Tampereen helluntaiseurakunnassa käännettiin 19. maaliskuuta uusi sivu, kun yhteisö päätti siirtää seurakunnan hallinnon, talouden, omaisuuden ja toiminnan yhdistysrakenteelta helluntaikirkkoseurakunnalle vuoden 2018 alussa.
Päätös tehtiin Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry:n virallisessa vuosikokouksessa, jossa oli mukana noin 400 seurakunnan jäsentä. Yhdistyksen hallitus oli pyytänyt kokouksen puheenjohtajaksi Markku Luoman Jyväskylästä. Kokouksen aikana seurakunnanjohtaja Usko Katto perusteli toiminnan siirtoa koskevan esityksen, joka hyväksyttiin ilman vastaehdotuksia tai äänestystä.
– Asiasta pyydettiin kaksi puheenvuoroa, jotka olivat joko kysymyksiä tai kannatuspuheenvuoroja. Mitään muuta esitystä ei tullut. Näin esitys hyväksyttiin ilman äänestystä yksimielisesti, Usko Katto kuvailee.
Hän toteaa seurakunnan johdon olevan helpottunut yksimielisestä lopputuloksesta, sillä byrokratian siirtäminen on ollut seurakunnassa pitkä prosessi.
– Noin kolme vuotta sitten tämä sama asia oli yhdistyksen päätettävänä, ja silloin äänestystulos jäi parin äänen päähän.
Passiivisuus vallalla
Tampereella nyt päättynyt prosessi heijastaa melko hyvin helluntaiseurakuntien suhdetta Helluntaikirkkoon: Tampereen helluntaiseurakuntaan kuuluu 2 450 jäsentä, joista noin 1 000 on liittynyt Helluntaikirkkoon. Myönteisyys yhdyskuntarakennetta kohtaan on kehittynyt vähitellen, mutta asiaa on täytynyt pitää aktiivisesti esillä, hyväksyä siihen liittyvä vastarinta ja ennen muuta antaa ajan kulua. Ja siitä huolimatta monia asia ei ole kiinnostanut.
Passiivisuus näkyy myös tammikuussa 2002 perustetun Suomen Helluntaikirkon seurakuntajäsenten määrässä: 15 vuoden aikana yhdyskuntaan on liittynyt alle 50 Suomen noin 250 helluntaiseurakunnasta, sillä suurin osa on halunnut pitää kiinni yhdistysrakenteestaan.
Viime vuonna asiassa tapahtui selvä käänne.
– Näyttää siltä, että kolehdinkeräysasia on aktivoinut aiheen tarkasteluun. Helluntaikirkkoon liittymistä ei tosin mietitä vain tämän takia, vaan tilanne on tuonut esiin asian, jota ei ole jaksettu miettiä, kun on ollut akuutimpia juttuja käsillä, Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.
Kiinnostus heräsi Syyspäivillä
Esko Matikainen on vieraillut viime lokakuussa pidettyjen Syyspäivien jälkeen yli 30 seurakunnassa, jotka miettivät helluntaikirkkoseurakunnaksi järjestäytymistä. Myös uusia avauksia ilmaantuu koko ajan.
Kuka sitten seurakunnassa voi päättää näinkin isosta asiasta?
– Seurakunnan johto – usein siis vanhimmisto – päättää liikkeellelähdöstä. Se jälkeen asiaa lähtevät prosessoimaan yhdistys ja sen hallitus, koska puhutaan sen toiminnasta ja omaisuudesta. Yhdistyksen pitää päättää, että nämä luovutetaan seurakunnalle, Matikainen sanoo.
Samalla hän korostaa, että nyt siirtymäänsä suunnittelevat seurakunnat eivät enää hae Helluntaikirkon jäsenyyttä pöytälaatikkoon vaan tähtäävät koko toiminnan siirtämiseen helluntaikirkkoseurakunnan suojiin.
– Kukaan ei enää ajattele pöytälaatikkoja. Viranomaistenkin taholta on tullut viesti, ettei sillä pysty ratkaisemaan kolehdinkeruuta.
”Arki on jatkunut ennallaan”
Lahden helluntaiseurakunta siirsi toiminnan, varat ja omaisuuden yhdistykseltä helluntaikirkkoseurakunnalle vuonna 2010.
Joensuussa sama tapahtui 2013. Molemmilla paikkakunnilla ratkaisua oli pohjustettu määrätietoisesti noin 2–3 vuotta.
– Huolellisen valmistelun ansiosta siirtäminen meni täysin kivuttomasti ja yksimielisesti, johtava pastori Petri Viinikkala toteaa.
Joensuussa seurakuntaa keskustelutettiin aiheesta perusteellisesti puolitoista vuotta, ja etenemisaikataulu oli kaikkien tiedossa. Syyskuussa 2012 asia ratkaistiin suljetulla lippuäänestyksellä kokouksessa, jonka läsnäolijoista reilusti yli 90 prosenttia kannatti siirtymistä.
– Eteneminen oli siis varsin rauhallista ja sopuisaa, johtava pastori Matti Niemelä summaa.
Molemmissa seurakunnissa arki on jatkunut ennallaan ja helluntaikirkkoseurakuntarakenteeseen on oltu tyytyväisiä.
Viinikkala listaa vielä kokemuksen kautta saatuja avaimia onnistuneeseen siirtoprosessiin.
– Hyvä ennakkosuunnittelu, riittävä varautuminen siihen, mihin kaikkeen siirtyminen vaikuttaa, riittävä tiedottaminen seurakuntalaisille, huolellisuus muotoseikoissa ja että kaikki tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...