Helluntailiike avartui yhteiskuntaa kohti 1990-luvulla
1990-luvun alussa Ristin Voitossa pohdittiin, missä määrin uskovien tulisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Päätoimittaja Valtter Luoto kysyi pääkirjoituksessaan, olisiko helluntailaistenkin aika antaa äänensä kuulua kaikkia suomalaisia koskevissa asioissa.
Kari-Antti Kitunen tutki Joensuun yliopistoon läntisen teologian laitokselle tekemässään kandidaatintyössään helluntailiikkeen suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja siinä tapahtunutta muutosta 1990-luvun alkuvuosina. Tutkielman aineistoksi valikoituivat vuosien 1990–1994 Ristin Voitto -lehdet.
– Aihe kiinnosti, koska oman historiani kautta osasin olettaa siinä tapahtuneen merkittävän muutoksen viimeisten 20 vuoden aikana, Kitunen sanoo.
Lama ja vaalit pinnalla
Helluntailiikkeen historiassa poliittista vaikuttamista on perinteisesti karsastettu. Sen on pelätty kärjistävän ristiriitoja eri yhteiskuntaluokkien välillä ja vaarantavan ydintehtävän, evankeliumin julistamisen.
Kitunen huomasi 1990-luvun alun lehtiä lukiessaan, että tietyt yhteiskunnan mullistukset muuttivat helluntailaisten suhtautumista asiaan. Tutkimustulokset suomalaisten maallistumisesta herättelivät huomaamaan, että kristilliset arvot eivät olleet enää itsestäänselvästi kaikkien jakamia arvoja. Lama puolestaan havahdutti uskovat uudella tavalla sosiaaliseen vastuuseen, ja diakonia tuli aiempaa vahvemmin osaksi evankeliointia.
Vuoteen 1994 ajoittuivat sekä presidentinvaalit että EU-jäsenyyttä koskeva kansanäänestys. Presidentinvaalien yhteydessä pääkirjoituksessa kysyttiin, olisiko jo aika keskustella siitä, kuuluuko rukoilun lisäksi ottaa suoremmin kantaa. EU-vaalien alla lukijoita jo rohkaistiin vaikuttamaan lopputulokseen muutenkin kuin rukouksin.
– Unionin jäsenyyteen liittyvässä kirjoittelussa kerrottiin pyrittävän tasapuolisuuteen, mutta se näyttäytyy vahvasti kantaaottavana ”Ei-leirin” hyväksi. Teema sai myös suhteellisen runsaasti palstatilaa useiden vuosien ajan, mikä kertoo paljolti siihen liittyneistä voimakkaista tunteista ja myös peloista, Kitunen arvioi.
Vaikka ajankohtaiset aiheet tuovat oman sävynsä 1990-luvun lehtien sisältöön, yleisönosaston keskustelut kuulostavat nykylukijasta kovin tutuilta.
– Tutkimusta tehdessä usein meinasi hymyilyttää se, kuinka mikään ei näytä muuttuneen 25 vuodessa. Avioliitto, alkoholi ja musiikki olivat pinnalla silloin, ja ne taitavat olla pinnalla nytkin. Vastuu arvojen säilymisestä Tutkimusajankohtana Ristin Voitolla oli kolme päätoimittajaa, joista kukin linjasi osaltaan keskustelua. Valtter Luoto pohti helluntailiikkeen asemaa yhteiskunnassa ja herätteli huomaamaan, millaisia ongelmia yhtenäisen toimielimen puuttumiseen liittyi. Onni Haapala ehti lyhyen kautensa aikana ottaa kantaa muun muassa evankelioinnin ja diakonian suhteeseen.
Haapalaa seurannut Juhani Kuosmanen piti omina tavoitteinaan avoimuuden ja keskustelun lisäämistä, kuitenkin tietyin varauksin: ”pidämme itsellemme oikeuden vaieta kuoliaaksi tai kirjoittaa kielteisessä sävyssä tapahtumista, jotka sotivat täysin periaatteitamme vastaan; näin myös omien seurakuntiemme tapahtumista, sillä uutisointikin on tietyssä mielessä opetusta”, hän kirjoittaa.
Kitunen katsoo Kuosmasen tuoneen yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaksi helluntailaista elämäntapaa, sillä tämä piti uskovia vastuullisina kristillisten arvojen säilymisessä.
– Tutkimuksen tulokset noudattelivat melko hyvin omia ennakkokäsityksiäni, mutta yllättävää ehkä oli juuri asennoitumisen muuttumisen nopeus ja jopa sen voimakkuus, mitä tulee poliittiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Kitusen mielestä on hyvä, että helluntailaisten on nykyään mahdollista ottaa kantaa ja vaikuttaa; poliitikkokin voi olla uskottava kristitty.
– Kristillisen arvomaailman esillä pitäminen on seurakuntien ja kirkkojen tehtävä, mutta voitaisiinko konservatiivisesta reagoinnista siirtyä myös proaktiiviseen vaikuttamiseen? Jos aina ei oltaisikaan jarruttamassa, vaan pyrittäisiin aktiivisesti ajamaan muutoksia, jotka hyödyttävät heikoimmassa asemassa olevia.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...