Hallituksen monet ratkaisut surettavat herätyskristittyjä kansanedustajia
Vaalikauden ensimmäinen vuosi on tarjonnut eduskunnan vapaakristillistaustaisille kansanedustajille enemmän karvaita kuin miellyttäviä makuja.
Huhtikuun 2015 vaaleja luonnehdittiin monesta suusta konservatiivisuuden voitoksi. Myös uuteen hallitukseen valikoituivat isoista puolueista ne, jotka paperilla ovat kaikista arvokonservatiivisimpia. Puheenjohtajista Juha Sipilä (kesk.) ja Timo Soini (ps.) tiedetään tunnustaviksi kristityiksi.
Ei siis ihme, että optimistisimmat arvelivat vaalituloksen voivan jopa hidastaa yhteiskunnan maallistumiskehitystä.
Toisin näyttäisi käyneen. Sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislait menivät sekä hallituksessa että eduskunnassa läpi heittämällä, ja sunnuntaista ja juhlapyhistä tehtiin tavallisia kauppapäiviä. Aborttien tekemiseen liittyvä lakialoite hoitohenkilökunnan omantunnonvapaudesta torpattiin tylyin numeroin. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta leikattiin roimasti.
Kaikki nämä olivat ratkaisuja, joita herätyskristillisissä piireissä seurattiin tavallista suuremmalla mielenkiinnolla.
– Olen ollut hyvin pettynyt monien kristittyjen kansanedustajien äänestyskäyttäytymiseen. Näyttää siltä, että vaikka henkilöllä olisi kristillinen vakaumus, taustayhteisön paine ajaa oman vakaumuksen edelle, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) toteaa.
KD:n puheenjohtajalle Sari Essayahille suurin pettymys oli juuri sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislakeja koskeva äänestys. Hänen mukaansa se, että pääministeri Sipilä äänesti lakipaketin puolesta, vaikutti monen keskustalaisen äänestyskäyttäytymiseen: usea edustaja, joka vuosi sitten vastusti itse lakia, kannatti nyt liitännäislakeja.
– Kokoomuksesta puolestaan kaikki ne edustajat, jotka olivat äänestäneet itse lakia vastaan, jättivät tulematta liitännäislakiäänestykseen. Lisäksi kaikki perussuomalaiset ministerit puuttuivat äänestyksestä, Essayah harmittelee.
Kiitosta yrittäjyyden edistämisestä
Itsenäisen Majakka-seurakunnan pastorina tunnettu Laukkanen ja helluntailainen Essayah lukeutuvat eduskunnan vapaakristillisiin yhteisöihin kuuluviin kansanedustajiin. Muita ovat helluntailaiset Mika Niikko (ps.), Toimi Kankaanniemi (ps.) ja Harry Wallin (sd.) sekä Pelastusarmeijaa hengellisenä kotinaan pitävä Sari Tanus (kd.).
Kuusihenkinen joukko on suurempi kuin tiettävästi koskaan aiemmin, ja ylittää selvästi näihin yhteisöihin kuuluvien osuuden koko väestöstä.
Oppositiota edustavat Essayah, Laukkanen ja Wallin lisäävät hallituksen syntilistalle kotimaan vähäosaisten ostovoiman leikkaukset. Kiitosta saa hallituksen pyrkimys pysäyttää valtiontalouden velkaantuminen, edistää yrittäjyyttä ja tavoitella laajapohjaista yhteiskuntasopimusta.
– Positiivisiin asioihin lukeutuvat myös eläkeuudistuksen hyväksyminen eduskunnassa sekä se, että pakolaistilanne ei ole jakanut eduskuntaa vaan asiaa on ratkaistu yhdessä, Harry Wallin pohtii.
Perussuomalaisten Mika Niikko kertoo olevansa pettynyt ministereiden selkärangattomuuteen.
– Heillä ei ollut uskallusta saati ymmärrystä estää maallemme vahingoksi olevan sukupuolineutraalin avioliittolain etenemistä. Huonona muutoksena hän pitää myös uskonnonvapauslain muuttamista niin, että vanhempien pitää jatkossa olla yksimielisiä siitä, mihin uskontokuntaan lapsi liitetään. Muussa tapauksessa lapsi jää ilman jäsenyyttä. Nyt asiasta päättää viime kädessä äiti.
– Yksimielisyysvaatimus voi lisätä uskontokuntiin kuulumattomien lasten määrää ja siten jättää lapsia osattomaksi muun muassa koulun uskonnonopetuksesta ja aamunavauksista, Niikko arvioi.
– Hyvää hallituksen ratkaisuissa on esimerkiksi se, että ikäihmiset on säästetty pahimmilta leikkauksilta ja että omais- ja perhehoitoa kehitetään aktiivisesti. Myös uskonnollisten yhteisöjen toiminta-avustus nousi tänä vuonna 532 000 euroon, kun se on aiemmin ollut 200 000 euroa. Tämä liittyy viime vaalikauden uudistukseen, jota ministeri Päivi Räsänen ansiokkaasti edisti.
Joululahjarahoja jakamassa
Varsinaisessa lainsäädäntötyössä oppositioedustajat voivat vaikuttaa parhaiten valiokunnissa. Esimerkiksi Antero Laukkanen kertoo saaneensa ajettua muun muassa kehityspoliittiseen mietintöön muutamia kansalaisjärjestöjen asemaa tukevia kirjauksia.
Valtiovarainvaliokuntaan kuuluvat Niikko ja Kankaanniemi saivat joulun alla olla mukana jakamassa eduskunnan omia niin sanottuja ”joulurahoja” erilaisiin tärkeäksi katsottuihin tarkoituksiin. Kaksikon ehdotuksesta noin 40 miljoonan euron potista osansa saivat myös kristilliset koulut ja Iso Kirja -opisto.
Kaikki haastatellut kiittelevät eri kirkkoihin kuuluvien kristittyjen edustajien keskinäistä yhteyttä.
– Kansallisen rukousaamiaisen ja joululaulutilaisuuden kautta sekä eduskunnan raamatturyhmän viikkokokouksissa olemme tehneet yhdessä evankeliumin työtä eduskunnan sisällä, Sari Essayah kertoo.
– Olen iloinnut siitä, että meidän kesken on löytynyt hyvä veljesyhteys yli puoluerajojen, vaikka joistakin asiakysymyksistä olemme eri mieltä, Harry Wallin toteaa.
– Olemme myös puheissa antaneet tukea toisillemme, Antero Laukkanen lisää. Toimi Kankaanniemeä ja Sari Tanusta ei tavoitettu haastattelua varten.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...