”Helluntailiike on selvästi tienhaarassa”

Vieläkö helluntaiseurakunnat haluavat viedä evankeliumin sanomaa? Seurakuntakasvu edellyttäisi ihmisten tehokkaampaa tavoittamista. Kuva: Janne Lahti
Vieläkö helluntaiseurakunnat haluavat viedä evankeliumin sanomaa? Seurakuntakasvu edellyttäisi ihmisten tehokkaampaa tavoittamista. Kuva: Janne Lahti
Suomen helluntaiseurakuntien jäsenmäärän laskeva kehityssuunta on johtanut pastori, MTh Jyrki Iso-Hellan pohtimaan herätysliikkeen nykytilaa ja tulevaisuutta. Iso-Hella on perehtynyt huolella helluntaiseurakuntien jäsentilastojen muutoksiin ja pohtii lähiviikkoina Ristin Voitossa julkaistavassa artikkelissaan myös niiden syitä.

Helluntailiikkeen jäsenmäärän kasvu oli toiminnan alkuvuosina eli 1910-luvun jälkeen ilmiömäisen nopeaa. Silloin aloitettiin myös voimakas kotimaan evankeliointityö, jonka seurauksena jo 1920-luvulla perustettiin yli 30 uutta seurakuntaa ja helluntailaisten määrä nousi kymmeneen tuhanteen.

Seuraavalla vuosikymmenellä herätysliikkeen työ eteni yhtä tuloksellisesti. Silloin 40 uutta seurakuntaa aloitti toimintansa ja seurakuntien yhteinen jäsenmäärä kipusi 15 000:een.

Kasvu jatkui edelleen 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin perustettiin yhteensä yli 60 helluntaiseurakuntaa. Helluntailiikkeen jäsenmäärä ylitti jo 25 000 rajan. Alkuvuosikymmeninä helluntailaisten määrä Suomessa lisääntyi keskimäärin viidelläsadalla joka vuosi.

Vaikka 1960-luvulla liikettä koetteli sisäinen hajaannus ja uusien seurakuntien perustamisessa tapahtui romahdus, niitä syntyi vieläkin lähes parikymmentä, ja jäsenmäärä jatkoi kasvuaan 30 000:een.

Vuodesta 1993 kasvun taitekohta

Yleistä valtakunnallista kiinnostusta ja mediahuomiota vuosina 1977–1981 herättänyt saarnaaja Niilo Yli-Vainion toiminta toi helluntailiikkeelle kaikkien aikojen suurimman kasvupiikin, yli 10 000 uutta jäsentä, ja sen seurauksena liikkeen jäsenmäärä ylitti 40 000:n rajan. Aktiivista evankelioimisintoa riitti vielä 1980-luvullakin, ja uusia seurakuntia perustettiin lisää. Myös aiemmin syntyneet seurakunnat jatkoivat jonkin aikaa kasvuaan.

Vuosi 1993 oli helluntailiikkeen jäsenmäärän kehityksessä tärkeä taitekohta, jolloin saavutettiin tähänastisen kasvun huippu: 48 700 jäsentä. Helluntailiike alkoi rinnastaa itsensä yhä useammin maamme ortodoksiseen kirkkoon.

Tämän jälkeen uusia seurakuntia perustettiin kuitenkin entistä vähemmän ja myös jäsenmäärä kääntyi hitaaseen laskuun. Helluntailaisten määrä putosi vuoteen 2014 mennessä tilastollisesta huippuluvusta lähes kahdeksalla prosentilla eli neljällä tuhannella jäsenellä ja oli noin 45 000.

Vaikka jäsenmäärän laskua ei voi verrata Suomen evankelis-luterilaisen kirkon dramaattiseen jäsenkatoon, pastori Jyrki Iso-Hella on nykytilanteesta huolissaan.

– Helluntailiike on selvästi tullut tienhaaraan, hän sanoo.

– Kun kastettujen määrä on jatkuvasti pienempi kuin seurakunnista eri syistä poistuvien määrä, näköpiirissä on vain jäsenistön keski-iän nopea kasvu ja seurakuntien jäsenmäärän väheneminen.

Iso-Hella muistuttaa Linus J. Morriksen kirjassaan Seurakunnan läpimurto (Päivä, 1996) esittämästä yleisestä herätyksien kehityskaavasta, jossa syntymän ja voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen alkaa usein tasannevaihe, sitten laskuvaihe ja lopulta jopa kuolema.

