”Hyvässä saarnassa on faktaa ja fiilistä”

Milla Johansson (vas.), Ulla Mäntyharju ja Juha Honkaniemi saarnaavat kotiseurakunnissaan vapaaehtoistyöntekijöinä. Heidän mukaansa Marko Halttunen avasi taitavasti saarnanvalmistusprosessia vaikuttavuustekijöiden kautta. Kuva: Mira Kariluoto

IK-opisto järjesti Helsingin toimipisteessä 9.–10. helmikuuta saarnataidon kurssin, jossa opettajana toimi homiletiikan eli saarnaopin asiantuntija Marko Halttunen. Hän on tutkinut pro gradu -työssään saarnan vaikuttavuustekijöitä.

Halttunen käsitteli opetuksessaan muun muassa Hengen voitelua korostavaa helluntailaista homiletiikkaa, saarnan synty-prosessia ja jäsentelyä sekä persoonallista esiintymistä. Kurssin osallistujamäärä oli hänelle myönteinen yllätys.

– Näyttää siltä, että IK-opistona pystyimme tarjoamaan etelä-suomalaisille tarpeenmukaista koulutusta. Kurssilaiset vaikuttivat todella motivoituneilta, Halttunen iloitsi.

Kurssin osallistujat kiittelivät viikonlopun antia innostavaksi ja ajatuksia herättäväksi.

– Kurssi nosti saarnan arvostusta. Se muistutti puheen voimasta muuttaa vaikka kokonaisia kansakuntia, kuten esimerkiksi John Wesleyn saarnojen sanotaan tehneen 1700-luvun Englannissa, Leppävaaran Lähetyskappelin pastori Juha Marin totesi.

Hyötyä noviiseille ja konkareille

Juha Marin saarnaa jumalanpalveluksessa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Saarnan aihe löytyy usein keskeltä elämän arkea.

– Esimerkiksi radiota kuunnellessa tai jonkin tekstin äärellä jokin yksittäinen sana alkaa ikään kuin elää sisäisessä maailmassani, enkä pääse siitä irti. Joskus olen saanut aiheen myös jonkinlaisessa ilmestyksessä tai muuten yliluonnollisemmalla tavalla, Marin muistelee.

Saarnan valmisteluprosessi kestää Marinilla noin viikon.

– Pyrin tekemään taustatyöt mahdollisimman huolella. Hyvällä valmistautumisella yritän olla päästämättä itseäni liian helpolla, vaikka puheita on tullut pidettyä jo kohtuullisen paljon ja kiusaus siirtyä suoraan puhevaiheeseen on välillä suuri.

Marin kertoo, että kun saarnan aihe on selvillä, hän alkaa jäsentää sitä kirjoittamalla ja kypsyttelee puhetta mielessään. Jossain vaiheessa hän ottaa käyttöönsä kommentaarit ja aiheesta tehdyt tutkimukset. Raamatunkohtien ja historiallisten tosiasioiden tarkistaminen ovat osa valmisteluprosessia. Saarnarunkoon tulee kirjattua myös omat kokemukset ja käytännön esimerkit.

– Kirjoitan saarnan yleensä sanasta sanaan, vaikka en sitä jumalanpalveluksessa luekaan. Kirjoitettu saarna vähentää jännitystä ja on järkevää tekstin mahdollista myöhempää käyttöä varten.

– Koko prosessin aikana rukous on olennainen osa valmistautumista. Vaikka aihe olisi innostava ja valmistelutyö huolellista, ilman rukousta ei saarna tunnu osuvan maaliin, Marin pohdiskelee.

IK-opiston saarnakurssille osallistui säännöllisesti puhuvien pastoreiden lisäksi joukko seurakuntalaisia, jotka toimivat ajoittain saarnavastuussa.

– Kustantamalla vapaaehtoisia koulutukseen haluamme osoittaa heille arvostusta ja motivoida palvelemaan, Vantaan Minttukirkossa pastoreiden työnohjauksista ja koulutuksista vastaava Marja Hyvärinen sanoo.

– Koulutus koituu saarnojen kautta koko seurakunnan hyödyksi. Puhujana ei kukaan tule koskaan täysin valmiiksi, joten konkarinkin on joskus hyvä pysähtyä pohtimaan omaa saarnanvalmistustapaansa.

Ei maratonsaarnoja eikä moitteita

Oulun helluntaiseurakuntaan kuuluvat Outi ja Mika Keisu pohtivat parikymppisen Venlan ja viisivuotiaan Aabelin kanssa hyvän saarnan elementtejä.

– Saarnan tulisi olla Pyhän Hengen innoittama ja rukouksin valmisteltu. Hyvä saarna rohkaisee kuulijaa ja haastaa häntä muutokseen tai toimintaan. Saarna on uskottavampi ja koskettavampi, mikäli puhuja pistää itseään likoon ottamalla esiin esimerkiksi onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan.

Oululaisten mukaan jumalanpalveluksessa kävijät odottavat saarnan antavan eväitä kristittynä elämiseen. Kuulijat arvostavat huolellista valmistautumista, joka välittyy heille aiheen käsittelyn syvällisyyden ja puhujan tekemien oivallusten kautta.

Jos puheet jäävät sanomaltaan itsestäänselvyyksien toistamisiksi tai muuten pinnallisiksi, motivaatio lähteä seurakunnan tilaisuuksiin laskee. Samoin ihmiset reagoivat, jos saarnapöntöstä alkaa kuulua työntekijän turhautumisen seurauksena moitteita tai vaatimuksia. Lisäksi moni seurakuntalainen harmittelee, että saarnat venyvät usein liian pitkiksi.

– Hyvä saarna on napakka paketti, johon kuuluu valaisevia käytännön esimerkkejä. Sanoma tulisi tuoda esille Jumalaa kunnioittavasti ja nöyränä. Saarna voi sisältää kevennyksiä, mutta ”sirkustemput” kuuluvat muualle, Keisun perhe toteaa.

Marko Halttusen mielestä hyvä saarna koskettaa myös ihmisten tunteita mutta ei manipuloi.

– Järki- ja tunnepuolen tulisi olla saarnassa tasapainossa. Kun ihmisille tulee saarnaa kuunnellessa samastumisen kokemuksia ja puhe herättää heissä vastakaikua, puhuja on onnistunut dialogisessa saarnaamisessa. Saarna puhuttelee harvoin kuulijoita, jos teksti ei ole ensin koskettanut puhujaa itseään.

Halttunen haastoi kurssilaisia kehittämään seurakuntakulttuuria niin, että saarna on suunnattu sekä seurakuntaväelle että satunnaisille kävijöille.

– Jumalanpalveluksiin voi hyvin tulla hengellisistä asioista kiinnostuneita etsijöitä. Siksi olisi syytä välttää sisäpiiripuhetta ja pyrkiä johdattamaan saarnoilla myös etsijöitä Kristuksen luo.

Vaikuttava saarna -kurssi kuuluu jatkossakin IK-opiston tarjontaan sekä Keuruulla että Helsingissä.

Mira Kariluoto