassa, kuten Britanniassa, Belgiassa ja Unkarissa. Kahden viime vuoden aikana lähes 20 000 juutalaista on muuttanut Euroopasta pois.
Suomessa juutalaisilla on kuitenkin ollut vielä melko turvallista asua ja elää.
Kaivattu Messias
Me kristityt ja juutalaiset uskomme samaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan, mutta Messias-kysymys on vienyt meidät kovin kauas toisistamme.
Vaikka Jeesus ja hänen ensimmäiset seuraajansa olivat juutalaisia, kristinusko alkoi melko pian loitontua juuristaan levittyään pakanain keskuuteen. Monet kristityt ajattelivat, että Jumala on perunut liittonsa Israelin kanssa, kun juutalaiset eivät kansana uskoneet Jeesuksen olevan odotettu Messias. Juutalaisten ajateltiin olevan syyllisiä Jeesuksen ristinkuolemaan ja näin ansaitsevan rangaistuksen ja kohtaamansa kärsimyksen.
Kristikansa ei ole valitettavasti myöhemminkään osannut kirkastaa juutalaisille Messiasta. Monelle juutalaiselle risti symbolisoi edelleen hakaristiä. Holokausti oli jatkoa sille juutalaisvihalle, jota Euroopassa oli ilmennyt vuosisatojen ajan. Monien Holokaustista selvinneiden on ollut vaikea uskoa enää Jumalaan. Kysymys, missä Jumala tuolloin oli, askarruttaa vielä jälkipolviakin.
”Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat”
Historian valossa voidaan nähdä, että usein ne kansakunnat, jotka ovat siunanneet juutalaisia, ovat myös itse tulleet siunatuksi – ja päinvastoin.
Vaikka juutalaisten menneisyys on ollut raskas, se on ollut myös rikas. Juutalaiset ovat olleet siunauksena koko maailmalle. Heidän kauttaan olemme saaneet Jumalan sanan ja Messiaan. Juutalaiset ovat myös saavuttaneet paljon menestystä tieteen, taiteen ja liike-elämän parissa. Nobel-palkintojen saajista noin 22 prosenttia on juutalaisia, vaikka heidän osuutensa koko maailman väestöstä on vain alle 0,2 prosenttia.
Israel on nykyään yksi johtavista maista muun muassa korkean teknologian ja vihreän teknologian keksinnöissä sekä maataloudessa ja kastelujärjestelmien kehittämisessä. Israelissa on noin 5 000 start up -yritystä ja noin 80 kasvuyritystä NASDAQ-pörssissä. Israelilaisia keksintöjä ovat muun muassa USB-tikku, matkapuhelimen GSP-verkko, tietokoneiden virustentorjuntaohjelmat ja palomuurit sekä kapselikamera. Israelissa on kehitetty moniin eri sairauksiin uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Apua viedään myös naapuri- ja kehitysmaihin.
Paluu isien maahan
Juutalaisten maahanmuutto alkoi virallisesti vuonna 1881, jonka jälkeen yli kolme miljoonaa juutalaista yli sadasta eri maasta on muuttanut Israeliin. Viime vuosikymmeninä myös osa kymmenen kadonneen heimon jälkeläisistä on löytänyt juurensa ja palannut isiensä maahan eri puolilta maailmaa.
Myös monet eurooppalaiset, jotka eivät ole tienneet juuristaan, ovatkin ne löytäneet. Profeetta Hesekiel välitti Jumalan sanan: ”Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne vain he ovat kulkeutuneet, kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heidät yhdeksi kansaksi siinä maassa. Eivätkä he ole enää kahtena kansana eivätkä jakautuneena kahdeksi valtakunnaksi” (Hes. 37).
Kristittyjen suhtautuminen juutalaisiin on muuttunut, ja yhä useammat kääntävät sydämensä Israelin kansan puoleen. Myös Suomessa on paljon kristittyjä, jotka siunaavat ja rukoilevat Israelin kansan ja sen pelastumisen puolesta. Juutalaistyö myös yhdistää kristittyjä yli kirkkokuntarajojen.
Ulla Ingman-Ronkainen, Petri Ronkainen
Kirjoittajat ovat tehneet pitkään juutalaistyötä Suomessa, Euroopassa ja Israelissa. He kiertävät puhumassa ja musisoimassa eri seurakuntien tilaisuuksissa. Heillä on myös Israeliin ja juutalaistyöhön liittyvää cd-, dvd- ja kirjatuotantoa. Lisätietoa: www.ullajapete.fi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...