Eväät elämään tuo apua konfliktialuiden lapsille

Fida auttaa Irakin Mosulin lähistöllä Isisin terrorin traumatisoimia lapsia. Kuva: Matti Lindgren

Arviolta 357 miljoonaa lasta elää sota-alueella, paljastaa Pelastakaa lapset -järjestön raportti. Konfliktialueilla asuvan lapsen vaarana on kuolema tai haavoittuminen, lapsisotilaaksi värvääminen ja seksuaalinen väkivalta. Iskut kouluihin ja sairaaloihin ovat muuttuneet sodankäynnin taktiikaksi.

Konflikti vie lapsilta oikeudet kelvollisiin elinoloihin, koulutukseen, ruokaan ja puhtauteen. Unicef arvioi, että konfliktimaissa lähes 24 miljoonaa kouluikäistä lasta jää koulun ulkopuolelle. Kokonainen sukupolvi lapsia kasvaa ilman perustaitoja, ja se vaikeuttaa tulevaisuuden jälleenrakentamista. Lähi-itä on lapsille kaikista riskialttein alue. Kriisien tapahtumat tunkeutuvat lapsen mieleen.

Jälleenrakentamista tarvitaan kodeissa ja kouluissa mutta myös ihmisten mielissä niin, että heillä riittäisi rohkeutta rakentaa tulevaisuutta. Lapsille turvallisuudentunteen palauttaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta he pääsevät takaisin normaaliin arkeen.

Toivoa Mosulin lapsille

Fida toimii konfliktialueiden lasten parissa Irakissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tämän vuoden Eväät elämään -kampanja kerää varoja kriiseistä kärsineiden lasten tukemiseksi ja toivon palauttamiseksi.

Irakissa tavoitteena on mahdollistaa lapsille turvallinen paluu kouluun sekä vapaa-ajan toimintaa. Lapsille järjestetään kerhoja, joissa he saavat psykososiaalista tukea. Vanhempia ja opettajia tuetaan suojelemaan lapsia.

Fidan Irakin hankekoordinaattori Johanna Lindgren toteaa, että maa on kokenut sotaa sodan perään. Lapset näkevät väkivaltaa jatkuvasti kotona, kaduilla ja koulussa. Väkivallan kierre on saatava loppumaan, jotta turvallinen lapsuus olisi mahdollinen myös Irakissa.

– Lasten silmät tuikkivat ja hymy on herkässä, kun heidät huomataan, toteaa Lindgren, joka on työskennellyt Mosulin lähistöllä Isisin tuhoamissa kylissä.

Esimerkiksi Fidan rahoittama tukiryhmä taisteluja paenneille tytöille on auttanut heitä uskomaan jälleen itseensä. 17-vuotias Tara kertoo vertaistuen merkityksestä.

– Olen oppinut itsetunnosta ja masennuksesta mutta myös rohkeudesta. Tärkeintä on ollut, kun sain kuulla, kuinka arvokas olen.

– Täällä on monia tyttöjä ja poikia, jotka haluavat saavuttaa unelmansa, mutta eivät voi. Jotkut antavat periksi. Minä en aio antaa periksi. Pysyn vahvana ja käyn kouluni loppuun.

Tärkeintä on tukea vanhempia

Kaikki lapset tarvitsevat suojaa, turvaa, rakkautta, lepoa ja leikkiä. Kriisialueilla perheet ja lasten kanssa työskentelevät tarvitsevat usein tukea siihen, että ymmärtävät toimia lasten kanssa oikein.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tiina Hokkanen työskenteli vuosina 2010–2016 Fidan Lähi-idän hankkeissa psykososiaalisen tuen asiantuntijana. Hänen kokemuksensa mukaan alueella on suuri vanhemmuuden tukemisen tarve.

– Fyysinen rankaiseminen ja henkinen väkivalta ovat Lähi-idässä todella tavallisia, Hokkanen toteaa.

– Aikuisilta puuttuu usein tietoa väkivallan vaikutuksista lapseen sekä ymmärrys siitä, miten lasta voi kasvattaa ilman fyysistä rankaisemista.

