Aikamedia julkaisee koneluettuja kirjoja – haaveena noin 20 ääniteosta vuodessa
Herätyskristillisten kirjojen valikoima näkövammaisille on ollut pitkään niukka. Digitalisaatio toi aikanaan nopeasti uutta tekniikkaa ja uusia jakelukanavia, joihin pienten toimijoiden, kuten kristillisten kustantamoiden, ei ole ollut helppoa päästä mukaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen saavutettavan kirjallisuuden asiantuntija, Celia-kirjasto, ei ole kovin hanakasti ottanut tarjontaansa herätyskristillistä kirjallisuutta.
– Erityisesti opetuskirjoja kaivataan kipeästi. Sellaisia tavallista kristittyä kiinnostavia eikä niinkään korkeakirkollisia, kertoo Näkövammaisten liitossa ATK-suunnittelijana työskentelevä Heikki Ekola.
Nyt Aikamedia Oy ja Hyvä Sanoma ry ovat tuomassa saataville myös koneluettuja kristillisiä kirjoja Ristin Voitto- ja Hyvä Sanoma -lehtien ääniversioiden rinnalle.
– Aikamediasta lähtee jatkossa automaattisesti kirjan painotiedosto noin kymmenen hengen tiimille, joka työstää tiedostosta koneäänellä luettavan version, kertoo Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja Janne Lahti.
Suomessa on noin 50 000 näkövammaista ihmistä, joilla olisi oikeus ilmaisiin äänilehtiin ja -kirjoihin. Näkövammaisten liiton Tiedonsaantipalvelun käyttäjiä on heistä noin 18 000.
Moni näkövammainen on mieltynyt lukemaan kirjansa koneäänen avulla. Valitettavasti suomalaista koneääntä ei ole enää viime vuosina kehitetty.
– Uudet hienot äänet tulevat ulkomailta, mutta eiväthän ne osaa lukea suomenkielistä tekstiä oikein. Konepuheen ongelmista huolimatta monet näkövammaiset pitävät koneäänellä lukemisesta sen ilmeettömyyden ja puolueettomuuden vuoksi, Heikki Ekola kertoo.
Eri tavoin saavutettaviksi käsitellyt kirjat on syytä erottaa kaupallisista äänikirjoista, joiden tuotantoa Aikamediassa myös aloitellaan. Näkövammaisten liiton Tiedonsaantipalvelusta näkövammainen saa materiaalit käyttöönsä ilmaiseksi.
Ensimmäinen koneluettuna ilmestyvä Aikamedian kirja on Paavo Rauskasen kirjoittama Evankelistakoti elää!. Evankelistakodilla Vilppulassa on pitkään pidetty näkövammaisten leirejä, ja se on monelle koneluettuja kirjoja lukevalle tuttu paikka.
Heikki Ekola kertoo, että kaikenlaista kirjallisuutta tarvitaan näkövammaisille äänikirjoina. Miellyttävimpiä seurata ovat selkeät ja johdonmukaisesti etenevät tekstit.
– Tajunnanvirtaa olevat tekstit taas ovat raskaita kuunnella.
Koneäänellä luetut kirjat ilmestyvät kolmessa eri muodossa, joista käyttäjä valitsee itselleen tai tilanteeseensa parhaiten sopivan, Heikki Ekola kertoo.
Vapaaehtoisvoimin työstetystä tekstitiedostosta saadaan kolme eri versiota automaattisesti.
– Erillisellä Luetus-tietokoneohjelmalla luettu versio, äänikirjan kuuntelulaitteella luettava versio sekä koneäänen lukema CD-versio, Ekola luettelee.
Helluntaiherätyksen äänikirjaprojektissa työnantajansa yhteyshenkilönä toimiva Ekola kertoo, että koneluettujen kirjojen CD-versiot julkaistaan myös samalla CD-levyllä kuin Ristin Voitto- ja Hyvä Sanoma -lehdet.
Hyvä Sanoma ry:n näkövammaistyöryhmässä haaveillaan, että jossain vaiheessa voitaisiin julkaista vuosittain noin kaksikymmentä Aikamedian kirjaa koneäänellä luettavassa muodossa.
Lisääntyvä tuotanto kaipaa hieman lisää resursseja.
– Ei ole huono, jos löytäisimme muokkaustiimiin vielä lisää jäseniä. Työhön ei tarvita kuin tekstinkäsittelytaitoa, Heikki Ekola kertoo.
Kuulorajoitteisia palvelevien viittomakielen tulkkien työtä on voinut seurata korona-aikana julkisuudessa aiempaa useammin, sillä harva se viikko valtionhallinnolla on ollut kansalaisille jotakin tärkeää kerrottavaa.
Muun muassa Turun helluntaiseurakunnassa on ollut jo ennen koronaa myös nettilähetyksissä tulkkaus viittomakielelle. Tulkkaus on lakisääteinen palvelu, jonka kuulovammaiset voivat tilata Kelan tulkkauskeskuksesta.
Käytännössä tulkkaus on järjestetty niin, että viittomakielinen tilaa seurakunnan tilaisuuteen kaksi tulkkia.
– Silloin kun voitiin vielä kokoontua, viittomakielen tulkit tulkkasivat paikalla oleville ja yksi kamera kuvasi tulkkausta nettiin, pieneen ruutuun lähetyksen alakulmassa, Turun helluntaiseurakunnan johtaja Pekka Havupalo tarkentaa.
Etäajan alettua Turussa koettiin, että jumalanpalvelukset halutaan edelleen pitää myös viittomakielisille saavutettavina. Tulkkeja on ollut siksi mukana myös striimaustilanteessa, vaihtelevasti tarpeen mukaan.
Täysin nettitoimintaan siirryttyä lähetysjärjestelyihin tehtiin Turussa pieniä käytännön parannuksia.
– Tulkit toivoivat, että voisivat tulkata seisaaltaan, jolloin tulkkaus näkyy palkissa ruudun oikeassa laidassa. Samalla tulkin taustalle lisättiin musta kangas, Pekka Havupalo kertoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...