– Tilastojen valossa Suomen helluntailiike on nyt selvästi saavuttanut tasannevaiheen ja kääntynyt hitaaseen laskusuuntaan.

Pienet seurakunnat tehokkaampia kuin isot

Iso-Hella on kiinnittänyt jäsenmäärien analyysissaan huomiota seurakuntien niin sanottuun siirtokasvuun (transfer growth), jossa maaseudun pienten seurakuntien työn tulokset siirtyvät suurten kaupunkiseurakuntien hyödyksi. Kyse on kaupungistumisesta eli siitä, että väki siirtyy opiskelu- ja työpaikkojen perässä kyliltä keskuksiin ja pienemmistä keskuksista kaupunkeihin.

Vähäisemmistä resursseistaan huolimatta pienet helluntaiseurakunnat ovat kuitenkin olleet huomattavasti tehokkaampia sielujenvoittamistyössä kuin suuret kaupunkiseurakunnat. Paikkakuntakohtaisessa tilastossa, jossa verrataan oman paikkakunnan ihmisistä uskoon ja seurakuntayhteyteen tulleiden suhteellisia osuuksia, suuret kaupunkiseurakunnat eivät pääse lähellekään kärkisijoja.

Eniten omalla paikkakunnallaan vaikuttaneita ja sen asukkaita yhteyteensä voittaneita helluntaiseurakuntia on seuraavilla paikkakunnilla tässä järjestyksessä: Alajärvi, Soini, Kihniö, Keuruu, Uurainen ja Toivakka. Nämä ovat saavuttaneet 4–5 prosenttia paikkakuntansa asukkaista.

Merkillepantavaa on, että omalla alueellaan vaikutusvaltaisimman 15 seurakunnan tilastossa ei näy yhtään isoa kaupunkia.

Syitä seurakuntakasvuun ja sen sammumiseen

Jyrki Iso-Hella on pyrkinyt etsimään myös syitä siihen, mihin helluntailiikkeen kasvu ensimmäisenä 80 vuotena perustuu. Hänen mielestään monia selittäviä tekijöitä on löydettävissä.

– Uusien seurakuntien perustaminen, naisten toiminta erilaisissa julistustehtävissä ja uskovien evankelioimisnäky, hän luettelee.

– Uusien seurakuntien perustaminen on todettu useissa tutkimuksissa olevan paras ja nopein tapa voittaa uusia ihmisiä Kristukselle. Lisäksi helluntaiherätyksen alkuvuosikymmeninä naiset osallistuivat käytännössä kaikkiin seurakunnan tehtäviin ja olivat itse asiassa synnyttämässä suurta osaa maamme helluntaiseurakunnista. Kolmas kasvua selittävä tekijä on selkeä ja voimakas opetus kaikkien uskovien vastuusta sielujenvoittamistyössä.

Iso-Hella muistuttaa, että seurakuntien määrätietoinen panostus esimerkiksi lapsityöhön, teetupa- ja katuevankeliointiin, telttakokouksiin sekä aktiotoimintaan on tuottanut myös hengellistä tulosta, mikä on näkynyt seurakuntakasvuna.

Mutta myös kasvun esteitä on mahdollista tunnistaa. Iso-Hellan mukaan niitä ovat muun muassa seurakuntien rakenteiden jäykkyys, vastuunkantajien omien reviirien suojeleminen, heikko näkemys armoituksiin perustuvasta organisaatiosta, naisten  toimintamahdollisuuksien rajoittaminen, määrän korostaminen laadun kustannuksella sekä toiminnan yksipuolistuminen.

– Vaikka monien seurakuntien toimintaa vaivaa runsaudenpula ja jäsenten uupuminen, seurakuntien johto on usein päätynyt korostamaan yksipuolisesti vain joitain toimintamuotoja. Terveen kasvun näkökulmasta seurakunnassa tulisi huomioida tasapuolisesti kaikkien eri armoitusten olemassaolo, Iso-Hella painottaa.

SLK-tutkimus seurakuntien avuksi

Seurakunnan luontainen kehitys SLK Suomi ry:n toiminnanjohtajalle, pastori Kari Pölöselle monet Iso-Hellan havainnot ovat tuttuja.

