Voiko maailmaa rakastaa?

Jeesuksen seuraajillekin maailma on joskus hämmentävä paikka elää. Ympärillämme tapahtuu paljon sellaista, mitä emme voi ymmärtää emmekä hyväksyä. Meille käy helposti niin kuin Jeesuksen rikkaviljavertauksen palvelijoille: he halusivat elää yksinkertaisemmassa maailmassa, jossa heillä olisi valtuutus raivata ympäriltään kaikki Pahan istutukset. He eivät kuitenkaan saaneet valtuutusta vaan varoituksen. Jeesus antoi heidän ymmärtää, että jos he keskittyisivät rikkaviljan kitkemiseen, he menettäisivät samalla jotakin siitä, mitä heidät on tarkoitettu olemaan.

Jumalan vastaus maailman pahuuteen on maailman rakastaminen. ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa…” Jumalan rakkaus johti Jeesuksen koskettamaan tätä maata. Vain kasvamalla rakkaudessa voimme kantaa Jeesuksen häntä kipeästi tarvitsevien ihmisten lähelle. Kun uusi elämä Kristuksen yhteydessä syntyy, alkaa myös rikkaviljan karsiutuminen ihmissydämestä Kristuksen työnä.

Koko ajan monimutkaistuva maailma asettaa meille haasteita: Miten oppisimme lähestymään evankeliumilla ihmisiä, joiden maailmankuva on täysin ristiriidassa omamme kanssa? Miten kasvaisimme tuomiomielestä rakastamaan niitä, jotka suhtautuvat meihin aggressiivisesti ja polkevat pyhiä arvojamme? Miten osaisimme rakastaa heitä Jumalan luomina, ainutkertaisen arvokkaina ihmisinä, riippumatta heidän tavastaan elää?

Paitsi pahuus ja synti meitä haastaa myös toisenlaisuus. Lähetystyön ja eri etnisten ryhmien rakastaminen oli helpompaa silloin, kun lähetimme asialle syttyneitä työntekijöitä kaukaisiin maihin, mutta itse jäimme elämään ympäristöön, jossa toiseutta oli vain vähän. Kun maahanmuutto on nyt tuonut etnisen moninaisuuden ja uskontojen kirjon myös omille kaduillemme, kouluihimme ja naapurustoomme, rakkautemme aitoutta ja syvyyttä koetellaan aivan eri tavalla.

Ympärillämme kiihtyvä kulttuurin murros nostattaa niin ikään selkeän haasteen. Voidaksemme tavoittaa uutta sukupolvea meidän täytyy puhua sanallisesti, musiikillisesti ja kulttuurisesti kieltä, jota se ymmärtää. Tämä luo seurakuntiin sekä muutostarvetta että muutoskitkaa. Miten voimme säilyttää ja jopa syventää keskinäistä rakkauttamme tarvittavien muutosten keskellä?

Näitä rakkauden haasteita käsitellään Turussa 28.–30. syyskuuta järjestettävillä helluntailiikkeen Syyspäivillä, joiden teemana on Rakasta maailmaa. Syyspäivät kokoavat yhteen seurakuntien pastoreita, vanhimpia, evankelistoja, lähetystyöntekijöitä sekä helluntailiikkeen yhteisten yhteisöjen edustajia.

Jumala rakasti maailmaa ja rakastaa sitä edelleen. Se on myös meidän kutsumuksemme hänen seuraajinaan.

Pekka Havupalo

Kirjoittaja on Turun helluntaiseurakunnan johtava pastori ja Syyspäivien isäntä.