Tiina Hokkanen pitää tärkeänä, että lasten kanssa työskenteleviä tahoja koulutetaan tarjoamaan psykologista ensiapua lapsille. Niinpä Fidan Lähi-idän hankkeissa valmennetaan opettajia ymmärtämään paremmin lapsen tarpeita ja käyttämään rakentavia kasvatuskeinoja. Samoin äitejä ja isiä tuetaan vanhemmuudessa.

Lapsi kaipaa ymmärrystä ja rohkaisua

Hokkasen mukaan järkyttäviä asioita kokenutta lasta voivat tukea kaikki lapsen lähipiirin aikuiset, kuten vanhemmat, sukulaiset, opettajat ja uskonnollisten yhteisöjen edustajat. On tärkeää lisätä näiden tahojen ymmärrystä, sillä he ovat niitä ihmisiä, joiden kanssa lapset viettävät aikaa ja jotka voivat tarjota lapselle vakautta.

– Myös ammattilaisilla on oma roolinsa, Hokkanen sanoo.

Hän jatkaa, että ammattilaisten mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, elleivät lapsen lähiympäristön aikuiset pysty tarjoamaan turvallisuutta. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemmilla on lapsen tukemisessa, ja sitä enemmän myös ammattilaisten tarjoama apu toteutuu vanhempien kautta, vanhempia tukemalla.

Muun muassa Irakissa on huomattu, että Mosulista paenneilla vanhemmilla on ongelmia esimerkiksi tunteiden hallinnassa. Kun vanhemmat saavat keskustella omista kokemuksistaan, he voivat tukea lapsiaan.

– Eräs lastaan lyönyt äiti kertoi mielensä rauhoittuneen, kun hän sai tulla vapaaehtoistyöhön toimintakeskukselle muiden äitien seuraan, hyvään ilmapiiriin. Hän lopetti lapsensa kurittamisen, Johanna Lindgren kertoo.

Lindgrenin mukaan lapset tarvitsevat aikuisia, jotka uskovat heihin ja kannustavat epätoivoisenkin todellisuuden keskellä.

– Ulkopuolisen avun lisäksi toivo tulee kuitenkin ennen kaikkea Jumalalta, Lindgren toteaa.

Irakin ja Kongon lapsia voi tukea lahjoittamalla tai järjestämällä keräystempauksen. 20 euron tekstiviestilahjoitus onnistuu tekstaamalla fida20 numeroon 16155. Seurakuntien lipaskeräys on ympäri Suomea 7.–31. toukokuuta.

Katja Köykkä

Kongon unohdetut lapset

Sissisodista kärsivä Kongon demokraattinen tasavalta on lapsille pahempi kuin painajainen.

Maan 4,5 miljoonasta pakolaisesta yli puolet on lapsia. Fida antaa pakolaislapsille mahdollisuuden käydä koulua. Psykososiaalinen tuki auttaa traumasta palautumisessa ja pyrkii ohjaamaan lasten arjen normaaliin rytmiin. Lapsille on rakennettu keskuksia, joissa on turvallinen leikkitila.

Florance, 15, kertoo pelkäävänsä kahta asiaa: tappamisia ja köyhyyttä. Lähellä olevilla vuorilla on yhden sissiryhmän keskus.

– He tekevät, mitä huvittaa. Tappamiset tapahtuvat öisin, eikä kukaan tiedä, keitä he ovat.

Vain kahta päivää aikaisemmin sissit iskivät terveysasemalle, joka on lähellä Florancen kotia.

– Tätini oli mennyt sinne synnyttämään. Sissit tappoivat hänet veitsillä, tyttö kuiskaa.

Joitakin vuosia sitten Florance joutui lopettamaan koulun köyhyyden vuoksi. Viime vuonna hän pääsi Fidan tuella takaisin kouluun. Kun hän puhuu siitä, hänen katseensa kirkastuu.

– Lempiaineeni on matematiikka. Haluan isona lääkäriksi!

Lastenkeskus on Florancen lempipaikka.

– Työntekijöiden kanssa puhuminen on auttanut minua tuntemaan oloni turvalliseksi.

Maija Saarni