Armeijakiistely ei kiinnosta nykynuoria - Kotitausta näkyy nuorten miesten valinnoissa
Helluntaiseurakuntien nuorten suhde maanpuolustukseen on keventynyt, ilmeisesti muun yhteiskunnallisen kehityksen myötä.
Tilannekuva muodostuu Ristin Voiton helluntaiseurakuntien nuorisopastoreille viime viikolla tehdyn kyselyn perusteella.
Nuorisopastoreilta kysyttiin muun muassa, minkälaisia näkökulmia nuorilla nykyisin on maanpuolustukseen ja kiinnostaako varusmiespalvelus myös tyttöjä. Myös nuorisopastoreiden omaa kantaa varusmiespalvelukseen kysyttiin.
"Nuorten pohdinta on monesti käytännöllistä."
– Nuorten pohdinta on monesti käytännöllistä. Mietitään, kuinka paljon aikaa haluaa asepalvelukseen tai siviilipalvelukseen käyttää, eräs vastaaja määritteli.
Asepalveluksen puolesta puhuu lyhentynyt palvelusaika. Lyhimmillään viisikuukautinen varusmiespalvelu ei esimerkiksi sotke opiskelujen aloitusta.
Nuorisotyöntekijöiden vastauksissa kuulsi trendi, jossa maanpuolustuskeskustelu saa yhä vähemmän dramaattisia sävyjä. Yhä useampi nuori mies on tehnyt asiassa ratkaisunsa omakohtaisena pohdintana, eikä prosessiin ole otettu mukaan seurakuntaa tai kaveripiirejä. Eettistäkin pohdintaa toki on, mutta se ei nouse usein keskustelunaiheeksi esimerkiksi nuortenilloissa.
– Osa olettaa sivarin olevan oikeampi vaihtoehto ja osa taas toisinpäin.
Nuorisotyössäkin vaikuttava Imatran helluntaiseurakunnan pastori Petri Melander kuvailee nuorten kanssa käymiään keskusteluja usein pikemminkin toteaviksi, ei niinkään aihetta puntaroiviksi.
– Pojat nykyisin lähinnä kertovat, minne ovat menossa ja milloin palvelus alkaa.
Imatralta ei Melanderin muistin mukaan ole viime vuosina lähdetty siviilipalvelukseen.
– Tähän saattaa vaikuttaa se, että olemme rajan lähellä. Meillä päin seurakunnissa myös on ihmisiä, jotka ovat töissä Rajavartiolaitoksella tai Puolustusvoimissa. Ehkä täälläpäin nuorille on luonnollista mennä armeijaan.
Eräs kyselyyn vastanneista nuorisopastoreista katsoi, että ”vanhempien suhtautuminen näkyy nuorten mielipiteissä”.
Myös toinen vastaaja katsoi kodissa omaksuttujen ajatusten näkyvän nuorten ratkaisujen taustalla.
– Lähtökohtaisesti sivarikodista lähdetään sivariin ja inttikodista inttiin, vastaaja kirjoitti.
Maanpuolustuskysymysten syvempi eettinen pohdinta oli yleisempää nykynuorten vanhempien nuoruudessa. Aiheesta taitettiin peistä säännöllisesti esimerkiksi Ristin Voiton Helluntainuori-liitteen keskustelupalstalla.
– Kyllä silloinkin oli vahvana se kanta, että jokainen saa itse valita, meneekö aseelliseen, aseettomaan tai siviilipalvelukseen, Petri Melander, 49, kertaa 1990-lukua.
Melanderin mukaan aseettomalla varusmiespalveluksella tai siviilipalveluksella oli vahvempi kannatus.
– Ja paljon nykyistä enemmän oli niitä, joiden mielestä kanta ei ollut oikeastaan edes valittavissa, vaan se ole luettavissa suoraan Raamatusta, Melander muistelee.
Monille Raamatun Älä tapa -käsky ja kehotus vihamiehen rakastamiseen ja toisen posken kääntämiseen muodostavat perusteet suhtautua pidättyvästi maanpuolustukseen.
Kyselyn vastauksissa eräs vastaajista totesi, että ”On selvä, että kaikissa tilanteissa nuoren ei välttämättä ole hyvä käydä varusmiespalvelusta”.
– Kuitenkin armeija on osa suomalaisten nuorten miesten kasvuprosessia ja myöhemmässä vaiheessa moni kokee itsensä ulkopuoliseksi vaikkapa miesten solussa, jos keskustelu ohjautuu armeijatarinoihin, eikä ole itse käynyt varusmiespalvelusta.
Erään vastaajan mukaan nuorten ”eettiset ja moraaliset pohdinnat monesti keskittyvät tappamiseen ja väkivaltaan, sekä toisaalta velvollisuuteen toimia ja toisaalta vapauteen kieltäytyä aseellisessa sotatilanteessa”. Osalla nuorista painottuu kanta, jossa kristittyjenkin on tarvittaessa velvollisuus ”edustaa esivaltaa, joka kantaa miekkaa”.
Petri Melanderin mielestä olisi suotavaa, että nuorisotyön piirissä keskusteltaisiin enemmän myös maanpuolustuksen kysymyksistä.
– Nuorelle tulisi tarjota eri tulokulmia pohtia asiaa. Ei niin, että tarjotaan jokin valmis malli.
Melander uskoo, että kysymys saattaa edelleen aiheuttaa nuorelle voimakkaita sisäisiä ristiriitoja.
– Esimerkiksi itse aikanaan aloin vasta jälkikäteen miettiä maanpuolustusasiaa enemmän. Syyllisyyttä tässä kysymyksessä tunnettiin varmasti suuntaan ja toiseen, eivätkä ihmiset aidosti olleet vapaita päätöksessään, Melander pohtii.
”Ammuin puukepillä ja huusin pum-pum”
Pastori Petri Melander palveli aseettomana varusmiehenä 1990-luvun alkupuolella Riihimäellä.
Tuolloin aseettomat miehet otettiin mukaan ampumaharjoituksiin, ja varusteeksi annettiin jotakin asetta markkeeraavaa kättä pidempää.
– Tähtäilin muiden mukana puukepin kanssa ja huusin pum-pum, Melander muistelee hymyillen.
Kepit ja harjanvarret ovat jääneet armeijan koulutusohjelmista sittemmin pois. Aseettomat sotamiehet ovat useimmiten lääkintä-, huolto- ja kuljetustehtävissä.
Aseettoman palveluksen suosio on hiipunut. Nykyisin sen valitsee alle 50 varusmiestä vuosittain. (AT)
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...