– Helluntaiherätyksen tilanne vastaa täysin maamme SLK -tutkimuksissa havaittua seurakuntien laadullista tilaa, kun sitä vertaillaan muihin seurakuntakasvun kokemuksiin ja tutkimuksiin, joita on saatu 18 vuoden aikana 70 000 seurakunnassa ja 86 maassa, Pölönen toteaa.

Hänen mukaansa myös huomio siitä, että pienet seurakunnat ovat olleet suuria kaupunkiseurakuntia tehokkaampia sielujenvoittamistyössä, on linjassa maailmanlaajuisten SLK-kokemusten kanssa.

– Yleensä pienten seurakuntien jäsenet ovat aktiivisempia jumalanpalveluksiin osallistumisessa ja vastuun kantamisessa, Pölönen huomauttaa.

Kaikkiin Iso-Hellan johtopäätöksiin Pölönen ei kuitenkaan yhdy.

– Suomen helluntailiikkeessä on kastettu viime vuosina noin 650–900 uskoontullutta vuosittain. Se on paljon enemmän kuin esimerkiksi ”ylivainiolaisen” herätyksen vuosina.

Pölönen toivoo, että seurakunnat osaisivat hyödyntää enemmän seurakuntakasvuun liittyviä SLK-tutkimuksia ja niillä saatua tietoa.

– Yksi kuihtuvia seurakuntia yhdistävä tekijä on se, että ne eivät koe tarvitsevansa ulkopuolista apua, hän huomauttaa.

Ristin Voitto julkaisee lähiviikkoina Jyrki Iso-Hellan artikkelin ja tutkimusaineiston, jota seurakuntien työntekijät kommentoivat.


Leevi Launonen


13/2016

UutisetVuosi 1993 oli tärkeä taitekohta herätysliikkeen jäsenmäärän kehityksessä. Silloin kasvuvaihe päättyi ja kääntyi hitaaseen laskuun.
UutisetTaistelujen taukoaminen Ukrainassa on mahdollistanut seurakuntatyön elvyttämisen sisällissodan rintamalinjan lähistöllä sijaitsevissa seurakunnissa.

Slavjanskissa maan itäosassa toimiva Ukraina...
UutisetSuomen ortodoksisen kirkon mukaan ”kirkko ei hyväksy jäsenilleen samaa sukupuolta olevien välisiä liittoja ––. Kirkon on käytettävä kaikkia mahdollisia pastoraalisia keinoja, että tällaisissa liitoiss...
UutisetIsrael päästi tänä vuonna noin 850 gazalaiskristittyä viettämään pääsiäistä Jerusalemiin. Asiasta uutisoivan The Christian Postin mukaan tapaus on historiallinen.

– Tämä on ensimmäinen kerta,...
UutisetRanskan katolisissa seurakunnissa kastettiin pääsiäisyönä noin 5 000 nuorta ja aikuista, mikäli kaikki etukäteen sovitut kasteet todella toteutuivat. Kastettavien lukumääristä uutisoi katolinen evanke...
UutisetRuotsin Timråssa on sattunut kaksi erikoista ja uhkaavaa tapausta, jotka ovat saaneet paikallisen helluntaiseurakunnan varpailleen.

Pari viikkoa sen jälkeen, kun seurakunnassa oli kastettu kaks...
UutisetIslamistitaistelijat ovat surmanneet neljä raamatunkääntäjää Wycliffe Associates -järjestön toimistoon tekemässään iskussa Lähi-idässä. Lisäksi hyökkäyksessä haavoittui useita muita henkilöitä.
...
MuutJoosuan sanat ”Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa” olivat vastaus Lavrenchukin perheen yhteiseen rukoukseen, kun he pyysivät johdatusta elämäänsä.
ArtikkelitNykyajan kristityillä olisi paljon hyödyllistä opittavaa kirkkohistoriasta. Siksi onkin harmillista, että sitä tunnetaan niin vähän.

Myös kysymys Sanan ja Hengen, järjen ja tunteen, teologian j...
MuutNyrkkeilijä Niklas Räsänen on avoimesti kristitty (hs.fi 19.3.).

Uskostaan Räsänen on puhunut vuosien varrella usein esimerkiksi kristillisille lehdille.

Hän sanoo, että urheilu ja usko...
PikavisiittiMirja Vehosmaa on tulimummoiksi kutsutun julistajaparin toinen osapuoli. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Lauri, kaksi lasta ja viisi lastenlasta, jotka ovat kaikki poikia ja ”harvinaisen komeita”...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.

