Tampereen helluntaiseurakunnassa käännettiin 19. maaliskuuta uusi sivu, kun yhteisö päätti siirtää seurakunnan hallinnon, talouden, omaisuuden ja toiminnan yhdistysrakenteelta helluntaikirkkoseurakunnalle vuoden 2018 alussa.
Päätös tehtiin Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry:n virallisessa vuosikokouksessa, jossa oli mukana noin 400 seurakunnan jäsentä. Yhdistyksen hallitus oli pyytänyt kokouksen puheenjohtajaksi Markku Luoman Jyväskylästä. Kokouksen aikana seurakunnanjohtaja Usko Katto perusteli toiminnan siirtoa koskevan esityksen, joka hyväksyttiin ilman vastaehdotuksia tai äänestystä.
– Asiasta pyydettiin kaksi puheenvuoroa, jotka olivat joko kysymyksiä tai kannatuspuheenvuoroja. Mitään muuta esitystä ei tullut. Näin esitys hyväksyttiin ilman äänestystä yksimielisesti, Usko Katto kuvailee.
Hän toteaa seurakunnan johdon olevan helpottunut yksimielisestä lopputuloksesta, sillä byrokratian siirtäminen on ollut seurakunnassa pitkä prosessi.
– Noin kolme vuotta sitten tämä sama asia oli yhdistyksen päätettävänä, ja silloin äänestystulos jäi parin äänen päähän.
Passiivisuus vallalla
Tampereella nyt päättynyt prosessi heijastaa melko hyvin helluntaiseurakuntien suhdetta Helluntaikirkkoon: Tampereen helluntaiseurakuntaan kuuluu 2 450 jäsentä, joista noin 1 000 on liittynyt Helluntaikirkkoon. Myönteisyys yhdyskuntarakennetta kohtaan on kehittynyt vähitellen, mutta asiaa on täytynyt pitää aktiivisesti esillä, hyväksyä siihen liittyvä vastarinta ja ennen muuta antaa ajan kulua. Ja siitä huolimatta monia asia ei ole kiinnostanut.
Passiivisuus näkyy myös tammikuussa 2002 perustetun Suomen Helluntaikirkon seurakuntajäsenten määrässä: 15 vuoden aikana yhdyskuntaan on liittynyt alle 50 Suomen noin 250 helluntaiseurakunnasta, sillä suurin osa on halunnut pitää kiinni yhdistysrakenteestaan.
Viime vuonna asiassa tapahtui selvä käänne.
– Näyttää siltä, että kolehdinkeräysasia on aktivoinut aiheen tarkasteluun. Helluntaikirkkoon liittymistä ei tosin mietitä vain tämän takia, vaan tilanne on tuonut esiin asian, jota ei ole jaksettu miettiä, kun on ollut akuutimpia juttuja käsillä, Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.
Kiinnostus heräsi Syyspäivillä
Esko Matikainen on vieraillut viime lokakuussa pidettyjen Syyspäivien jälkeen yli 30 seurakunnassa, jotka miettivät helluntaikirkkoseurakunnaksi järjestäytymistä. Myös uusia avauksia ilmaantuu koko ajan.
Kuka sitten seurakunnassa voi päättää näinkin isosta asiasta?
– Seurakunnan johto – usein siis vanhimmisto – päättää liikkeellelähdöstä. Se jälkeen asiaa lähtevät prosessoimaan yhdistys ja sen hallitus, koska puhutaan sen toiminnasta ja omaisuudesta. Yhdistyksen pitää päättää, että nämä luovutetaan seurakunnalle, Matikainen sanoo.
Samalla hän korostaa, että nyt siirtymäänsä suunnittelevat seurakunnat eivät enää hae Helluntaikirkon jäsenyyttä pöytälaatikkoon vaan tähtäävät koko toiminnan siirtämiseen helluntaikirkkoseurakunnan suojiin.
– Kukaan ei enää ajattele pöytälaatikkoja. Viranomaistenkin taholta on tullut viesti, ettei sillä pysty ratkaisemaan kolehdinkeruuta.
”Arki on jatkunut ennallaan”
Lahden helluntaiseurakunta siirsi toiminnan, varat ja omaisuuden yhdistykseltä helluntaikirkkoseurakunnalle vuonna 2010.
Joensuussa sama tapahtui 2013. Molemmilla paikkakunnilla ratkaisua oli pohjustettu määrätietoisesti noin 2–3 vuotta.
– Huolellisen valmistelun ansiosta siirtäminen meni täysin kivuttomasti ja yksimielisesti, johtava pastori Petri Viinikkala toteaa.
Joensuussa seurakuntaa keskustelutettiin aiheesta perusteellisesti puolitoista vuotta, ja etenemisaikataulu oli kaikkien tiedossa. Syyskuussa 2012 asia ratkaistiin suljetulla lippuäänestyksellä kokouksessa, jonka läsnäolijoista reilusti yli 90 prosenttia kannatti siirtymistä.
– Eteneminen oli siis varsin rauhallista ja sopuisaa, johtava pastori Matti Niemelä summaa.
Molemmissa seurakunnissa arki on jatkunut ennallaan ja helluntaikirkkoseurakuntarakenteeseen on oltu tyytyväisiä.
Viinikkala listaa vielä kokemuksen kautta saatuja avaimia onnistuneeseen siirtoprosessiin.
– Hyvä ennakkosuunnittelu, riittävä varautuminen siihen, mihin kaikkeen siirtyminen vaikuttaa, riittävä tiedottaminen seurakuntalaisille, huolellisuus muotoseikoissa ja että kaikki tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...