Arviolta 357 miljoonaa lasta elää
sota-alueella, paljastaa Pelastakaa lapset -järjestön raportti.
Konfliktialueilla asuvan lapsen vaarana on kuolema tai haavoittuminen, lapsisotilaaksi
värvääminen ja seksuaalinen väkivalta. Iskut kouluihin ja sairaaloihin ovat
muuttuneet sodankäynnin taktiikaksi.
Konflikti vie lapsilta oikeudet kelvollisiin
elinoloihin, koulutukseen, ruokaan ja puhtauteen. Unicef arvioi, että
konfliktimaissa lähes 24 miljoonaa kouluikäistä lasta jää koulun ulkopuolelle.
Kokonainen sukupolvi lapsia kasvaa ilman perustaitoja, ja se vaikeuttaa
tulevaisuuden jälleenrakentamista. Lähi-itä on lapsille kaikista riskialttein
alue. Kriisien tapahtumat tunkeutuvat lapsen mieleen.
Jälleenrakentamista tarvitaan kodeissa ja kouluissa
mutta myös ihmisten mielissä niin, että heillä riittäisi rohkeutta rakentaa tulevaisuutta.
Lapsille turvallisuudentunteen palauttaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta he
pääsevät takaisin normaaliin arkeen.
Toivoa Mosulin lapsille
Fida
toimii konfliktialueiden lasten parissa Irakissa ja Kongon demokraattisessa
tasavallassa. Tämän vuoden Eväät elämään -kampanja kerää varoja kriiseistä
kärsineiden lasten tukemiseksi ja toivon palauttamiseksi.
Irakissa tavoitteena on mahdollistaa lapsille
turvallinen paluu kouluun sekä vapaa-ajan toimintaa. Lapsille järjestetään
kerhoja, joissa he saavat psykososiaalista tukea. Vanhempia ja opettajia tuetaan
suojelemaan lapsia.
Fidan Irakin hankekoordinaattori Johanna Lindgren toteaa,
että maa on kokenut sotaa sodan perään. Lapset näkevät väkivaltaa jatkuvasti
kotona, kaduilla ja koulussa. Väkivallan kierre on saatava loppumaan, jotta
turvallinen lapsuus olisi mahdollinen myös Irakissa.
– Lasten silmät tuikkivat ja hymy on herkässä, kun
heidät huomataan, toteaa Lindgren, joka on työskennellyt Mosulin lähistöllä
Isisin tuhoamissa kylissä.
Esimerkiksi Fidan rahoittama tukiryhmä taisteluja
paenneille tytöille on auttanut heitä uskomaan jälleen itseensä. 17-vuotias Tara kertoo
vertaistuen merkityksestä.
– Olen oppinut itsetunnosta ja masennuksesta mutta
myös rohkeudesta. Tärkeintä on ollut, kun sain kuulla, kuinka arvokas olen.
–
Täällä on monia tyttöjä ja poikia, jotka haluavat saavuttaa unelmansa, mutta
eivät voi. Jotkut antavat periksi. Minä en aio antaa periksi. Pysyn vahvana ja
käyn kouluni loppuun.
Tärkeintä on tukea vanhempia
Kaikki
lapset tarvitsevat suojaa, turvaa, rakkautta, lepoa ja leikkiä. Kriisialueilla
perheet ja lasten kanssa työskentelevät tarvitsevat usein tukea siihen, että
ymmärtävät toimia lasten kanssa oikein.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tiina Hokkanen työskenteli
vuosina 2010–2016 Fidan Lähi-idän hankkeissa psykososiaalisen tuen
asiantuntijana. Hänen kokemuksensa mukaan alueella on
suuri vanhemmuuden tukemisen tarve.
– Fyysinen
rankaiseminen ja henkinen väkivalta ovat Lähi-idässä todella tavallisia, Hokkanen
toteaa.
– Aikuisilta puuttuu
usein tietoa väkivallan vaikutuksista lapseen sekä ymmärrys siitä, miten
lasta voi kasvattaa ilman fyysistä rankaisemista.
