Useita vuosia leirin opetustehtävissä toimineiden Sara ja Janne Saarelan mukaan arviolta 70 prosenttia nuorten kysymyksistä koskee seksuaalisuutta ja sukupuoliasioita. Sen sijaan on yksi aihe, joka tuntuu olevan heille harvinaisen selvä. Se on kaste. 

– Monet ovat päättäneet jo etukäteen, että menevät leirin päätteeksi kasteelle. Se on nuorille iso juttu, Sara Saarela kuvaa. 

Tänä vuonna se on ollut sitä erityisen monelle nuorelle, sillä kolmella kesän aikana järjestetyllä IK-opiston Fifteen-leirillä oli poikkeuksellisen paljon kasteelle menijöitä. 

– Yhteensä 84 leiriläistä ja kaksi ryhmänohjaajaa kastettiin, IK-opiston nuorisosihteeri Matias Villberg summaa – ja lisää humoristiseen tapaansa, ettei asia harmittanut, vaikka kastetodistusten kirjoittaminen venyi leirin päätösiltana puolille öin. 

Edellisvuonna kastettuja oli 39, mikä on keskivertomäärä aiempiin vuosiin verrattuna. Tänä vuonna kasteelle menijöiden määrä oli siis yli kaksinkertainen, vaikka koronarajoitusten vuoksi leirikokoja piti supistaa siten, että kullakin leirillä oli osallistujia 70–80 normaalin sadan sijaan. 

– Usein puhutaan huolestuneina, että seurakunnat ovat kuolemaisillaan, mutta ainakin nuoriso-osastolla ollaan innoissaan! 

Villbergin mukaan nuorten korkeat kastemäärät eivät silti tarkoita, että seurakunnat pysyisivät automaattisesti elinvoimaisina. 

– Ollaan silti hyvällä polulla, jos opetus kasteen merkityksestä on mennyt perille ja sytyttänyt halun sitoutua henkilökohtaiseen uskonratkaisuun ja seurakuntaan. Ehkä tilanne ei olekaan niin toivoton kuin maalaillaan, hän kiteyttää. 

Saman näkemyksen jakaa Sara Saarela. Hän painottaa, että Fifteen-leireillä kasteopetus sisältyy samaan oppituntiin seurakuntaopetuksen kanssa. Kaste ei ole irrallinen asia. 

– Nuoret ottavat Jeesuksen tosissaan. Kasteellemeno ei ole heille mikä tahansa riitti vaan merkityksellinen uskon julkinen tunnustaminen, jossa vahvistuu seurakuntaperheen jäsenyys. 

Kastettujen osalta on tarkoitus toteuttaa jatkossa seurantatutkimus heidän juurtumisestaan paikalliseen seurakuntaan. Näin pyritään selvittämään, jääkö joku ilman seurakuntayhteyttä ja mitkä tekijät auttavat löytämään sen.

      Kaste on osoitus, että tiimi on vaihtunut.

Nuorten seurakuntayhteyden kannalta IK-opistossa on huomattu uudenlainen ilmiö. 

– Nuorilla on entistä vähemmän seurakuntien välisiä raja-aitoja. Kasteen jälkeen nuori ei enää automaattisesti liity siihen seurakuntaan, johon hänen vanhempansa kuuluvat. Sen sijaan saatetaan liittyä samaan seurakuntaan kavereiden kanssa. Vanhemmat tuntuvat suhtautuvan asiaan avoimesti ja antavat nuoren itse päättää, Villberg sanoo. 

Myöskään Pohjanmaan Fifteen-leirien johtamisesta vastaavalle Raino Ojalalle ilmiö ei ole vieras. 

– Nuoret tarvitsevat ikäisiään kavereita ja vireää nuorisotyötä. Tärkeintä on, että seurakunta ottaa nuoren siipiensä suojaan, onpa hänen taustansa mistä tahansa. 

Iin helluntaiseurakunnan nuorisotyössä sekä Pohjois-Pohjanmaan koulupastorina toimiva Ojala opettaa helluntailaisesta kastekäsityksestä myös peruskouluissa ja lukioissa. 

Perusperiaatteet ovat, että ensin tulee usko, sitten vasta kaste. Kaste on jokaisen oma päätös, eikä lapsikastetta käytetä. Kasteelle menemiseen ei ole ikärajaa, mutta kasteen merkitys täytyy ymmärtää. Kaste tapahtuu upottamalla ja siitä seuraa seurakuntaan liittyminen. Kaste perustuu raamatulliseen kastekäsitykseen ja Jeesuksen esimerkkiin. 

– Kaste on julkinen osoitus siitä, että tiimi on vaihtunut, Ojala kuvaa nuorten kielellä. 

Hän kantaa huolta koronatilanteen vuoksi heikentyneestä seurakuntien nuorisotyöstä ja nuorten kasvaneesta ahdistuksesta. 

– Nyt on aika panostaa lasten ja nuorten keskellä tehtävään työhön, antaa resursseja, tukea nuorisopastoreita ja viedä kaikin tavoin toivon sanomaa nuorelle sukupolvelle. 

Tarvetta nuorisotyölle on. Siitä kertoo esimerkiksi Fifteen-leirien suosio. IK-opiston kesän ensimmäisen leirin osallistujamäärä täyttyi muutamassa tunnissa ilmoittautumisajan alettua. Heinäkuussa järjestetty toinen leiri puolestaan tuli täyteen noin viikossa. Lisäksi järjestettiin ylimääräinen Fifteen Plus -leiri niille, jotka eivät koronatilanteen vuoksi päässeet edelliskesänä leirille. Kesällä 2020 saatiin järjestettyä vain yksi IK-opiston Fifteen, mikä saattaa osaltaan selittää tämänvuotista kasteintoa. 

– Ensin edelliskesän toinen leiri siirrettiin vuodenvaihteeseen. Oli sekä nuorille että meille järjestäjille kuin märkä lätty naamalle, kun sekin jouduttiin pitkittyneen pandemiatilanteen vuoksi perumaan. Siksi halusimme palvella ”yli-ikäisiä” fifteenläisiä tarjoamalla heille vihdoin tänä kesänä oman leirin, Villberg sanoo. 

Varautumissuunnitelmat, majoituskartat, tarkat ryhmäjaot sekä porrastukset ruokailuun ja saunomiseen vaativat edelleen paljon ekstratyötä. 

– Välillä sai todella raapia päätä, että terveysturvallisuus ja mielekkyys saatiin leireillä säilytettyä. 

Kaikki oli Villbergin mukaan silti vaivan arvoista. 

– Mieleeni jäi erityisesti eräs perhekotitaustasta tuleva nuori, joka teki leirin aikana kirkkaan uskonratkaisun ja halusi saman tien kasteelle. Näytti siltä kuin valot olisivat syttyneet hänen silmiinsä.

Anniina Jakonen

Fifteen-leireillä kastetut 2021 

- IK-opiston Fifteen 1, Keuruu: 24 

- IK-opiston Fifteen 2, Keuruu: 34, lisäksi kaksi ryhmänohjaajaa 

- IK-opiston Fifteen Plus, Keuruu: 26 

- Pohjanmaan Fifteen, Larsmo: 7 

- Seinäjoen Fifteen, Evijärvi: 21, lisäksi kaksi nuorta kastettiin leirin jälkeen yksityistilaisuudessa 

- Turun Fifteen, Kupiluoto: 5, lisäksi yksi ryhmänohjaaja 

- Tampereen ja pääkaupunkiseudun Fifteen (Espoo, Helsingin Saalem, Malmin Saalem), kaksi leiriä: 33 

Yhteensä 155 kastettua