Idän ja lännen helluntailaiset saman pöydän ääreen
Itä- ja Länsi-Euroopan
helluntailaisilla on
paljon tärkeää annettavaa
toisilleen, ja
siksi niiden tulisi pitää
yhteyttä ja tehdä yhteistyötä
paljon nykyistä enemmän.
Näin
toteaa Euroopan Helluntaiyhteisön PEFin
puheenjohtaja Pelle Hörnmark.
Viime
vuonna puheenjohtajaksi valittu
Hörnmark haluaa siirtää historiaan
ilmiön, jonka moni PEFin konferensseihin
osallistunut on
huomannut: Itä- ja Länsi-Euroopan edustajat
istuvat kokousten tauoilla
usein eri pöydissä.
Siltä
osin kuin kyse ei ole yhteisen kielen
puutteesta, ilmiö on synti
ja häpeä. Ja tappio Jumalan valtakunnan
asialle.
–
Nykyään meillä on kyllä muodolliset suhteet
keskenämme, mutta
haluaisin syventää niitä niin,
että meillä voisi olla yksi sydän, josta
käsin voisimme jakaa näkyämme
ja kokemuksiamme, Hörnmark
muotoilee.
–
Jos me aiomme tavoittaa maanosamme
evankeliumilla, uusi
yhteistyön henki on välttämätön. Hörnmarkin
tueksi sillanrakennustyöhön PEFin
johto on pyytänyt idäntyötä
pitkään tehneen Rauli Lehtosen,
joka nykyään toimii
Tukholman suomenkielisen Filadelfia-seurakunnan
lähetyspastorina.
Ruotsin
helluntailiikkeen johtajana aiemmin
toimineen Hörnmarkin ja
Lehtosen tarkoituksena on
tehdä tänä vuonna useita matkoja
Itä-Eurooppaan ja tavata paikallisia
helluntaijohtajia ja lähetystyöntekijöitä. Kevään
aikana vuorossa
ovat olleet jo Ukraina ja Bulgaria. Lisäksi Itä–länsi-yhteyden syventäminen
oli esillä PEFin johtajuuskonferenssissa
maaliskuussa Tukholmassa.
Epäluuloa ja vierauden tunnetta
Euroopan
Helluntaiyhteisöön kuuluu
55 helluntailiikettä ja noin neljä
miljoonaa uskovaa lähes 40
Euroopan maasta. Jäsenmäärä kattaa
enemmistön maanosan helluntailaisista.
Itä-Euroopan
helluntaikirkkojen saaminen
tasaveroisemmin mukaan
PEFin toimintaan olivat esillä
jo edellisten puheenjohtajien Ingolf Elsselin ja
Arto Hämäläisen kausilla.
Samalla kun järjestöön liittyi
useita idän helluntaiyhteisöjä, itäeurooppalaisten delegaattien
määrä toiminnassa kasvoi.
Silti
järjestön ajattelutapa ja agenda
olivat lähinnä läntisten kirkkojen
määrittelemiä: erilaiset kulttuurit
kommunikoivat keskenään vain
vähän.
Kielimuurien
osalta tilanne on jo
osin korjaantunut, kun mukaan on
tullut nuoria, englantia osaavia edustajia.
Teologista epäluuloa ja kulttuurista
vierauden tunnetta sen
sijaan esiintyy yhä, Rauli Lehtonen kertoo.
–
Idän ja lännen välillä on ollut selkeä
juopa. Itä-Euroopan seurakunnat ovat
suhtautuneet varauksellisesti lännen
helluntailaisiin ja kokeneet
heidät liberaaleina eikä aina
kovin hengellisinä. Lännessä taas
on koettu idän seurakunnat vanhoillisina
ja lakihenkisinä.
Muun
muassa tunnustustenvälisessä Ljus
i öster -järjestössä työskennelleen
Lehtosen mukaan ongelma
ei ole erityisen helluntailainen. Sama
kuilu jakaa rivejä esimerkiksi baptistien
piirissä.
Myös
idän uskovat kärsivät juovan olemassaolosta.
–
Heillä on vahva tunne siitä, että
suhteissamme on yhä ”Berliinin muuri”.
Se meidän pitää saada revittyä
alas, Pelle Hörnmark toteaa.
Apu ei enää yksisuuntaista
Lännessä
moni mieltää idän sisarkirkot yhä
avun kohteiksi, joihin viedään
tietotaitoa ja lähetetään työntekijöitä,
taloudellista tukea ja
kenties avustustavaraakin.
Mielikuva
ei kuitenkaan ole koko
totuus. Kuten globaalissa etelässä,
myös idässä monet evankeliset
kirkot ovat vahvistuneet merkittävästi.
Esimerkiksi
Ukrainassa maan rekisteröitynyt
helluntaikirkko perusti viime
vuonna 80 uutta seurakuntaa; Venäjällä
Venäjän Helluntaikirkon evankeliointihankkeen seurauksena
perustettuja uusia seurakuntia
ja kotiryhmiä on tällä vuosikymmenellä
jo yli tuhat.