Tiina Hokkanen pitää
tärkeänä, että lasten kanssa työskenteleviä tahoja koulutetaan tarjoamaan
psykologista ensiapua lapsille. Niinpä Fidan Lähi-idän hankkeissa
valmennetaan opettajia ymmärtämään paremmin lapsen tarpeita ja käyttämään
rakentavia kasvatuskeinoja. Samoin äitejä ja isiä tuetaan vanhemmuudessa.
Lapsi kaipaa ymmärrystä ja rohkaisua
Hokkasen mukaan järkyttäviä asioita
kokenutta lasta voivat tukea kaikki lapsen lähipiirin aikuiset, kuten
vanhemmat, sukulaiset, opettajat ja uskonnollisten yhteisöjen edustajat. On
tärkeää lisätä näiden tahojen ymmärrystä, sillä he ovat niitä ihmisiä, joiden kanssa
lapset viettävät aikaa ja jotka voivat tarjota lapselle vakautta.
– Myös
ammattilaisilla on oma roolinsa, Hokkanen sanoo.
Hän jatkaa, että
ammattilaisten mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, elleivät lapsen lähiympäristön
aikuiset pysty tarjoamaan turvallisuutta. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi
merkitys vanhemmilla on lapsen tukemisessa, ja sitä enemmän myös
ammattilaisten tarjoama apu toteutuu vanhempien kautta, vanhempia tukemalla.
Muun muassa Irakissa
on huomattu, että Mosulista paenneilla vanhemmilla on ongelmia esimerkiksi
tunteiden hallinnassa. Kun vanhemmat saavat keskustella omista kokemuksistaan,
he voivat tukea lapsiaan.
– Eräs lastaan
lyönyt äiti kertoi mielensä rauhoittuneen, kun hän sai tulla vapaaehtoistyöhön
toimintakeskukselle muiden äitien seuraan, hyvään ilmapiiriin. Hän lopetti
lapsensa kurittamisen, Johanna Lindgren kertoo.
Lindgrenin mukaan
lapset tarvitsevat aikuisia, jotka uskovat heihin ja kannustavat epätoivoisenkin
todellisuuden keskellä.
– Ulkopuolisen avun
lisäksi toivo tulee kuitenkin ennen kaikkea Jumalalta, Lindgren toteaa.
Irakin ja Kongon lapsia voi tukea
lahjoittamalla tai järjestämällä keräystempauksen. 20 euron tekstiviestilahjoitus
onnistuu tekstaamalla fida20 numeroon 16155. Seurakuntien lipaskeräys on
ympäri Suomea 7.–31. toukokuuta.
Katja Köykkä
Kongon unohdetut lapset
Sissisodistakärsivä Kongon demokraattinen tasavalta on lapsille pahempi kuin
painajainen.
Maan 4,5 miljoonasta pakolaisesta yli
puolet on lapsia. Fida antaa pakolaislapsille mahdollisuuden käydä koulua.
Psykososiaalinen tuki auttaa traumasta palautumisessa ja pyrkii ohjaamaan
lasten arjen normaaliin rytmiin. Lapsille on rakennettu keskuksia, joissa on
turvallinen leikkitila.
Florance, 15, kertoo pelkäävänsä kahta asiaa:
tappamisia ja köyhyyttä. Lähellä olevilla vuorilla on yhden sissiryhmän keskus.
– He tekevät, mitä huvittaa. Tappamiset
tapahtuvat öisin, eikä kukaan tiedä, keitä he ovat.
Vain kahta päivää aikaisemmin sissit
iskivät terveysasemalle, joka on lähellä Florancen kotia.
– Tätini oli mennyt sinne synnyttämään.
Sissit tappoivat hänet veitsillä, tyttö kuiskaa.
Joitakin vuosia sitten Florance joutui
lopettamaan koulun köyhyyden vuoksi. Viime vuonna hän pääsi Fidan tuella
takaisin kouluun. Kun hän puhuu siitä, hänen katseensa kirkastuu.
– Lempiaineeni on matematiikka. Haluan
isona lääkäriksi!
Lastenkeskus on Florancen lempipaikka.
– Työntekijöiden kanssa puhuminen on
auttanut minua tuntemaan oloni turvalliseksi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...