Salme ja Antero ehtivät asua Sysmässä, Jokiois...
MuutFeija Grönfors oli kahden vuoden ikäinen, kun vuonna 1928 heidän perheensä, johon kuuluivat myös isä Santeri, äiti Alina ja Vihtori-veli, muutti Kiuruvedelle. Miranda syntyi seuraavana vuonna.

...
ArtikkelitPommi-iskujen, pakolaisongelmien ja kasvavan rasismin keskellä kamppailevassa Euroopassa helluntaiherätys hakee yhä syvempää yhteyttä. Euroopan Helluntaiyhteisön PEF:n yleiskokous pidettiin maaliskuun...
MuutJumala on Luoja. Hän on luonut kaiken näkyvän ja näkymättömän. Ja ihminen on Jumalan kuva. Taiteellisissa ihmisissä Jumalasta heijastuva luovuuden ja näkymättömän ymmärtäminen muuttuu konkreettiseksi...
UutisetAnni Paadar kiersi lapsena saamelaistaloja sotaorpona. Yli 50 vuotta myöhemmin hän palasi kertomaan taivaallisesta Isästään.
KolumniErilaisista valmennuksista on tullut aikanamme varsin trendikkäitä. Ohjaustarjonnasta ei ole pulaa. Personal trainerit kannustavat kunnonkohottajia. Business coachit jakavat ajatuksiaan yritysjo...
MielipideMissä oikein mennään hengellisessä toiminnassa? Tuon yhden näkökohdan mietittäväksi.

Jeesuksen mukaan uskovien keskuuteen tulee susia, jotka toimivat lammasten vaatteissa. Ne ovat siis päältä p...
MielipideUudessa testamentissa on kaksi hahmoa, joiden roolit poikkeavat toistaan radikaalisti. Toista kutsutaan Puolustajaksi, toista veljiemme syyttäjäksi. Lisäksi ensin mainittua kutsutaan Totuuden Hengeksi...
MielipideRaamattu sanoo: ”Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton” (Snl. 12:10).

Herralle antautunut sydän on sellainen, jossa Herra vaikuttaa, ja jolle hän l...
MielipidePeter Mata kirjoitti kauniisti, että naisen asemasta eri mieltä olevat pyrkivät molemmat totuuteen (RV 11). Heti perään hän kuitenkin väittää, että tulkitsijatahojen toinen ryhmä ajaa sokeasti oman su...
MielipideTerrorismin uhka ja radikalisoituminen kasvavat maassamme koko ajan. Pakolaisten määrän kasvaessa myös muut riskit lisääntyvät.

Tähän vaikuttaa oleellisesti pakolaisten oma hyvinvointi. Jos he...
MielipideJuhani Happonen esitti haasteen seurakuntarajat ylittävälle yhteistyölle esimerkiksi Raamattu-teeman tiimoilta (RV 8). Mahdollisuus, joka kannattaa ottaa huomioon, on Suomen, reformaation ja kan...
UutisetVapaakirkollisen Suomen Viikkolehden päätoimittaja Hannu Lahtinen käsitteli viime viikolla blogissaan seurakuntalainen.fi:ssä onnellisuutta.

– Onnellisuudesta puhuttaessa on tärkeää muistaa: ke...
UutisetMediaa voi käyttää myös lastenleirillä monipuolisesti.
UutisetSaalemin laskettelumatkat yhdistivät monia nuorisosukupolvia.
UutisetKuopioon perustettiin toissa lauantaina uusi katolinen seurakunta. Se toimii Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.

Seurakunnan toiminnan keskuspaikka on Pyhän Joosefin kirkko. Rakennus on entinen...
UutisetMAF Suomi eli Suomen Lähetyslentäjät täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys järjestää kiertueen, jonka aikana museoituun Cessna 206-lentokoneeseen ja lähetyslentäjien työhön voi...
UutisetValtion rahoitusleikkausten myötä työttömäksi jäänyt kehitysyhteistyöväki on joutunut etsimään uusia urapolkuja.
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
PääkirjoitusJeesuksen seurakunnalle jättämä tehtävä on yksinkertainen: julistaa evankeliumia. Evankeliumi on viesti, jonka avulla ihminen voi pelastua varmalta kuolemalta.

Seurakunnan tehtävä vaikuttaa hel...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja