IK-opisto järjesti Helsingin toimipisteessä 9.–10. helmikuuta
saarnataidon kurssin, jossa opettajana toimi homiletiikan eli saarnaopin
asiantuntija Marko Halttunen. Hän on tutkinut pro gradu -työssään
saarnan vaikuttavuustekijöitä.
Halttunen käsitteli opetuksessaan muun
muassa Hengen voitelua korostavaa helluntailaista homiletiikkaa, saarnan
synty-prosessia ja jäsentelyä sekä persoonallista esiintymistä. Kurssin
osallistujamäärä oli hänelle myönteinen yllätys.
– Näyttää siltä, että IK-opistona
pystyimme tarjoamaan etelä-suomalaisille tarpeenmukaista koulutusta.
Kurssilaiset vaikuttivat todella motivoituneilta, Halttunen iloitsi.
Kurssin osallistujat kiittelivät
viikonlopun antia innostavaksi ja ajatuksia herättäväksi.
– Kurssi nosti saarnan arvostusta. Se
muistutti puheen voimasta muuttaa vaikka kokonaisia kansakuntia, kuten
esimerkiksi John Wesleyn saarnojen sanotaan tehneen 1700-luvun
Englannissa, Leppävaaran Lähetyskappelin pastori Juha Marin totesi.
Hyötyä noviiseille ja
konkareille
Juha Marin saarnaa jumalanpalveluksessa noin kaksi kertaa kuukaudessa.
Saarnan aihe löytyy usein keskeltä elämän arkea.
– Esimerkiksi radiota kuunnellessa tai
jonkin tekstin äärellä jokin yksittäinen sana alkaa ikään kuin elää sisäisessä
maailmassani, enkä pääse siitä irti. Joskus olen saanut aiheen myös jonkinlaisessa
ilmestyksessä tai muuten yliluonnollisemmalla tavalla, Marin muistelee.
Saarnan valmisteluprosessi kestää
Marinilla noin viikon.
– Pyrin tekemään taustatyöt mahdollisimman huolella. Hyvällä
valmistautumisella yritän olla päästämättä itseäni liian helpolla, vaikka
puheita on tullut pidettyä jo kohtuullisen paljon ja kiusaus siirtyä suoraan
puhevaiheeseen on välillä suuri.
Marin kertoo, että kun saarnan aihe on selvillä, hän alkaa jäsentää
sitä kirjoittamalla ja kypsyttelee puhetta mielessään. Jossain vaiheessa hän
ottaa käyttöönsä kommentaarit ja aiheesta tehdyt tutkimukset. Raamatunkohtien
ja historiallisten tosiasioiden tarkistaminen ovat osa valmisteluprosessia.
Saarnarunkoon tulee kirjattua myös omat kokemukset ja käytännön esimerkit.
– Kirjoitan saarnan yleensä sanasta sanaan, vaikka en sitä jumalanpalveluksessa
luekaan. Kirjoitettu saarna vähentää jännitystä ja on järkevää tekstin
mahdollista myöhempää käyttöä varten.
– Koko prosessin aikana rukous on olennainen osa valmistautumista.
Vaikka aihe olisi innostava ja valmistelutyö huolellista, ilman rukousta ei
saarna tunnu osuvan maaliin, Marin pohdiskelee.
IK-opiston saarnakurssille osallistui säännöllisesti puhuvien
pastoreiden lisäksi joukko seurakuntalaisia, jotka toimivat ajoittain
saarnavastuussa.
– Kustantamalla vapaaehtoisia koulutukseen haluamme osoittaa
heille arvostusta ja motivoida palvelemaan, Vantaan Minttukirkossa pastoreiden
työnohjauksista ja koulutuksista vastaava Marja Hyvärinen sanoo.
– Koulutus koituu saarnojen kautta koko seurakunnan hyödyksi.
Puhujana ei kukaan tule koskaan täysin valmiiksi, joten konkarinkin on joskus
hyvä pysähtyä pohtimaan omaa saarnanvalmistustapaansa.
Ei maratonsaarnoja eikä
moitteita
Oulun helluntaiseurakuntaan kuuluvat Outi ja Mika Keisu pohtivat parikymppisen Venlan ja viisivuotiaan Aabelin kanssa hyvän saarnan
elementtejä.
– Saarnan tulisi olla Pyhän Hengen innoittama ja rukouksin
valmisteltu. Hyvä saarna rohkaisee kuulijaa ja haastaa häntä muutokseen tai
toimintaan. Saarna on uskottavampi ja koskettavampi, mikäli puhuja pistää
itseään likoon ottamalla esiin esimerkiksi onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan.
Oululaisten mukaan jumalanpalveluksessa
kävijät odottavat saarnan antavan eväitä kristittynä elämiseen. Kuulijat
arvostavat huolellista valmistautumista, joka välittyy heille aiheen käsittelyn
syvällisyyden ja puhujan tekemien oivallusten kautta.
Jos puheet jäävät
sanomaltaan itsestäänselvyyksien toistamisiksi tai muuten pinnallisiksi,
motivaatio lähteä seurakunnan tilaisuuksiin laskee. Samoin ihmiset reagoivat,
jos saarnapöntöstä alkaa kuulua työntekijän turhautumisen seurauksena
moitteita tai vaatimuksia. Lisäksi moni seurakuntalainen harmittelee, että
saarnat venyvät usein liian pitkiksi.
– Hyvä saarna on
napakka paketti, johon kuuluu valaisevia käytännön esimerkkejä. Sanoma tulisi
tuoda esille Jumalaa kunnioittavasti ja nöyränä. Saarna voi sisältää
kevennyksiä, mutta ”sirkustemput” kuuluvat muualle, Keisun perhe toteaa.
Marko Halttusen
mielestä hyvä saarna koskettaa myös ihmisten tunteita mutta ei manipuloi.
– Järki- ja
tunnepuolen tulisi olla saarnassa tasapainossa. Kun ihmisille tulee saarnaa
kuunnellessa samastumisen kokemuksia ja puhe herättää heissä vastakaikua,
puhuja on onnistunut dialogisessa saarnaamisessa. Saarna puhuttelee harvoin
kuulijoita, jos teksti ei ole ensin koskettanut puhujaa itseään.
Halttunen haastoi
kurssilaisia kehittämään seurakuntakulttuuria niin, että saarna on suunnattu
sekä seurakuntaväelle että satunnaisille kävijöille.
–
Jumalanpalveluksiin voi hyvin tulla hengellisistä asioista kiinnostuneita
etsijöitä. Siksi olisi syytä välttää sisäpiiripuhetta ja pyrkiä johdattamaan
saarnoilla myös etsijöitä Kristuksen luo.
Vaikuttava saarna -kurssi kuuluu jatkossakin IK-opiston tarjontaan
sekä Keuruulla että Helsingissä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...