Samalla
yhteisöt ovat ottaneet askeleita
lähetystoimijoina. Etenkin Venäjältä
ja Ukrainasta on lähtenyt
työntekijöitä, jotka ovat perustaneet seurakuntia
muun muassa Balkanille ja Länsi-Euroopan suurkaupunkeihin.
Osittain kyse on välttämättömyyden hyveestä: kiristyneen poliittisen tilanteen vuoksi monet Venäjällä työskennelleet ukrainalaislähetit ovat joutuneet lähtemään maasta. On ollut pakko pohtia uusia kohteita.
– Erityisesti kiinnostus on suuntautunut sukulaiskansojen pariin Puolaan, Slovakiaan, Tšekkiin ja entisen Jugoslavian alueelle, Rauli Lehtonen luettelee.
Myös Pohjoismaissa slaavilaisia lähettejä on ainakin pääkaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä toimii pietarilaisen helluntaiseurakunnan työntekijä suomenvenäläisiä tavoittaen.
Mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu vain toisten slaavilaisten kohtaamiseen. Olipa kyse vainottujen kristittyjen tukemisesta, pakolaisten auttamisesta, saavuttamattomien kansojen evankelioimisesta tai suurkaupunkityöstä, itäeurooppalaisilla on niihin kaikkiin annettavaa, Lehtonen ja Hörnmark uskovat.
Kyseiset neljä asiaa muodostavat PEFin tämänhetkiset toiminnalliset painopisteet.
Huomionarvoista on sekin, että viime vuosina idän ja lännen kirkkojen kokemat haasteet ovat muuttuneet aiempaa samankaltaisemmiksi. Maallistuminen on uudelleen voimistunut monissa Itä-Euroopan maissa, ja toisaalta lännen kristittyjen julkinen liikkumatila on kaventunut. Myös köyhyyttä on lännessä yhä enemmän.
Lehtosen ja Hörnmarkin mukaan Itä-Euroopan uskovilla on intoa, pioneerihenkeä sekä kokemusta haasteellisista toimintaympäristöistä, mitä ei voi korvata.
– Suurin puute Euroopan lähetystyössä on omistautuneista ihmisistä, Lehtonen toteaa.
Ystävyysseurakunnat yhdessä
Yhteistyön strategista perustaa ja käytännön toteutustapoja on tarkoitus työstää ensi vuodelle suunnitellussa itä–länsi-konferenssissa, johon pyritään kutsumaan kirkkojen edustajia kattavasti eri puolilta maanosaa.
Jo ennen sitä PEFin piirissä on tarkoitus aloittaa yhteinen englannin- ja venäjänkielinen lähetyskoulutus. Erityisesti Euroopan-työhön valmentavat, ensi syksynä käynnistyvät koulutukset on sovittu järjestettäväksi Ukrainassa, Virossa ja Kaukasuksella toimivissa lähetysraamattukouluissa. Kurssit on suunniteltu niin, että ne palvelevat sekä idästä että lännestä tulevia opiskelijoita.
Entä mitä itä–länsi-yhteistyö voisi tarkoittaa tavallisen suomalais- tai ruotsalaisseurakunnan kannalta?
Ainakin ystävyysseurakuntakäytännön elvyttämistä, Lehtonen ja Hörnmark toteavat. Aikoinaan sadoilla pohjoismaiden helluntaiseurakunnilla oli entisen Neuvostoliiton alueelta oma nimikkoseurakuntansa, jonka puolesta rukoiltiin ja jossa mahdollisuuksien mukaan jopa vierailtiin. Nyt mahdollisuuksia on aivan toisenlaiseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön.
– Toivomme, että lännen seurakunnat etsisivät itselleen ystävyysseurakunnan idästä, ja tasavertaisina partnereina sitten miettisivät yhdessä, miten ne molemmille sopivalla tavalla voisivat lähteä mukaan Eurooppa-työhön, Rauli Lehtonen sanoo.
– Balkanilla ja entisen Neuvostoliiton alueella jo yli 50 seurakuntaa on ilmoittanut olevansa kiinnostunut saamaan ystävyysseurakunnan pohjoismaista.
Lisätietoa
ystävyysseurakuntamahdollisuuksista saa
Avainmediasta.
Heikki Salmela
Mikä
Euroopan Helluntaiyhteisö
» vuonna 1987 perustettu Euroopan helluntailiikkeiden yhteistyöelin, englanniksi Pentecostal European Fellowship
» rekisteröitynyt Belgiaan
» tarjoaa foorumin Euroopan eri helluntailiikkeiden johtajien kohtaamiselle, tutustumiselle ja ajankohtaisen tiedon jakamiselle
» merkittävimmät jaostot
lähetystyöhön keskittyvä PEM ja teologisen koulutuksen toimijoita kokoava EPTA
» luottamustehtävissä useita
suomalaisia www.pef.eu
Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea. Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä. Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus? 1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja. Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...