Helluntaiherätys eteläsuomalaistuu

Suomalaista yhteiskuntaa pitkään leimannut muuttoliike etelän kasvukeskuksiin näkyy myös helluntaiherätyksessä. Suur-Helsingin alueen seurakuntien kasvu on viime vuoden jäsentilastojen silmiinpistävin piirre.

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevien suomenkielisten helluntaiseurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä kasvoi 216:lla ja on nyt 8 265. Uudellamaalla kasvua oli 15 jäsenen verran, ja yhteismäärä kolkuttelee 2 000:n rajaa.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Seurakuntaopas 2016 -teoksesta (Emrone Oy ja Aikamedia). Oppaan tiedot kokoavan Raimo Kivikankaan mukaan helluntailiike eteläsuomalaistuu ja kaupungistuu.

– Vuonna 1995 Suur-Helsingin ja Uudenmaan osuus yhteenlasketusta jäsenmäärästä oli 18,4 prosenttia, ja nyt vastaava luku on 22,3. Jos etelän lukuihin otetaan mukaan vielä Varsinais-Suomi, vertailuluvut muuttuvat siten, että 1995 etelässä oli 24,0 prosenttia ja nyt 28,3 prosenttia kaikista jäsenistä. Samalla jäsenmäärien painopiste on siirtynyt yhä enemmän suuriin kaupunkiseurakuntiin.

Kaikkien suomenkielisten helluntaiseurakuntien jäsenmäärä kasvoi viime vuonna aavistuksen ja oli vuoden lopussa 46 040. Luku on käytännössä sama kun 20 vuotta sitten.

– Samaan aikaan Suur-Helsingin seurakuntien jäsenmäärä on kasvanut lähes 30 prosenttia. Kastetilastoista voi päätellä, että muuttoliike on ilmiön suurin syy, vuodesta 1994 jäsenkehitystä tilastoinut Kivikangas toteaa.

Myös Keski-Suomessa koettiin viime vuonna merkittävää seurakuntakasvua: maakunnassa on nyt 103 helluntailaista enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteensä heitä on noin 4 400.

Rukousta ja kansainvälistä työtä

Yksi muuttoliikkeestä hyötyneistä seurakunnista oli jälleen Helsingin Saalem, jonka jäsenmäärä jatkoi kasvuaan ja oli vuoden lopussa 3 604.

Vuoden aikana Saalemiin siirtyi toisista seurakunnista noin sata uskovaa.

– Osittain kyse on seurakuntien vaihdoksista Suur-Helsingin alueella. Suurin osa tuli kuitenkin maakunnista, johtava pastori Mika Yrjölä kertoo.

Pelkästään muuttoliikkeestä Helsingin, Espoon ja Vantaan helluntaiseurakuntien kasvu ei johdu, sillä myös kastettuja oli enemmän kuin aikoihin: 184. Määrä kasvoi peräti 41:llä edellisvuoteen verrattuna.

Eniten kasteita saatiin toimittaa juuri Näkinkujan Saalemissa, jossa kasteen sai 84 henkilöä. Luku oli selvästi suurempi kuin parina edeltävänä vuotena.

– Vilkastunut rukouselämä, nuortentoiminta ja kansainvälinen työ ovat ehkä suurimmat kasteiden lisääntymiseen vaikuttaneet tekijät: kokouksissa tulee ihmisiä uskoon. Maahanmuuttajia oli kastetuista noin neljäsosa, Yrjölä toteaa.

Seuraavaksi eniten kasteita toimitettiin Tampereen helluntaiseurakunnassa (43), Turun ja Seinäjoen helluntaiseurakunnissa (vähän yli 30 kummassakin) sekä Helsingissä Malmin Saalemissa, jonka 28 kastettua ovat lähes viisi prosenttia jäsenmäärästä. Prosenttiosuus on isoista seurakunnista selvästi suurin.

Kaikkiaan Kivikangas sai seurakunnista tiedon vain 758 kasteesta, mikä on vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Viime vuosina kastettujen lukumäärä on vaihdellut 780–790:n välillä, mutta vielä vuonna 2009 se oli lähes tuhat.

Seurakuntia liikkeeseen kuuluu 242.

Kortistojen perkuut heiluttelevat lukuja

Seurakuntaoppaan tilastoihin jättää vuosittain tietonsa lähettämättä vajaa parikymmentä seurakuntaa, joten absoluuttista totuutta oppaan luvut eivät kerro. Raimo Kivikankaan mukaan puuttuvien tietojen vaikutus on kuitenkin yleensä pieni.

– Jos emme saa jostakin seurakunnasta tietoa, jäsenmääräksi merkitään edellisen vuoden luku ja kastettujen kohdalle nolla. Olen huomannut, että yleensä ilmoittamatta jättävät seurakunnat ovat sellaisia, joissa ei näissä asioissa ole vuoden aikana tapahtunut juuri mitään.

Paljon suurempi vaikutus tilastoihin on seurakuntien ajoittain tekemillä jäsenkortistojen päivityksillä. Yksi tällaisen operaation viime vuonna tehneistä yhteisöistä on Kajaanin helluntaiseurakunta, jossa selvitys johti jäsenmäärän tippumiseen lähes sadalla nykyiseen 282:een.

Seurakunnan työntekijät ja vanhimmat olivat vuoden aikana yhteydessä kaikkiin niihin jäseniin, jotka eivät olleet aikoihin käyneet tilaisuuksissa, ja kyselivät kuulumisia ja halua kuulua seurakuntaan edelleen. Muuttoliike opiskelun ja työn vuoksi nousi ilmiönä esille.

– Selvisi, että rekisterissä oli kymmeniä sellaisia henkilöitä, jotka ovat jo vuosia asuneet toisella paikkakunnalla. Lisäksi noin 30 henkilöä ilmoitti, ettei halua enää olla seurakunnan jäsen, pastori Marko Kaikula pahoittelee.

”Perälauta vuotaa”

Vaikka kasteiden lukumäärä on vähentynyt, Raimo Kivikangas pitää vielä suurempana ongelmana ihmisten vieraantumista helluntaiseurakunnista.

– Liikkeen piirissä on kahdenkymmenen vuoden aikana kastettu lähes 17 400 uskovaa, ja silti jäsenmäärä ei ole kasvanut lainkaan. Perälauta vuotaa kyllä hurjasti, Kivikangas toteaa.


Heikki Salmela


Fakta: Maakunnissa vaikutetaan
Vaikka helluntaiseurakuntien jäsenistön painopiste on siirtynyt etelämmäs,
alueellisessa vaikuttavuudessa etelän seurakunnat häviävät yhä liikkeen perinteisesti vahvoille alueille.
Esimerkiksi Keski-Suomessa helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 1,6 prosenttia alueen väestöstä,
kun Suur-Helsingissä luku on selvästi alle prosentin.